Törkeä petos

Sipilän toiminta loukkaa kansan oikeus tajua ja hänet onkin haastettava valta kunnan oikeuteen.

Ikävä kyllä pelkällä kansan oikeustajun loukkaamisella ei vielä valtakunnanoikeuteen päästä. Sipilän olisi rikottava pääministerin toimessaan lakia, jotta hänet voitaisiin valtakunnanoikeudessa tuomita.

Lait ilmaisevat jossain määrin kansan oikeustajua, mutta varsinkin rikostuomioit vaikuttavat olevan kansan oikeustajuun nähden liian lieviä. Ainakin silloin, kun ne eivät satu omalle kohdalle.

Jos koko poliittinen kulttuuri loukkaa kansan oikeustajua, voidaan poliittiseen kulttuuriin puuttua pitkälti poliittisella käyttäytymisellä. Toisin sanoen äänestäjät valitsevat edustajat, jotka muuttavat poliittisen kulttuurin äänestäjien haluamaan suuntaan.

Älkää äänestäkö vääriä ihmisiä.

Valtio sääntö oikeuden professori Tuomas Ojanen on sanonut, että kaiken lain käytön tulee perustua kansan oikeus tajuun. Tuomari rikkoo virka velvollisuuttaan, jos ei tuomitse kansan oikeus tajun mukai sesti.

rytmimunat kirjoitti:

Ikävä kyllä pelkällä kansan oikeustajun loukkaamisella ei vielä valtakunnanoikeuteen päästä. Sipilän olisi rikottava pääministerin toimessaan lakia, jotta hänet voitaisiin valtakunnanoikeudessa tuomita.

Lait ilmaisevat jossain määrin kansan oikeustajua, mutta varsinkin rikostuomioit vaikuttavat olevan kansan oikeustajuun nähden liian lieviä. Ainakin silloin, kun ne eivät satu omalle kohdalle.

Jos koko poliittinen kulttuuri loukkaa kansan oikeustajua, voidaan poliittiseen kulttuuriin puuttua pitkälti poliittisella käyttäytymisellä. Toisin sanoen äänestäjät valitsevat edustajat, jotka muuttavat poliittisen kulttuurin äänestäjien haluamaan suuntaan.

Älkää äänestäkö vääriä ihmisiä.

Lue lisää

Miksi sinä jaat täällä disinformaatiota. Oikeudessamme on pitkään noudatettu periaatetta, että jos laki tai perustuslaki on ilmeisessä ristiriidassa kansan oikeustajunnan kanssa, tulee etusija antaa kansan oikeustajulle.

Lisäksi kaikkea lakia sovellettaessa tulisi pyrkiä harmonisoivaan tulkintaan kansanoikeustajun kanssa, eli säännökselle tulisi antaa sellainen tulkinta ja merkityssisältö, joka parhaiten edistää kansan oikeustajuntaa.

Tämä perustuu demokratiaperiaatteeseen. Eduskunta on kansan valitsema ja lakien tulee sen vuoksi vastata kansan tahtoa. Jos laki on kansan oikeustajunnan vastainen, on se vastoin demokratiaperiaatetta!

En tarkoittanut väheksyä kansan oikeustajua.

Kautta aikojen valtaapitävillä on aina ollut yksi käsitys oikeudesta ja kansalla toinen. Mitä lähempänä nämä kaksi oikeuskäsitystä ovat toisiaan, sitä tasapainoisemmasta valtiosta on kyse.

Tasapainoisella tarkoitan tässä oloihinsa tyytyväistä kansaa, joka tyytyy osaansa, eikä mellakoi kadulla. Toisaalta myös kansaa, joka ei pelkää hallintoaan.

Monet demokratiat ovat tasapainoisia, mutta se ei ole tasapainon edellytys. Valistunut yksinvaltiaskin voi pitää kansan tyytyväisenä oikeuksiinsa, mutta hänen pitää olla silloin todella valistunut.

Mikäli kansan oikeustaju ja valtiossa noudatettu oikeus eroavat toisistaan ratkaisevasti, saattaa historian valossa seurauksena olla giljotiinittamista ja vuosia jatkuva kaaos, joka lakkaa vain diktatuurilla, joka lakkaa vain ulkopuolisella väliintulolla ja pitkäaikaisella sodalla.

Vaikka monet demokratiat ovatkin tasapainoisia, ei se tarkoita, että ne kaikki olisivat sellaisia. Joskus poliittinen kulttuuri on niin vääryydestä siinnyttä, kieroksi kasvanutta ja epäoikeudenmukaiseksi varttunutta, ettei sitä voida enää äänestämällä oikeaksi korjata.

Tällöin saattaa olla aiheellista, että kansa ohjaa karttuisalla kädellään päättäjiä, jotka ovat oikeamielisestä kurssistaan eksyneet.

rytmimunat kirjoitti:

En tarkoittanut väheksyä kansan oikeustajua.

Kautta aikojen valtaapitävillä on aina ollut yksi käsitys oikeudesta ja kansalla toinen. Mitä lähempänä nämä kaksi oikeuskäsitystä ovat toisiaan, sitä tasapainoisemmasta valtiosta on kyse.

Tasapainoisella tarkoitan tässä oloihinsa tyytyväistä kansaa, joka tyytyy osaansa, eikä mellakoi kadulla. Toisaalta myös kansaa, joka ei pelkää hallintoaan.

Monet demokratiat ovat tasapainoisia, mutta se ei ole tasapainon edellytys. Valistunut yksinvaltiaskin voi pitää kansan tyytyväisenä oikeuksiinsa, mutta hänen pitää olla silloin todella valistunut.

Mikäli kansan oikeustaju ja valtiossa noudatettu oikeus eroavat toisistaan ratkaisevasti, saattaa historian valossa seurauksena olla giljotiinittamista ja vuosia jatkuva kaaos, joka lakkaa vain diktatuurilla, joka lakkaa vain ulkopuolisella väliintulolla ja pitkäaikaisella sodalla.

Vaikka monet demokratiat ovatkin tasapainoisia, ei se tarkoita, että ne kaikki olisivat sellaisia. Joskus poliittinen kulttuuri on niin vääryydestä siinnyttä, kieroksi kasvanutta ja epäoikeudenmukaiseksi varttunutta, ettei sitä voida enää äänestämällä oikeaksi korjata.

Tällöin saattaa olla aiheellista, että kansa ohjaa karttuisalla kädellään päättäjiä, jotka ovat oikeamielisestä kurssistaan eksyneet.

Lue lisää

Älä nyt tartu trolliin. "Kansan oikeustaju" on jonkun väsyneen oikkarin vitsi, joka on väännetty perustuslain säännösten etusijaa koskevista säännöistä ja esim. perusoikeusmyönteisen tulkinnan periaatteesta. Mitään kansan oikeustajun etusijaa ei ole olemassakaan.

Huomasin kyllä vastaavuudet kansan oikeustajun ja perusoikeustulkintojen kanssa. En ole alalle ihan outo.

Halusin kommentillani korostaa, että kansalla on oikeasti käsitys oikeasta ja väärästä, eikä niiden erottamiseen tarvita juristia.

Kansan valitsema eduskunta säätää lait, jotka edustavat parhaimpansa mukaan kansan tahtoa ja käsitystä.

Kansan ääni ei kuitenkaan välttämättä näy kaikessa päätöksenteossa. Monesti suurten massojen edustajat ovat sokaistuneet saamastaan kannatuksesta, eivätkä tee eroa omien, puolueen ja äänestäjien halujen suhteen.

Demokratioissa tapahtuu harvemmin Ranskan suuren vallankumouksen kaltaisia ilmiöitä, joissa eliitin oikeustaju olisi niin kaukana ja irrallaan kansan, eli valtaväestön, käsityksistä oikeasta ja väärästä.

Tällaista saattaa kuitenkin tapahtua, mikäli puoluepoliittinen eliitti pitää äänestäjiä pelkkänä vaalikarjana, joka äänestää lähinnä pelkästä tottumuksesta.

Vallankumous voi tapahtua myös demokratiassa, tosin se tehdään yleensä demokratian keinoin, kuten Saksassa 1930-luvulla.