Olen vasta 19v. ja näkö huononee nopeaan tahtiin. En voi käyttää edes piilolinssejä ja ainaiset lasit ottaa päähän ja paljon.Haluaisin näön huononemisen pysähdyttyä laserleikkaukseen, mutta vaikkei se ole vielä ajankohtaista nkiin jo nyt hirvittää.
Tiedän, että joka leikkauksesa on omat riskinsä, mutta voiko laserleikkaukseen mennä silti suht huolettomasti?Onnistuuko 99% leikkauksista niin, ettei silmät siitä vaurioidu?Vai kannattaisiko luopua koko leikkaushaaveesta kun olen aivan varma, että sokeutuisin tai tapahtuisi muuta kamala silmille. Esim.näkö huononisi leikkauksen takia pysyvästi vielä enemmän tai muutavakavaa.
Tiedän, että joka leikkauksesa on omat riskinsä, mutta voiko laserleikkaukseen mennä silti suht huolettomasti?Onnistuuko 99% leikkauksista niin, ettei silmät siitä vaurioidu?Vai kannattaisiko luopua koko leikkaushaaveesta kun olen aivan varma, että sokeutuisin tai tapahtuisi muuta kamala silmille. Esim.näkö huononisi leikkauksen takia pysyvästi vielä enemmän tai muutavakavaa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
0 ja -6 näön välillä onnistumis prosentti oli jotain 90% ja yli miinus kuuden menevä 70% , tietty on erittäin yleistä et hämärä näkö huononee radikaalisti eli ei pimeässä tahdo nähdä mitään ja toinen että arpisumentumia voi tulla ja näkee 'varjoja'. ja ainahan voi olla se harva ja valittu jonka näkö menee vielä huonommaks leikkauksessa
Turha sinun on olla huolissaan mahdollisista leikkauksista, jos et ole edes vielä sellaisiin menossa ja taittovirhe vielä muuttuu.
Toki joka toimenpiteeseen liittyy aina riskinsä ja jokaisen on mietittävä, minkälaisia riskejä on elämässään valmis ottamaan. Ja vaikka komplikaatiot ovat yleensä ottaen harvinaisia, ei se lohduta, jos sattuu itse olemaan se erittäin harvinainen tapaus.
"Onnistuuko 99% leikkauksista niin, ettei silmät siitä vaurioidu?"
- Periaatteessa jokaisessa leikkauksessa tulee vaurio silmään sillä jos mitään ei tapahtuisi, ei leikkaus myöskään mitään auttaisi... Eli esim. PRK-leikkauksessa sarveiskalvon pintaepiteeli poistetaan ja sarveiskalvon pinnasta laseroidaan ohut siivu pois ja samalla tulee myös aina sarveiskalvon hermotukseen vauriota. Samoin LASIK-menetelmässä tulee hermovauriota. Eli nämä ovat ihan leikkausmenetelmään liittyviä vaurioita, jotka (osittain) paranevat. Tämä esim. selittää sen, miksi kuivasilmäisyysoireet saattavat pahentua leikkausten jälkeen.
Eli kaikilla toimenpiteillä on hyötynsä ja haittansa.
Siis selittäisikö hermovaurio ehkä sellaisen 'omituisen' kuplan tunteen oikeassa silmässä aina välillä? Silmässä ei ole mitään vikaa, se on tutkittu. Ei silmänpainetta, pohja siisti, kaikki ok.
Leikkauksen jälkeen tämä silmä on vain välillä tuntunut oudolta. Ei usein, eikä aina, mutta joskus. Ei sellaista roskantunnetta, joka indikoisi kuivasilmäisyyttä, vaan sellaista 'kuplan' tunnetta:-)
Niin kauan kun siitä ei ole todettua haittaa, asia ei minua häiritse, kysehän on tuntemuksista. Eikä tarvitse enää käyttää niitä kamalan painavia täysin eriparilinssejäkään!
Mä tahtoisin tietää, että kuinka monella näitä keskusteluja lukevalla jotka on käyny leikkauksessa, on näkö huonontunu tai tullu muita ongelmia leikkauksen jälkeen??
Itellä ois haaveena leikkauttaa simmut joskus tulevaisuudessa, mutta jotkut asiat vähän mietityttää.
Onko muuten mitään väliä että meneekö leikkaukseen kesällä jollon aurinko paistaa kirkkaasti vaiko syksymmällä kun alkaa ilta hämärtämään?
Kiitos, jos joku vihtii vastata. ;)
Mutta eli siiis...mietin jo nyt asiaa ja tuntuu ettei minulla ole vaihtoehtoja kuin mennä sitten joskus leikkaukseen...koska haluan. Ainoa vaan, että vaisto pistää mielettömästi vastaan kun olen muutenkin jotenkin "hajoamis" altis kehoni suhteen. Siis rasitusvammat" ym."tavallisten" asioiden suhteen.
Tarkoitin vain, että luulisi VÄHINTÄÄN 95% olevan kuitenkin tyytyväisiä, tai ainakin ilman komplekseja ja näön huononemista vaikkei leikkaus koko näköä korjaisikaan. Eli olisi suurempi riski joutua kadulla onnettomuuteen kuin pilata silmänsä leikkauksesssa?
Vaikuttaako muuten ne "nystyt" silmäluomien toisella puolella leikkaamiseen? Minulla on piilolinsseistä tullut, käytin 3kk tippoja, eivätkä hävinneet. Ovat aika "pahat", ja nyt joudu nkäyttämään 6kk ajan 3 eri tippoja.
Kiitos vastauksistanne!
Kuten tässäkin keskustelussa jo todettiin, riskitöntä kirurgista toimenpidettä ei olekaan. Jopa luomenpoistoon liittyy komplikaatioiden mahdollisuus. Riskit tulee käydä lääkärin kanssa perin pohjin läpi taittovirheleikkausta edeltävässä tutkimuksessa, jolloin selvitetään myös jokaisen potilaan kohdalla odotettavissa oleva leikkaustulos. Tämä on kuitenkin aina pelkkä arvio; sarveiskalvon paranemisesta ja näön kehittymisestä leikkauksen jälkeen on mahdoton antaa vedenpitävää ennustetta.
Komplikaatiot silmien laser-leikkauksissa ovat harvinaisia mutta mahdollisia. Pahin mahdollinen komplikaatio lienee leikkauksen jälkeinen bakteeritulehdus, joka on kuitenkin erittäin harvinainen. Riski lienee tasoa 1/10 000 leikkausta. Levitessään bakteeritulehdus voi tietääkseni aiheuttaa jopa sokeutumisen, mutta leikkausten jälkeisten kontrollien takia se tuskin pääsee niin pitkälle. Silmälääkäri korjatkoon, jos olen väärässä, mutta oletan, että bakteeritulehdus olisi hoidettavissa lääkkeillä, tai pahimmassa tapauksessa sarveiskalvon siirrolla. Yleisempiä riskejä laser-leikkauksissa ovat sarveiskalvoon tehtävään läppään - sen kiinnittymiseen tai kudoksen paranemiseen - liittyvät komplikaatiot. Läppäkomplikaatioiden esiintyvyys on jotain promillen luokkaa, eli 1/1000, ja niitä voidaan korjata uusintaleikkauksin.
Itsekin taittovirheleikkausta harkitsevana pidän suurimpana ”riskinä” sitä, kuinka tyytyväinen itse olisin leikkaustulokseen. Leikkausta pidetään onnistuneena, jos näöntarkkuus on leikkauksen jälkeen vähintään 0.8. Ennen leikkausta lasikorjauksella esim. 1.2:n näöntarkkuuden saavuttaneelle tuo 0.8 tuskin tuntuisi riittävältä – ja kuitenkaan se ei tarkoittaisi epäonnistunutta leikkausta tai uusintaleikkauksen tarvetta. Mitattavissa olevan näöntarkkuuden lisäksi vaikuttaa se, miten _kokee_ näkevänsä. 1.0:n näöntarkkuuden voi saavuttaa siten, että näkee numerot/kirjaimet terävinä, tai siten, että ne ovat luettavissa, mutta näkeminen koetaan huonoksi/epämukavaksi. Leikkauksen jälkeen näkö voi siis muuttua muutenkin kuin mitta-asteikoilla tarkasteltuna.
Uskoisin, että tärkeimmässä asemassa leikkausta harkittaessa ovat omat odotukset – kuinka realistisia ne ovat – ja se, millaisen leikkaustuloksen on valmis hyväksymään.
Minä se meinasin muutama vuosi sitten saada juurileikattuun silmään tulehduksen:-)
Ensimmäinen silmä leikattiin torstaina. Perjantai-aamuna piti olla toisen silmän leikkaus. Heräsin aamulla siihen, että se silmä, mikä olisi pitänyt leikata, oli niin tulehtunut, että se oli muurautunut kiinni.....
Soitin kauhuissani silmälääkärille ja hän käski tulla paikalle välittömästi. Laitettiin lisätippoja edellisenä päivänä leikattuun silmään (onneksi se oli sivelty antibiooteilla ennen leikkausta: oli kuulemma paristakymmenestä tunnista kiinni ettei se tulehtunut heti leikkauksen jälkeen...).
Otin äitini mukaan leikkauspaikkaan, ja laitoin hänet avaamaan kaikki ovet puolestani. Ihmisillä, joilla on piilolasit tai ylipäätään lasit, on paljon silmienkoskettelumaneereja. Mietin kauhuissani sitä mahdollisuutta, että joku suoraan leikkauksesta tullut avaisi oven minun koskettuani siihen ja hipaisisi silmäänsä! Onneksi sain estettyä tuollaisen tapahtumisen.
Sen tulehtuneen silmän leikkaus siis viivästyi reilusti, ja tiputtelin muistaakseni vahvoja antibiootteja silmiini melkein kuukauden varmuuden vuoksi. Kahdesta eri pakkauksesta, etteivät silmät tartuttaisi toisiinsa mitään.
Ja kun sitten silmä toipui ja oli leikattu, piti ostaa tuliterä pakkaus varmuuden vuoksi. Koskaan ei voi olla liian varovainen.
Kaikki meni onnekseni hyvin. Näen edelleen hyvin, ja pian on edessä taas vuositarkastut. Viimeksi näköni oli _parantunut_ lisää toisessa silmässä! Vaikka se oli jo ollut nk. normaalitasolla leikkauksen jälkeen....;-)
Tsemppiä.
Yksi omaan leikkauspäätökseeni vaikuttavista tekijöistä oli Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkeviraston FDA:n tutkimukset Bausch & Lomb:in omaan aaltorintamatekniikkaan perustuvasta Zyoptix-järjestelmästä. Tuloksia voi lukea täältä (englanniksi): http://www.biospace.com/news_story.cfm?StoryID=14018620&full=1
Lyhyesti tulokset olivat seuraavia:
- 91.5% leikatuista saavuttivat normaalinäön (20/20) tai paremman lopputuloksen
- 70.3% saavuttivat normaalia paremman näön (20/16)
- Seuraavan 6 kk:n aikana yli 94%:lla leikatuista näkökyky säilyi tai parani verrattuna leikkauksen jälkeiseen tilanteeseen
Kuusi kuukautta leikkauksen jälkeen:
- 99% leikatuista oli tyytyväisiä lopputulokseen
- 99.7%:lla näkökyky oli parantunut. Näistä 40% kertoivat yönäkökykynsä autolla ajaessa parantuneen
- Kukaan ei ollut tyytymätön lopputulokseen
Tulokset perustuvat 340 leikattuun silmään jotka kärsivät likinäköisyydestä ja hajataittoisuudesta.
Tuo määritelmä 20/20 tarkoittaa sitä, että henkilö näkee 20 jalan (n.6 metriä) päästä kohteen samanlaisena kuin normaalinäkökykyiset sen näkevät saman matkan etäisyydeltä. 20/16 tarkoittaa sitä, että henkilö näkee 20 jalan etäisyydeltä kohteen sellaisena, kuin normaalinäkökykyiset saman kohteen lähempää 16 jalan etäisyydeltä, eli toisin sanoen näkökyky on normaalia parempi.
Hei,
Mitä tuo 20/20 tai 20/16 näkö oikein tarkottaa? Eli mitä se meinaa esim visus-asteikolla?
taisi mennä vastaus jonka tähän jo kerran laitoin. Mutta kokeillaas vielä.
Eli jos olen oikein käsittänyt, visus-asteikolla arvo 1.0 tarkoittaa normalia näkökykyä. Tällöin se vastaisi amerikan asteikolla arvoa 20/20. Vastaavasti amerikan 20/16 olisi visus-mitattuna 1.2, eli jonkin verran normaalia tarkempi näkö. En tosin tiedä, voiko näiden asteikkojen välille oikeasti vetää tällaista yhtäläisyyttä. Pienellä surffailulla kai sekin selviäisi.
Visuksen voi ilmoittaa murtoluvulla tai desimaaliluvulla ja eräillä muillakin (harvemmin käytetyillä) asteikoilla.
Muuntaminen on helppoa:
20/20 = 1,0
3/3 = 1,0
5/4 = 1,25
1/10 = 0,1 jne.
Eli siitä vain päässä tai taskulaskimen avulla laskemaan!
En halua olla ilonpilaaja, mutta tutkimusten tulokset riippuvat toki aina myös tutkimuksen kohteesta. Eli tutkimuksiin otettava potilasmateriaali ei välttämättä vastaa aina sitten "oikeassa maailmassa" hoidettavia potilaita. Samoin leikkauksen lopputulos on osaltaan riippuvainen myös leikkaajasta, välineiden huollosta ja monesta muusta seikasta.
Tässä vielä lainaus mainitsemastasi artikkelista:
"... we found that about 40-percent of patients reported having better night driving vision than they did before surgery, which, in my experience, is an unprecedented result,"
eli vapaasti käännettynä "...havaitsimme, että noin 40 % potilaista kertoi leikkauksen jälkeen hämäränäön parantuneen, mikä on kokemuksemme mukaan odottamaton tulos..."
Tämäkin on hienoa, mutta kuinka kävi niille 60 %:lle, joilla hämäränäkö ei parantunut... ?
Siis siinähän sanotaan, että 40% leikatuista hämäränäkö oli parempi kuin ennen leikkausta, mikä on ennenkuulumaton tulos.
Minä ymmärsin tuon niin, että 60%:lla tuo hämäränäkö on joko pysynyt samana tai sitten heikentynyt. Toki olisi kiva tietää varsinkin tuo heikentyneiden määrä.