onkohan se niin, että
logiikka on matematiikan syvin, se piirtää määritelmät, perusehdot, joiden varaan rakennetaan aiheissa. niiden äskeisten varaassa on myöhempiä ehtoja kullekin alalle, niin paljon kuin tarttee.
kakkoskeskiväli-asia on ehkä esimerkiksi algebra ja topologia, joiden varaan kuten analyysissa käytetään
äskeiset ovat puhdasta matematiikkaa, mutta molemmat ovat puhdasta, kuten miten sana muuttuu ja sen varaan rakennetaan
topologia on vain käytännöllistä joukko-oppia tai sen osa, mutta suuri osa , verrattuna logiikka-joukkojen tutkimiseen
logiikka on matematiikan syvin, se piirtää määritelmät, perusehdot, joiden varaan rakennetaan aiheissa. niiden äskeisten varaassa on myöhempiä ehtoja kullekin alalle, niin paljon kuin tarttee.
kakkoskeskiväli-asia on ehkä esimerkiksi algebra ja topologia, joiden varaan kuten analyysissa käytetään
äskeiset ovat puhdasta matematiikkaa, mutta molemmat ovat puhdasta, kuten miten sana muuttuu ja sen varaan rakennetaan
topologia on vain käytännöllistä joukko-oppia tai sen osa, mutta suuri osa , verrattuna logiikka-joukkojen tutkimiseen
Vastaukset 1
Vanhimmat
niin se varmaan on, että vaikka geometria ei ole kovin samalla tasolla kuin algebra ja topologia kuin vasta myöhemmissä vaiheissa vähintään osittain, koska geometrian varaan ei vähään aikaan rakennu muuta matematiikkaa, varmaan
myöhemmässä vaiheessa geometria varmaan on noin keskitasolla kuin verrattuna topologiaan ja algebraan.
tämä saattaa vaatia syvällistä tuntetmusta yliopistomatematiikasta
koska algebra vaatii alussa lineaarigebraa ja varaan matriisilaskentaa, algebra on niiden jälkeen syvällisyydessä
fysiikka ei ole eksakti tiede, koska se vaatii kokeellisia tutkimyksia