Kunpa joku kertoisi, miksi oikein tekeminen sattuu yhä vaan niin saatanasti?
Loppuisi jo
Enjaksaisenää
11138
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Koska et tee niin, kuin sydämesi sanoo.
Teet väärin. Kipusi kertoo sen sinulle. OIkein tekeminen ei satu.
Soita. Laita textari. Fb. Kuva sp:lla. Odotan.
Jos on muita osapuolia, joita voi satuttaa, niin silloin on parempi satuttaa vain itseään. Mutta jos ei ole, taidatkin tehdä väärin luullessasi tekeväsi oikein.
Valinnalla, jolla luulee satuttavansa vain itseään voikin satuttaa useaa. Esim. rakkaus johonkin toiseen, jäät huonoon suhteeseen, joka päättyykin eroon. Saatat satuttaa kumppaniasi, itseäsi ja kolmatta osapuolta ja aivan samoin se joka rakastunut varattuun. Kukaan ei saa ketään ja kaikki lopulta onnettomia.
Oikeasti me ei kukaan olla korvaamattomia, jokainen ollaan tusinatavaraa. Ei pelkällä sydämellä ja sitä kuuntelemalla voi tehdä päätöksiä, kun ne niin kovin harvoin on itsestä riippuvaisia. Itse olen saanut vahvan opetuksen kuinka rakkaus on pelkkää vaaleanpunaista, turhaa höhhöä. Loppujen lopuksi olisi hyvä löytää rinnalle ihminen, jonka kanssa olisi rauhallista ja seesteistä olla, hieman lämpöisiä tunteita, pienistä asioista iloa ei mitään turhaa hörhöilyä.
Koska teet tunteitasi vastaan, tai jopa yrität kieltää tunteesi.
Joskus vaan on tehtävä niin nimenomaan koska se on oikein... itselläni se helpotti aikaa myöten, sen jälkeen kun olin hyväksynyt tunteeni enkä yrittänyt väkisin tappaa niitä.
Oikein tekeminen voi sattua jos puhutaan ihmisten välisistä suhteista. Väärin tekeminen voi satuttaa enemmän. Uskon että oikein tekeminen palkitsee lopussa, vaikka voi " tuntua" siltä ettei sekään palkinto ole mitään.
Siksi kai jotkut, kuten minäkin ja kenties aloittajakin, kuitenkin pyrkii tekemään oikein, koska kokee että väärin tekemällä satuttaa vielä enemmän, sekä itseään että muita.
Omalta osaltani voin sanoa, että oikein tekeminen on palkinnut pitkässä juoksussa. Asioiden käsittely on ensin toki ottanut aikansa. Palkinto todellakin tuntuu palkinnolta, ja toivoisin että muillakin vastaavissa tilanteissa kävisi samoin. Tilanteet ja ihmiset ovat kuitenkin erilaisia joten mitään varmaa lopputulosta ei kellekään pysty etukäteen sanomaan.
Ei ole olemassa yhtä oikeaa tai väärää asiaa, ne ovat osatotuuksia ja ne ovat aina selityksiä itselle.
Itselleen selittelee asioita parhain päin moni tässä ketjussa.
Muistakaa, että kerran täällä eletään ja että elämän tarkoitus on pyrkiä onneen. Onnen hetket ovat häviäviä.
Ei auta selittely kuolinvuoteella, kun edessä on ikuinen hiljaisuus: "mutku mä tein mielestäni oikein". Kylläkyllä, mutta olitko onnellinen?
Onpa kiva kun elämäni parhaat vuodet viety.