En enää kykene uskomaan Jumalaan. Seuroissa käyn, mutta en enää vain kykene uskomaan puheiden sisältöön. Kristinuskon sisältö tuntuu tosi ristiriitaiselta ja omituiselta. Seurapuheiden sisältö on viimeaikoina muuttunut voimakkaasti peloittelun suuntaan. Paljon kannetaan huolta, kun niin monen paikka on jäänyt tyhjäksi. Seurasalissa tuon tosiaan huomaa ihan konkreettisesti. Tilaa on!
Nää kysymykset nousee minun kohdalla suurimmiksi kompastuskiviksi:
- Jos Jumala on niin paljon ihmisiä rakastanut, miksi hän teki pelastussuunnitelmasta niin vaikean, että harva siitä suoriutuu?
- Miksi elävä usko on pääosin suomalaisten hallussa? Kun venäjällä vietetään syysseuroja, on sielläkin suurin osa kuulijoista suomalaisia... ja puhujista myös
- Ruotsin ja Amerikan uskovaiset ovat suomalaistaustaisia. Miksi elävä evankeliumi ei ole saanut levitä ruotsissa ja yhdysvalloissa muidenkin joukkoon... Jos kerta ovat siellä kylväneet Sanaa jo kohta toista vuosisataa?
- Uskovaisten keskinen rakkaus, siitä teidät tunnetaan. Niin mistä? Eikö uskovaisten keskuudessa ole ollut jos minkäkilaisia skismoja? Miten tuo rakkaus tuntuu ihan niin ku konkreettisesti? Jos et tunne saavasi minkäänlaista rakkautta yhenkään tuntemasi uskovaisen osalta....
- Tuleeko suurin osa seuroihin vain sosiaalisten syiden takia? Vähän tuntuu siltä. Tullaan etsimään mahdollista puolisoa, tai muuten vain hengailemaan muiden kanssa. Ei niin väliä, mitä se puhuja siellä edessä höpisee. Nykyään monet puhuvat ja kuiskailevat seurapuheen ja laulujen aikana.
- Muissa lestadiolaisuuden suunnissa tuntuu olevan paljon samaa (olen käynyt vierailulla). Miksi ne olisivat väärässä?
On se uskominen tehty niin vaikeaksi ja kaiken tämän takana pitäisi olla kaikki tieväinen ja paljon meitä ihmisiä rakastava Jumala! Hänhän todella tahtoi niin, ettei kukaan eksyisi.... ja silti lähes kaikki eksyy!
Nää kysymykset nousee minun kohdalla suurimmiksi kompastuskiviksi:
- Jos Jumala on niin paljon ihmisiä rakastanut, miksi hän teki pelastussuunnitelmasta niin vaikean, että harva siitä suoriutuu?
- Miksi elävä usko on pääosin suomalaisten hallussa? Kun venäjällä vietetään syysseuroja, on sielläkin suurin osa kuulijoista suomalaisia... ja puhujista myös
- Ruotsin ja Amerikan uskovaiset ovat suomalaistaustaisia. Miksi elävä evankeliumi ei ole saanut levitä ruotsissa ja yhdysvalloissa muidenkin joukkoon... Jos kerta ovat siellä kylväneet Sanaa jo kohta toista vuosisataa?
- Uskovaisten keskinen rakkaus, siitä teidät tunnetaan. Niin mistä? Eikö uskovaisten keskuudessa ole ollut jos minkäkilaisia skismoja? Miten tuo rakkaus tuntuu ihan niin ku konkreettisesti? Jos et tunne saavasi minkäänlaista rakkautta yhenkään tuntemasi uskovaisen osalta....
- Tuleeko suurin osa seuroihin vain sosiaalisten syiden takia? Vähän tuntuu siltä. Tullaan etsimään mahdollista puolisoa, tai muuten vain hengailemaan muiden kanssa. Ei niin väliä, mitä se puhuja siellä edessä höpisee. Nykyään monet puhuvat ja kuiskailevat seurapuheen ja laulujen aikana.
- Muissa lestadiolaisuuden suunnissa tuntuu olevan paljon samaa (olen käynyt vierailulla). Miksi ne olisivat väärässä?
On se uskominen tehty niin vaikeaksi ja kaiken tämän takana pitäisi olla kaikki tieväinen ja paljon meitä ihmisiä rakastava Jumala! Hänhän todella tahtoi niin, ettei kukaan eksyisi.... ja silti lähes kaikki eksyy!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jumala on ristiriitaisuuksien Jumala.
Jumala kaikkitietäväisenä ja kaikkivoipaisena halusi epäonnistua luomakunnan luomisessa. Luomakunnan kruunusta tuli läpeensä viallinen. Enkeleiden luomisessakin Jumala epäonnistui pahemman kerran, mutta tarkoituksella. Jumalahan on kaikki tietävä ja kaikkivoipa. Jumalalla on valta tuhota pahan valta, mutta ei halua sitä tehdä.
Jumala rakastaa niin paljon ihmistä, että antoi ainoan poikansa kärsimykseen ja kuolemaan. Mutta koska Jumala on ristiriitaisuuksien Jumala, hän antaa käärmeen vaikuttaa voimallisena keskuudessamme, vaikka Jumala haluaa, että kaikki pelastuisivat.
Jumala on kaikki tietävä, viisas ja hän pystyy tekemään mitä vain, mutta ei tee.
Jumala siis haluaa yhtä aikaa, että kaikki pelastuisivat, mutta samalla hän on sitä mieltä, ettei kaikkien tarvitse pelastua. Pelastuvien joukko on todella piskuinen. Se on käsittämättömän Jumalan tahto.
uskominen ei ole ihmisetä kiini,se on lahja jonka saa,syntien tunnutamalla jumala siinä työn tekee eikä ihminen.
Jumala sairastaa niin sanottua jakomielitautia, jota nykypänä skitsofreniaksi kutsutaan. Jumala ei osaa oikein päättää, mitä hän tahtoo, mutta hän tahtoo silti jotain. Jumalalla ei ole toimivia aivoja, mutta toisaalta ei Jumala sille mitään mahda. Häntähän ei kukaan luonut. Hän vain sattuu olemaan. Jumala on siis olemassa sattumalta. Jumala tulla tupsahti sattuman kautta olemaan. Mutta me emme ole sattuman tuotosta. Me olemme Jumalan luomia... Ja koska Jumala on jakomielinen, ollaan mekin kaikki enemmän ja vähemmän jakomielisiä. Kattokaas ny vaikka maailmalle... Ihmiset tappaa toisiaan. Sotaa siellä, sotaa täällä.
Eikös se ole niin et jos on laadittu opit jonkin pienen ryhmän toimesta ja ne eivät ole olekaan totuus niin silloin ihmiset yksilöinä alkavat miettimään niiden paikkaansapitävyyttä kun huomaavat ristiriitaisuudet. Toiset tyytyvät ajatukseen "se on jumala määritellyt näin eikä ihmisen tarvi tietää enempää" kun toisille tuo vastaus ei riitä.
Se miten lestadiolaisuus on määritelty on täytynyt mennä kerralla täysin kohdalleen ollakseen oikea usko koska jälkeenpäin sitä ei voi enää muuttaa. Tästä tulee johdon ja riviväestön välinen taistelu kun johto pitää kiinni siitä mitä on laadittu riviväestön pohtiessa heidän päätöksiään ovatko asiat näin. Jos löytyy asioita jotka eivät sovi yhteen raamatun kanssa syntyy epäily oppien todenperäisyydestä. Mitä enemmän näitä löytyy ja mitä enemmän ihmiset uskaltavat pohtia asioita yksin ja keskenään sitä suurempi kato alkaa käymään. Pelottelulla on juuret vuosikymmenien takaa mikä on se mitä ei missään pitäisi ilmetä millään tavalla.
Aloittaja kysyi, miksi vanhoillislestadiolaisia on selvästi vähemmän muissa kansoissa, kuin suomalaisissa.
Yksi tärkeä syy tähän ovat hajaannukset. Venäjällä enemmistö meni uusheräykseen ja sitä kautta vielä narvalaisiksi ja ei-lestadiolaisiksikin suurin osa, USAssa enemmistö meni töröläläisyyteen, Ruotsissa ja Norjassa ENEMMISTÖ meni lukuisiin eri eriseuroihin, mm esikoislestadiolaisiin, rauhansanalaisiin, elämänsanalaisiin, Norjassa myös erikiineihin.
Unkarissa enemmistö meni elämänsanalaisuuteen ja Virossa enemmistö meni narvalaisuuteen.
Suomi on ainoa vanhoista merkittävistä lestadiolaispitoisista maista, jossa mikään eriseura ei ole vienyt mukanaan enemmistöä uskovaisten joukosta. Ainoastaan uusheräys saattoi viedä lähes enemmistön tai jopa enemmistön jossakin vaiheessa Suomessa uskovaisista, mutta nopeasti moni uusheräykseen mennyt meni joko kokonaan ei-lestadiolaiseksi tai narvalaisuuteen tai muihin hengellisyyksiin (kuten heiskaslaisuuden kautta skuttnabbilaisuuteen ja narvalaisuuden kautta tai suoraan vapaisiin suuntiin ja muihin herätysliikkeisiin tai kirkkouskovaisiksi) ja lisäksi moni sai myös palaamisen armon siitä eriseurasta, joten uusheränneiden määrä pysyi vain muutaman vuoden suurena. Erityisen paljon uusheräyksen kannattajamäärää verotti narvalaisuus.
Uusheräyksen erkaantuessa Suomi tosin kuului Venäjään autonomisena alueena:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_suuriruhtinaskunta
Venäjällä merkittävä eriseura oli myös 1990-luvun eriseura anastasialaisuus, johon myöskin saattoi mennä enemmistö tai lähes enemmistä Venäjän sen aikaisista uskovaisista.