Philipsin ladattavat parranajokoneet

Niinpä ovat. Mulla on ollut käytössä yli 30 vuotta 3-teräinen pyöriväteräinen Philips, jossa ei ollut lainkaan akkuja ja pelasi aina kuin junan vessa. Ainoa pikku kiusa viimeisinä vuosina on ollut verkkojohdon pistokkeen löystyminen ja johtoa pitää pakottaa pohjaan samalla kun ajaa partansa. Miksi nykyiset tuotteet ovat niin surkeita, että joka vuosi on uusi ostettava?

Mikä malli Philipsistä?
Oma pitäisi uusia kohtapuoliin.

Minä taas olen ollut erittäin tyytyväinen noihin. Reilun 30 vuoden aikana on ollut kolme parranajokonetta, kaikki Phillipsejä. Ensimmäinen oli perusmalli. Toisen ostin joskus 90-luvun puolivälin paikkeella. Se oli ladattava ja NiMH-akut väsyivät joskus reilun 5 vuoden jälkeen. Vaihdon ne uusiin (hankin elekroniikkaliikkeestä) ja latausväli oli paljon pidempi kuin uutena. Tuo toimi vielä OK, kun vaimo osti uuden ehkä 5 vuotta sitten. Se on lithium akuilla ja vesipestävä. Todella hyvä laite. Latausväli on minun käytössä reilusti yli kuukauden ja vesipesu helpottaa puhdistusta. Näyttää luetettavasti jäljellä olevan ajoajan. Oli uutena 55 min, nyt latauksen jälkeen 52 min.

ZZ Topin jätkistä kaksi omistaa philipsin parranajokoneen ja yksi braunin.

Mulla on viime vuosituhannella Leppävaaran vanhasta Maxista ostettu Philishave 483. Akkua ei ole vaihdettu ja yhdellä latauksella ajelee edelleen toista viikkoa. Toimii myös verkkojohdon kiinniollessa, vaikka akku olisi tyhjä.

On näköjään partakoneilla eroja. Isälläni oli Braun-merkkinen kone, missä ei ole pyöriviä osia vaan edestakaisin sahaavat levyt verkon alla. Hän antoi koneen minulle kun menin armeijaan 1963. Valitettavasti koneen tyyppimerkintää ei näy, mutta laite on suurinpiirtein entisajan pehmeän Norttiaskin muotoinen ja kokoinen.
Toimii suoraan verkkovirralla ja ei ole akkukäyttöinen.

Käytin sitä säännöllisesti ihan viime vuosiin asti, jolloin kasvatin parran ja piti sen takia ostaa toisen mallinen kone, joka sopii parran muotoiluun. Alkuperäistä Braunia käytän ajoittain vieläkin, kun pitää ajella posket sileiksi. Kone on putoillut lattialle ja sen kuori on halkeillut muuten värkki toimii aivan kuin uusi.

Se uudempikin on tietysti samaa merkkiä.

Jep, kaikki hilippoksen kakki on ripulisellaista normitilanteessa. On erittäin epätodnäkkiä, että hiilipsi toimii edes takuuajan. Onneksi lopettivat toosien, yms. kuran valmistuksen, koska olivat vestelin tasolla jo syntyessään.

Itsellä toinen partakone menossa, molemmat ikäni aikana dyykattuja Brauneja. Totta toki kunnon etax- tai muu vastaava pesu ennen käyttöä, siihen vielä asetonia kaupan päälle. Ja öljyäminen viimeistelynä tietessii.

Ekasta sippasi akku. Korvasin sen kantti kertaa kantti omituisilla varmaankin siihen aikaan 20 vuotta vanhoilla antiikkiläppärin akun NiCd-palikoilla. No ne ei kestäneet kuin ehkä 10 vuotta, koska latasin niitä miten sattuu. Sittemmin tuli "uusi" brauni vastaan, josta en vielä ole löytänyt mitään toimimiseen vaikuttavaa vikaa. Sekin varmaan jotain luokkaa riittävän vanha...

Nykykoneista sanoi kaveri, että niillä ei tee mitään. Itse ajelen noilla antiikeilla, joilla tuntuu olevan riittävähkö elinkaari... Hifisti ostaa joka vuosi uuden lelun, mutta high fidelyisti luottaa wanhaan.

Perin isältä partakoneen 1962, ja vieläkin toimii ja leikkaa.