Jos joku voisi vähän selventää opiskelun rakenteita.. onko se samanlaista koko ajan kun pääsykokeisiin lukeminen eli ei ole sen pidempää aikaa opiskella vaan kaikki pitää osata ulkoa lyhyessä ajassa vai miten? Ja mitä muuta siihen liittyy kun pelkkää ulkoalukemista? Pitääkö palauttaa jotain tehtäviä ennen tenttiä jne? Niin ja miten toi virkamiesruotsi? Miten sen suorittaminen käytännössä tapahtuu?
Kiitos jos joku osaisi vastata. :)
Minkälaista opiskelu oikiksessa on?
Edwige
12
8743
Vastaukset
- oikkand
Pääsykokeisiin lukeminen on pientä alkusoittoa sille, mitä tiedekunnassa tulee eteen. Luettavaa on paljon ja sitä on opittava nopeaan tahtiin.
Luennoilla kuuntelet, mitä luennoitsija tahtoo sanoa ja samanaikaisesti teet muistiinpanoja niin tarkkaan kuin ehdit. Luentokurssia seuraa tentti. Reputtaminen on tavallista ja joudut uusintatenttiin.
Ruotsin voit yrittää selvittää tasokokeella, jos osaat ruotsia paremmin kuin lukiossa vaaditaan. Yleensä käydään kurssi, minkä jälkeen pitää osata kirjoittaa ja puhua sekä tietysti ymmärtää sekä puhuttua että kirjoitettua ruotsia. Juristille ruotsin osaaminen voi olla englantia tärkeämpää.
Oikiksessa saat lukea tosi paljon, mutta kirjoittaa pitää myös. Oikeustiede on hyvin, hyvin täsmällistä, asiat on tarkkaan määritelty, on käytettävä oikeita nimityksiä täsmällisesti. Matematiikkaa se ei ole.
Tiedekuntien verkkosivuilta saat paljon tietoa, jos kiinnostaa. - Etelflikka
Oikeustieteellisessä opiskelu on helppoa. Opiskelu on itsenäistä ja huolimatta luentojen pakollisuudesta, ainakaan itse en ole niillä käynyt vaan tehnyt vain luentoihin liittyvät tehtävät tai luentokuulustelun ja päässyt kursseista läpi. Tenteistäkin olen saanut vain viitosia. Suosittelen! T. Rollon fuksi
Luetko sit niitä kirjoja kuitenki paljon? Monta tuntia? Ja paljon on yleensä aikaa lukea ennenku on tentti?
- aqwszx
Edwige kirjoitti:
Luetko sit niitä kirjoja kuitenki paljon? Monta tuntia? Ja paljon on yleensä aikaa lukea ennenku on tentti?
Luentokurssin päätteeksi tentti on heti tai viimeistään viikon kuluttua. Monet opettajat eivät koskaan puhu tässä yhteydessä tentistä vaan kertauksesta. Olenpa kuullut sellaisenkin ilmauksen kuin "se mikä pitää olla". Samoihin aikoihin voi olla päättymässä useitakin luentokursseja, siinä tapauksessa luet useaan tenttiin samanaikaisesti. Siihen kyllä tottuu.
Erikseen on tiedekuntatentit, joihin valmistaudutaan itsenäisesti. Näihin voit ilmoittautua ja mennä parin kolmen viikon välein.
Jos pääsee tiedekuntaan, kaikesta muusta selviytyy melko varmasti. Ja kyllä, kirjoja luetaan monta tuntia useana päivänä. aqwszx kirjoitti:
Luentokurssin päätteeksi tentti on heti tai viimeistään viikon kuluttua. Monet opettajat eivät koskaan puhu tässä yhteydessä tentistä vaan kertauksesta. Olenpa kuullut sellaisenkin ilmauksen kuin "se mikä pitää olla". Samoihin aikoihin voi olla päättymässä useitakin luentokursseja, siinä tapauksessa luet useaan tenttiin samanaikaisesti. Siihen kyllä tottuu.
Erikseen on tiedekuntatentit, joihin valmistaudutaan itsenäisesti. Näihin voit ilmoittautua ja mennä parin kolmen viikon välein.
Jos pääsee tiedekuntaan, kaikesta muusta selviytyy melko varmasti. Ja kyllä, kirjoja luetaan monta tuntia useana päivänä.Jos pitää useampi kirja lukea ennen tenttiä niin kai siinä on kuitenki enemmän aikaa ku viikko lukea ne? Ja mikä on toi tiedekuntatentti?
- serollonfuksi
Edwige kirjoitti:
Luetko sit niitä kirjoja kuitenki paljon? Monta tuntia? Ja paljon on yleensä aikaa lukea ennenku on tentti?
Aloitan lukemisen aina heti uuden poolin alussa, ja luen aluksi n. 5h päivässä. Kun on viikko aikaa tenttiin niin luen aikalailla aamusta iltaan.
Pakollisten luentojen yhteydessä on yleensä oppimispäiväkirjaa tai muuta palautustehtävää, ne on helppo tehdä luentodiojen ja kirjan pohjalta. Joskus luentosarjaan kuuluu luentokuulustelu, jolla mitataan luentojen aikana tapahtunut oppiminen. Itse olen niistäkin päässyt hyvin läpi, vaikken ole ollut aina paikan päällä kuuntelemassa opetusta.
Kahdesti tänä syksynä on ollut professori, joka on kierrättänyt listaa, silloin olin paikalla (nämä proffat olivat helsinkiläisiä).
Yleensä kannattaa siis ainakin ensimmäinen luento olla paikalla, jotta saa vähän tietoa millä tavalla läsnäoloa kurssilla mitataan.
Poolijärjestelmä on mielestäni hyvä. Opintopisteitä kertyy mukavaa vauhtia, ja opintopisteet saa aina kun on suorittanu poolista osia. Eli opintopisteiden määrä ei riipu siitä pääsetkö esimerkiksi jollekin tenttiin.
Ryhmätehtäviäkin on ollut! Eli todella monipuolista opiskelua Rovaniemellä, suosittelen! :)
Niin ja miten noi kirjat hankitaan? Voiko ne tilata netistä vai hankitaanko ne jostain muualta? Ja joka kurssiin/aiheeseen on aina omat kirjansa vai vaihteleeko ne jotenkin että oppimateriaalina voi olla joku muu ku tietty kirja?
- maantapa
Kirjastosta löytyy kaikki tenttikirjat joko fyysisinä painoksina tai ainakin ne on saatavilla e-kirjoina. Fyysisiä painoksia tietenkin on rajattu määrä ja päätenttikierroksella ne ovat kysyttyä tavaraa.
Jos kirjasta ei ole e-versiota saatavilla, joutuu tenttikirjan joskus kopioimaan, koska laina-aika on yleensä vain se 2 viikkoa. Lainoja saa tokia uusia, mutta välillä niissä on pitkät varausjonot, mikä estää lainan uusinnan.
Kirjoja voi toki ostaa verkkokaupoista tai akateemisesta kirjakaupasta esimerkiksi, mutta aika kalliiksi se tulee. Toki joku kirjanpidon kirja kannattaa hankkia itselle omaksi, niin voi tehdä suoraan tehtäviä kirjaan.
Jokaisessa oppiaineen aineopintokokonaisuudessa on omat kirjansa. Tämän lisäksi tenttiin menneessä tulee hallita vaaditut säädökset.
Esimerkiksi Helsingissä sopimusoikeuden (6 op) tenttivaatimukset:
Oppimateriaali ja kirjallisuus:
Hemmo, M., Sopimusoikeuden oppikirja (2006 tai sama teos 2008) s. 21–578.
Halila, H., Henkilöoikeuden perusteet -opintomoniste. Saatavissa pdf-muodossa oppiaineen verkkosivuilta.
Saarnilehto et. al., Varallisuusoikeus (2012, saatavissa sähköisenä), Irtaimen kauppa, s. 915–1011 (sähköisen version jaksot Irtaimen kauppa -yläotsikon alta niin, että Vahingonkorvauksen sovittelu ja velvollisuus rajoittaa vahinkoa on viimeinen luettava jakso) tai/eller Wilhelmsson, T. – Sevón, L. – Koskelo, P., Huvudpunkter i köplagen, (3 p. 2006), s. 1–168 och Konsumentskyddslag Kap. 5.
Halila, H. – Hemmo, M., Sopimustyypit (2008) s. 1–30, 48–91 ja 132–231.
Säädökset:
Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228 (Si 402)
Kauppalaki 27.3.1987/355 (Si 501)
YK:n kauppalaki (CISG) (Si 504)
Lisäksi seuraavat säädökset pääpiirteittäin:
Kuluttajansuojalaki 20.1.1978/38, Luvut 1, 3, 4, 5, 6 ja 8 (Yr 501)
Asuntokauppalaki 23.9.1994/843, Luvut 1, 3, 4 ja 6 (Si 505)
Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 (Si 417)
Laki elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä 3.12.1993/1062 (Si 404)
- Turussa-opiskeleva
Oikeustieteen opiskelu on työlästä pääsykokeen jälkeenkin, mutta oppiaines ei ole koskaan ylivoimaisen vaikeatajuista. Jokaiseen tenttiin on syytä lukea 100-200 tuntia, mikäli kiinnostaa saada arvosanaksi vähintään 3 (hyvä) asteikolla 1-5. Pelkillä luentotiivistelmillä tenteistä ei yleensä pääse edes läpi. Itse en ole käynyt juurikaan muilla luennoilla kuin kunkin opintojakson ensimmäisellä luentokerralla, mutta niillä käymisestä saattaisi olla tietyillä kursseilla apua. Turun yliopistossa varmaankin yli 80 % oikeudenalojen perusteiden kirjallisuudesta on suomenkielistä. Oikeustieteen opiskelu on yleissivistävää ja monin tavoin hyödyllistä ilman tutkintotavoitettakin (esimerkiksi perintö-, velvoite- ja rikosoikeus koskettavat todennäköisesti kaikkia ihmisiä jossain vaiheessa elämää). Suosittelen oikeustieteen opiskelua avoimissa yliopistoissa, mikäli ala kiinnostaa.
P.S. Pääsykokeessa tekstiä (3-4 helpohkoa ja ohutta kirjaa) on selvästi vähemmän päntättävänä kuin tiedekunnan monissa tenteissä (800-1400 sivua tyypillisesti), mutta tiedekunnan tenteissä kysytään yleensä vain keskeisiä asioita, joten pilkuntarkka opiskelutekniikka ei tiedekunnassa enää toimi.- OlausPetri
Pääsykokeeseen lukeminen on myös henkisesti paljon raskaampaa. Pelissä on paljon enemmän ja siksi osaamistaso on paljon kovempi kuin keskimääräisessä tentissä. Kysymykset kyllä ovat paljon inhottavampia.
Pääsykokeessa menestyminen edellyttää perusteellista ja pitkäjänteistä valmistautumista, mutta myös henkinen puoli on syytä olla kunnossa. Pieni stressi ja jännitys kuuluu asiaan, mutta jos hermokontrolli ei toimi, niin se ei ole hyvä.
- yoom
Yleisesti ottaen yliopisto-opiskelu on kuin jatkuvaa pääsykokeisiin lukemista. Kuitenkin yksittäisistä urakoista ne isoimmat ovat pääsykoe ja gradu.
- oikkari
Tentit on helppoja :D Lakikirjabingolla ja pääsykoekirjojen selaamisella oon aina saanut vähintään kolmosen :) Niin ja katon yleensä myös aina vanhat tenttikysymykset, niitä samoja kysymyksiä kierrätetään tosi usein.. En oo varmaan kertaakaan lukenut läpi koko tenttialuetta ja nykyään en jaksa ees vaivautua kun tenttikirjoissa on hirveästi ihan turhaa lätinää :) Tai oon huomannut että turhaan niitä ite ainaki luen. Oon muutenkin huomannut et mitä vähemmän tenttiin lukee niin sitä parempi arvosana sieltä yleensä napsahtaa. Ja tää on yleisempää kuin vaan mun oma havainto... :) Haastavampia on mun mielestä sellaset kurssit joilla joutuu jotain oikeesti tekemään konkreettisesti, esim. jotkut pienryhmät tai semmoset missä pitää kirjottaa joku essee, tai notaarityö tms.. Ei nekään sinänsävaikeita oo mutta menee vaan enemmän aikaa. Riippuu ihan itestä ja omasta oppmistekniikasta millasta se opiskelu on. Mulle vaikeita on kurssit joissa on pakollista läsnäoloa, koska käyn töissä jossa ei kauheasti jousteta.. Pakollista läsnäoloa ainakaan Helsingissä ei oo aikasemmin ollut kovinkaan paljoa, mutta nyt sitä lisätään koko ajan.. :/
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.3197544Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill662176- 1771843
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä161382- 1121287
Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie91251Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181701221RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j551171Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j411081Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.2901019