Pääministeri Sipilä kritisoi rajusti politiikkaa: "En missään muualla ole törmännyt tusinatalouteen"
00JAA:
Pääministeri Juha Sipilä piti puheen Keskustan 110-vuotisjuhlaseminaarissa Kansallismuseon auditoriossa.
Pääministeri Juha Sipilä piti puheen Keskustan 110-vuotisjuhlaseminaarissa Kansallismuseon auditoriossa. KUVA: Joel Maisalmi
KOTIMAA 15.11.2016 17:17 | PÄIVITETTY 15.11.2016 17:18 LAURI NURMI
Pääministeri Juha Sipilästä puhuttaessa heiluvat usein poliittiset leimakirveet, joilla vastustajat ja kilpailijat veistävät keskustan puheenjohtajasta kvartaalitalouden opeilla Suomea lyhytnäköisesti luotsaavan insinööri-pääministerin.
Sipilä tuntee karikatyyrinsa ja kävi tiistaina sitä vastaan hyökkäykseen puheessaan, joka kantoi mahtipontista otsikkoa ”Keskustan arvot ja Suomen talous”.
– Arvot ovat kaiken johtamisen maaperä. Valintoja tehdään arvopohjasta käsin.
Yrityselämässä olen tottunut, että kun lähdetään tekemään pitkän tähtäimen suunnitelmaa, niin aina määritellään arvot.
– Monta kertaa minua on haastettu siitä, onko yrityksen johtamisessa mitään samaa kuin puolueen tai hallituksen johtamisessa. En ole muuten ikinä väittänyt, että se olisi sama asia, Sipilä huomautti Kansallismuseossa keskustan 110-vuotisjuhlaseminaarissa.
Kvartaalitalouden käsite on syntynyt pörssiyritysten vakiintuneesta tavasta julkaista tulos- ja muita tietojaan neljä kertaa vuodessa. Käsite on arkikielessä saanut kielteisen vivahteen. Sitä käytetään poliittisessa keskustelussa usein silloin, kun puhutaan jonkin toiminnan lyhytjännitteisyydestä.
– Meidän pitää innostua ja motivoitua yhteisestä visiosta ja jaksaa joka päivä ponnistella sitä kohti. Jos ei meillä ole suurempaa syytä tulla joka päivä töihin kuin päivän tai kuukauden palkka, niin vaikeaa on päästä eteenpäin. Olipa kysymys mistä tahansa yhteisöstä, jota johdetaan. Monesti syytetään, että yritykset ovat pahimmillaan kvartaalitaloudessa, jossa toimintaa optimoidaan kolmen kuukauden jaksoissa ja jossa ihmisiä kohdellaan huonosti. Varmasti näinkin tapahtuu, Sipilä pohti.
Poliitikot pahempia kuin pörssiyritykset
Sipilän kokemusten mukaan poliitikot toimivat kuitenkin pahimmillaan vielä tempoilevammin kuin pörssiyritykset.
– Politiikassa mennään pahimmillaan tusinataloudessa.
– Saamme gallupit kaksitoista kertaa vuodessa, siis tusinan verran gallupeita. Tiedän, että jotkut seuraavat hyvin tarkasti sitä, että kun sanotaan näin, niin miten se vaikutti ihmisten sen viikon mielipiteisiin politiikanteosta. En missään yhteisössä ole törmännyt tähän ääripäähän, että toimittaisiin näin lyhytjänteisesti. Politiikan tekemisen, jos jonkin asian, pitäisi olla paljon pidemmälle tähyävää kuin tämän viikon sanomiset tai kuukauden gallupit, Sipilä kritisoi.
Kääriäinen allekirjoittaa kritiikin
Keskustan konkarikansanedustaja Seppo Kääriäinen vahvistaa pääministerin arvion galluporjallisuuden politiikkaa kahlitsevasta luonteesta. Vastalääkkeeksi Kääriäinen tarjoaa kansan tuomion odottamista.
– Puolueista on tullut liian gallupriippuvaisia. Perspektiivin täytyy olla vaalista vaaliin. Aina pitää olla selkärangassa tuntuma, että kansan tuomiolla tavataan, mutta se ei tapahdu gallupeissa vaan vaaleissa, Kääriäinen totesi Lännen Medialle.
Sipilä määrittelee yhdeksi talouspoliittiseksi arvokseen tasa-arvon. Keskustalainen tasa-arvo on Sipilän puheen perusteella osittain samanlaista kuin kokoomuslainen tasa-arvo – se on mahdollisuuksien tasa-arvoa.
– Tasa-arvo on sukupuolten välistä tasa-arvoa, jossa on päästävä irti vanhentuneista asenteista, että talouselämä ja talousasiat esimerkiksi ovat miesten maailma, ja varmaan ulkopolitiikasta ajatellaan monesti samalla tavalla. Se on ennen kaikkea mahdollisuuksien tasa-arvoa, jolla haluamme varmistaa sen, että kukaan ei jää koulutuksen ja sivistysmahdollisuuksien ulkopuolelle. Olipa hänen taloudellinen tilanteensa mikä tahansa, Sipilä paalutti.
Puolustaa hajautetun talouden Suomea
Pääministeri Sipilä arvioi, että keskustalainen taloudellinen tasa-arvo poikkeaa muiden puolueiden ajamasta tasa-arvosta eniten yhdessä ulottuvuudessa.
– Eniten keskustalainen tasa-arvokäsitys poikkeaa muista siinä, että haluamme turvata tasa-arvoisen elämän edellytykset ja elinvoiman koko Suomeen ja kaikkialle Suomessa, Sipilä sanoi.
Hän arveli kantavansa tämän linjansa seurauksena otsassaan myös ”menneisyyden miehen leimaa”.
– Silläkin uhalla, että olen saanut menneisyyden miehen leiman otsaani, puolustan hajautetun talouden Suomea ja olen ylpeä tästä näkemyksestäni edelleen ja voin sitä tarvittaessa perusteellisemmin puolustaa, Sipilä antoi omilleen lupauksen valtion hajautetun talouspolitiikan jatkamisesta.
00JAA:
Pääministeri Juha Sipilä piti puheen Keskustan 110-vuotisjuhlaseminaarissa Kansallismuseon auditoriossa.
Pääministeri Juha Sipilä piti puheen Keskustan 110-vuotisjuhlaseminaarissa Kansallismuseon auditoriossa. KUVA: Joel Maisalmi
KOTIMAA 15.11.2016 17:17 | PÄIVITETTY 15.11.2016 17:18 LAURI NURMI
Pääministeri Juha Sipilästä puhuttaessa heiluvat usein poliittiset leimakirveet, joilla vastustajat ja kilpailijat veistävät keskustan puheenjohtajasta kvartaalitalouden opeilla Suomea lyhytnäköisesti luotsaavan insinööri-pääministerin.
Sipilä tuntee karikatyyrinsa ja kävi tiistaina sitä vastaan hyökkäykseen puheessaan, joka kantoi mahtipontista otsikkoa ”Keskustan arvot ja Suomen talous”.
– Arvot ovat kaiken johtamisen maaperä. Valintoja tehdään arvopohjasta käsin.
Yrityselämässä olen tottunut, että kun lähdetään tekemään pitkän tähtäimen suunnitelmaa, niin aina määritellään arvot.
– Monta kertaa minua on haastettu siitä, onko yrityksen johtamisessa mitään samaa kuin puolueen tai hallituksen johtamisessa. En ole muuten ikinä väittänyt, että se olisi sama asia, Sipilä huomautti Kansallismuseossa keskustan 110-vuotisjuhlaseminaarissa.
Kvartaalitalouden käsite on syntynyt pörssiyritysten vakiintuneesta tavasta julkaista tulos- ja muita tietojaan neljä kertaa vuodessa. Käsite on arkikielessä saanut kielteisen vivahteen. Sitä käytetään poliittisessa keskustelussa usein silloin, kun puhutaan jonkin toiminnan lyhytjännitteisyydestä.
– Meidän pitää innostua ja motivoitua yhteisestä visiosta ja jaksaa joka päivä ponnistella sitä kohti. Jos ei meillä ole suurempaa syytä tulla joka päivä töihin kuin päivän tai kuukauden palkka, niin vaikeaa on päästä eteenpäin. Olipa kysymys mistä tahansa yhteisöstä, jota johdetaan. Monesti syytetään, että yritykset ovat pahimmillaan kvartaalitaloudessa, jossa toimintaa optimoidaan kolmen kuukauden jaksoissa ja jossa ihmisiä kohdellaan huonosti. Varmasti näinkin tapahtuu, Sipilä pohti.
Poliitikot pahempia kuin pörssiyritykset
Sipilän kokemusten mukaan poliitikot toimivat kuitenkin pahimmillaan vielä tempoilevammin kuin pörssiyritykset.
– Politiikassa mennään pahimmillaan tusinataloudessa.
– Saamme gallupit kaksitoista kertaa vuodessa, siis tusinan verran gallupeita. Tiedän, että jotkut seuraavat hyvin tarkasti sitä, että kun sanotaan näin, niin miten se vaikutti ihmisten sen viikon mielipiteisiin politiikanteosta. En missään yhteisössä ole törmännyt tähän ääripäähän, että toimittaisiin näin lyhytjänteisesti. Politiikan tekemisen, jos jonkin asian, pitäisi olla paljon pidemmälle tähyävää kuin tämän viikon sanomiset tai kuukauden gallupit, Sipilä kritisoi.
Kääriäinen allekirjoittaa kritiikin
Keskustan konkarikansanedustaja Seppo Kääriäinen vahvistaa pääministerin arvion galluporjallisuuden politiikkaa kahlitsevasta luonteesta. Vastalääkkeeksi Kääriäinen tarjoaa kansan tuomion odottamista.
– Puolueista on tullut liian gallupriippuvaisia. Perspektiivin täytyy olla vaalista vaaliin. Aina pitää olla selkärangassa tuntuma, että kansan tuomiolla tavataan, mutta se ei tapahdu gallupeissa vaan vaaleissa, Kääriäinen totesi Lännen Medialle.
Sipilä määrittelee yhdeksi talouspoliittiseksi arvokseen tasa-arvon. Keskustalainen tasa-arvo on Sipilän puheen perusteella osittain samanlaista kuin kokoomuslainen tasa-arvo – se on mahdollisuuksien tasa-arvoa.
– Tasa-arvo on sukupuolten välistä tasa-arvoa, jossa on päästävä irti vanhentuneista asenteista, että talouselämä ja talousasiat esimerkiksi ovat miesten maailma, ja varmaan ulkopolitiikasta ajatellaan monesti samalla tavalla. Se on ennen kaikkea mahdollisuuksien tasa-arvoa, jolla haluamme varmistaa sen, että kukaan ei jää koulutuksen ja sivistysmahdollisuuksien ulkopuolelle. Olipa hänen taloudellinen tilanteensa mikä tahansa, Sipilä paalutti.
Puolustaa hajautetun talouden Suomea
Pääministeri Sipilä arvioi, että keskustalainen taloudellinen tasa-arvo poikkeaa muiden puolueiden ajamasta tasa-arvosta eniten yhdessä ulottuvuudessa.
– Eniten keskustalainen tasa-arvokäsitys poikkeaa muista siinä, että haluamme turvata tasa-arvoisen elämän edellytykset ja elinvoiman koko Suomeen ja kaikkialle Suomessa, Sipilä sanoi.
Hän arveli kantavansa tämän linjansa seurauksena otsassaan myös ”menneisyyden miehen leimaa”.
– Silläkin uhalla, että olen saanut menneisyyden miehen leiman otsaani, puolustan hajautetun talouden Suomea ja olen ylpeä tästä näkemyksestäni edelleen ja voin sitä tarvittaessa perusteellisemmin puolustaa, Sipilä antoi omilleen lupauksen valtion hajautetun talouspolitiikan jatkamisesta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.