Minkälaista opiskelu oikiksessa on?

Edwige

Jos joku voisi vähän selventää opiskelun rakenteita.. onko se samanlaista koko ajan kun pääsykokeisiin lukeminen eli ei ole sen pidempää aikaa opiskella vaan kaikki pitää osata ulkoa lyhyessä ajassa vai miten? Ja mitä muuta siihen liittyy kun pelkkää ulkoalukemista? Pitääkö palauttaa jotain tehtäviä ennen tenttiä jne? Niin ja miten toi virkamiesruotsi? Miten sen suorittaminen käytännössä tapahtuu?

Kiitos jos joku osaisi vastata. :)

12

7605

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • oikkand

      Pääsykokeisiin lukeminen on pientä alkusoittoa sille, mitä tiedekunnassa tulee eteen. Luettavaa on paljon ja sitä on opittava nopeaan tahtiin.
      Luennoilla kuuntelet, mitä luennoitsija tahtoo sanoa ja samanaikaisesti teet muistiinpanoja niin tarkkaan kuin ehdit. Luentokurssia seuraa tentti. Reputtaminen on tavallista ja joudut uusintatenttiin.

      Ruotsin voit yrittää selvittää tasokokeella, jos osaat ruotsia paremmin kuin lukiossa vaaditaan. Yleensä käydään kurssi, minkä jälkeen pitää osata kirjoittaa ja puhua sekä tietysti ymmärtää sekä puhuttua että kirjoitettua ruotsia. Juristille ruotsin osaaminen voi olla englantia tärkeämpää.

      Oikiksessa saat lukea tosi paljon, mutta kirjoittaa pitää myös. Oikeustiede on hyvin, hyvin täsmällistä, asiat on tarkkaan määritelty, on käytettävä oikeita nimityksiä täsmällisesti. Matematiikkaa se ei ole.

      Tiedekuntien verkkosivuilta saat paljon tietoa, jos kiinnostaa.

    • Etelflikka

      Oikeustieteellisessä opiskelu on helppoa. Opiskelu on itsenäistä ja huolimatta luentojen pakollisuudesta, ainakaan itse en ole niillä käynyt vaan tehnyt vain luentoihin liittyvät tehtävät tai luentokuulustelun ja päässyt kursseista läpi. Tenteistäkin olen saanut vain viitosia. Suosittelen! T. Rollon fuksi

      • Luetko sit niitä kirjoja kuitenki paljon? Monta tuntia? Ja paljon on yleensä aikaa lukea ennenku on tentti?


      • aqwszx
        Edwige kirjoitti:

        Luetko sit niitä kirjoja kuitenki paljon? Monta tuntia? Ja paljon on yleensä aikaa lukea ennenku on tentti?

        Luentokurssin päätteeksi tentti on heti tai viimeistään viikon kuluttua. Monet opettajat eivät koskaan puhu tässä yhteydessä tentistä vaan kertauksesta. Olenpa kuullut sellaisenkin ilmauksen kuin "se mikä pitää olla". Samoihin aikoihin voi olla päättymässä useitakin luentokursseja, siinä tapauksessa luet useaan tenttiin samanaikaisesti. Siihen kyllä tottuu.

        Erikseen on tiedekuntatentit, joihin valmistaudutaan itsenäisesti. Näihin voit ilmoittautua ja mennä parin kolmen viikon välein.

        Jos pääsee tiedekuntaan, kaikesta muusta selviytyy melko varmasti. Ja kyllä, kirjoja luetaan monta tuntia useana päivänä.


      • aqwszx kirjoitti:

        Luentokurssin päätteeksi tentti on heti tai viimeistään viikon kuluttua. Monet opettajat eivät koskaan puhu tässä yhteydessä tentistä vaan kertauksesta. Olenpa kuullut sellaisenkin ilmauksen kuin "se mikä pitää olla". Samoihin aikoihin voi olla päättymässä useitakin luentokursseja, siinä tapauksessa luet useaan tenttiin samanaikaisesti. Siihen kyllä tottuu.

        Erikseen on tiedekuntatentit, joihin valmistaudutaan itsenäisesti. Näihin voit ilmoittautua ja mennä parin kolmen viikon välein.

        Jos pääsee tiedekuntaan, kaikesta muusta selviytyy melko varmasti. Ja kyllä, kirjoja luetaan monta tuntia useana päivänä.

        Jos pitää useampi kirja lukea ennen tenttiä niin kai siinä on kuitenki enemmän aikaa ku viikko lukea ne? Ja mikä on toi tiedekuntatentti?


      • serollonfuksi
        Edwige kirjoitti:

        Luetko sit niitä kirjoja kuitenki paljon? Monta tuntia? Ja paljon on yleensä aikaa lukea ennenku on tentti?

        Aloitan lukemisen aina heti uuden poolin alussa, ja luen aluksi n. 5h päivässä. Kun on viikko aikaa tenttiin niin luen aikalailla aamusta iltaan.

        Pakollisten luentojen yhteydessä on yleensä oppimispäiväkirjaa tai muuta palautustehtävää, ne on helppo tehdä luentodiojen ja kirjan pohjalta. Joskus luentosarjaan kuuluu luentokuulustelu, jolla mitataan luentojen aikana tapahtunut oppiminen. Itse olen niistäkin päässyt hyvin läpi, vaikken ole ollut aina paikan päällä kuuntelemassa opetusta.

        Kahdesti tänä syksynä on ollut professori, joka on kierrättänyt listaa, silloin olin paikalla (nämä proffat olivat helsinkiläisiä).

        Yleensä kannattaa siis ainakin ensimmäinen luento olla paikalla, jotta saa vähän tietoa millä tavalla läsnäoloa kurssilla mitataan.

        Poolijärjestelmä on mielestäni hyvä. Opintopisteitä kertyy mukavaa vauhtia, ja opintopisteet saa aina kun on suorittanu poolista osia. Eli opintopisteiden määrä ei riipu siitä pääsetkö esimerkiksi jollekin tenttiin.

        Ryhmätehtäviäkin on ollut! Eli todella monipuolista opiskelua Rovaniemellä, suosittelen! :)


    • Niin ja miten noi kirjat hankitaan? Voiko ne tilata netistä vai hankitaanko ne jostain muualta? Ja joka kurssiin/aiheeseen on aina omat kirjansa vai vaihteleeko ne jotenkin että oppimateriaalina voi olla joku muu ku tietty kirja?

      • maantapa

        Kirjastosta löytyy kaikki tenttikirjat joko fyysisinä painoksina tai ainakin ne on saatavilla e-kirjoina. Fyysisiä painoksia tietenkin on rajattu määrä ja päätenttikierroksella ne ovat kysyttyä tavaraa.

        Jos kirjasta ei ole e-versiota saatavilla, joutuu tenttikirjan joskus kopioimaan, koska laina-aika on yleensä vain se 2 viikkoa. Lainoja saa tokia uusia, mutta välillä niissä on pitkät varausjonot, mikä estää lainan uusinnan.

        Kirjoja voi toki ostaa verkkokaupoista tai akateemisesta kirjakaupasta esimerkiksi, mutta aika kalliiksi se tulee. Toki joku kirjanpidon kirja kannattaa hankkia itselle omaksi, niin voi tehdä suoraan tehtäviä kirjaan.

        Jokaisessa oppiaineen aineopintokokonaisuudessa on omat kirjansa. Tämän lisäksi tenttiin menneessä tulee hallita vaaditut säädökset.

        Esimerkiksi Helsingissä sopimusoikeuden (6 op) tenttivaatimukset:

        Oppimateriaali ja kirjallisuus:
        Hemmo, M., Sopimusoikeuden oppikirja (2006 tai sama teos 2008) s. 21–578.
        Halila, H., Henkilöoikeuden perusteet -opintomoniste. Saatavissa pdf-muodossa oppiaineen verkkosivuilta.
        Saarnilehto et. al., Varallisuusoikeus (2012, saatavissa sähköisenä), Irtaimen kauppa, s. 915–1011 (sähköisen version jaksot Irtaimen kauppa -yläotsikon alta niin, että Vahingonkorvauksen sovittelu ja velvollisuus rajoittaa vahinkoa on viimeinen luettava jakso) tai/eller Wilhelmsson, T. – Sevón, L. – Koskelo, P., Huvudpunkter i köplagen, (3 p. 2006), s. 1–168 och Konsumentskyddslag Kap. 5.
        Halila, H. – Hemmo, M., Sopimustyypit (2008) s. 1–30, 48–91 ja 132–231.

        Säädökset:
        Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228 (Si 402)
        Kauppalaki 27.3.1987/355 (Si 501)
        YK:n kauppalaki (CISG) (Si 504)

        Lisäksi seuraavat säädökset pääpiirteittäin:
        Kuluttajansuojalaki 20.1.1978/38, Luvut 1, 3, 4, 5, 6 ja 8 (Yr 501)
        Asuntokauppalaki 23.9.1994/843, Luvut 1, 3, 4 ja 6 (Si 505)
        Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 (Si 417)
        Laki elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä 3.12.1993/1062 (Si 404)


    • Turussa-opiskeleva

      Oikeustieteen opiskelu on työlästä pääsykokeen jälkeenkin, mutta oppiaines ei ole koskaan ylivoimaisen vaikeatajuista. Jokaiseen tenttiin on syytä lukea 100-200 tuntia, mikäli kiinnostaa saada arvosanaksi vähintään 3 (hyvä) asteikolla 1-5. Pelkillä luentotiivistelmillä tenteistä ei yleensä pääse edes läpi. Itse en ole käynyt juurikaan muilla luennoilla kuin kunkin opintojakson ensimmäisellä luentokerralla, mutta niillä käymisestä saattaisi olla tietyillä kursseilla apua. Turun yliopistossa varmaankin yli 80 % oikeudenalojen perusteiden kirjallisuudesta on suomenkielistä. Oikeustieteen opiskelu on yleissivistävää ja monin tavoin hyödyllistä ilman tutkintotavoitettakin (esimerkiksi perintö-, velvoite- ja rikosoikeus koskettavat todennäköisesti kaikkia ihmisiä jossain vaiheessa elämää). Suosittelen oikeustieteen opiskelua avoimissa yliopistoissa, mikäli ala kiinnostaa.

      P.S. Pääsykokeessa tekstiä (3-4 helpohkoa ja ohutta kirjaa) on selvästi vähemmän päntättävänä kuin tiedekunnan monissa tenteissä (800-1400 sivua tyypillisesti), mutta tiedekunnan tenteissä kysytään yleensä vain keskeisiä asioita, joten pilkuntarkka opiskelutekniikka ei tiedekunnassa enää toimi.

      • OlausPetri

        Pääsykokeeseen lukeminen on myös henkisesti paljon raskaampaa. Pelissä on paljon enemmän ja siksi osaamistaso on paljon kovempi kuin keskimääräisessä tentissä. Kysymykset kyllä ovat paljon inhottavampia.

        Pääsykokeessa menestyminen edellyttää perusteellista ja pitkäjänteistä valmistautumista, mutta myös henkinen puoli on syytä olla kunnossa. Pieni stressi ja jännitys kuuluu asiaan, mutta jos hermokontrolli ei toimi, niin se ei ole hyvä.


    • yoom

      Yleisesti ottaen yliopisto-opiskelu on kuin jatkuvaa pääsykokeisiin lukemista. Kuitenkin yksittäisistä urakoista ne isoimmat ovat pääsykoe ja gradu.

    • oikkari

      Tentit on helppoja :D Lakikirjabingolla ja pääsykoekirjojen selaamisella oon aina saanut vähintään kolmosen :) Niin ja katon yleensä myös aina vanhat tenttikysymykset, niitä samoja kysymyksiä kierrätetään tosi usein.. En oo varmaan kertaakaan lukenut läpi koko tenttialuetta ja nykyään en jaksa ees vaivautua kun tenttikirjoissa on hirveästi ihan turhaa lätinää :) Tai oon huomannut että turhaan niitä ite ainaki luen. Oon muutenkin huomannut et mitä vähemmän tenttiin lukee niin sitä parempi arvosana sieltä yleensä napsahtaa. Ja tää on yleisempää kuin vaan mun oma havainto... :) Haastavampia on mun mielestä sellaset kurssit joilla joutuu jotain oikeesti tekemään konkreettisesti, esim. jotkut pienryhmät tai semmoset missä pitää kirjottaa joku essee, tai notaarityö tms.. Ei nekään sinänsävaikeita oo mutta menee vaan enemmän aikaa. Riippuu ihan itestä ja omasta oppmistekniikasta millasta se opiskelu on. Mulle vaikeita on kurssit joissa on pakollista läsnäoloa, koska käyn töissä jossa ei kauheasti jousteta.. Pakollista läsnäoloa ainakaan Helsingissä ei oo aikasemmin ollut kovinkaan paljoa, mutta nyt sitä lisätään koko ajan.. :/

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      90
      6286
    2. Haistoin ensin tuoksusi

      Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu
      Ikävä
      25
      2594
    3. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      30
      2130
    4. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      63
      1837
    5. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      12
      1641
    6. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      5
      1428
    7. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      9
      1347
    8. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      14
      1341
    9. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      7
      1269
    10. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      14
      1223
    Aihe