Takkojen suorituskyky heikkenee

Kyllä nim. "saunat.erikseen" on oikeilla jäljillä. Jos takan täytyy antaa lämpöä ulos...jne, merkitsee se käytännössä mitä?. Se merkitsee ja tarkoittaa sitä, että lämmityksen on oltava tauotonta, siis niin että sitä huipputehoa saadaan hyödyksi koko ajan. Oli takka/muuri millainen tahansa, ei se anna "ulos" mitään muuta kuin enimmillään sen lämpöenergian mikä siihen on puuta poltettaessa sitoutunut. Juuri sillä hetkellisellä teholla ei ole mitään merkitystä, osin sitä hetkellistä kuumuuspiikkiähän kuorirakenteella nimenomaan pyritään estämään ja tasaamaan lämmönluovutus pitemmälle ajanjaksolle.
Muuten, takka- termi mielestäni tarkoittaa takkaa, ei muuria jossa on savukaasuille kaksinkertainen kierto ym., eli takka ei ylipäätään ole kunnolla varaava tulisija lainkaan. Joskus 70- 80- luvuilla olivat kovin muodissa takkahuoneet ja niissä juuri ne horotakat, pesästä suunnilleen suora reikä katolle, eli varauskyky näillä virityksillä oli olematon.
Kun aletaan kehuskella takan tai vaikka hyvin varaavan muurinkaan yli 80% hyötysuhteella, olisin hyvin varovainen. Mainosmiehet jylläävät ja saavat ihmiset uskomaan vaikka mitä, mutta kun ihmisiltä puuttuu useimmiten asian syvällisempi ymmärrys ja kyky laskelmoida ja ynnätä yhteen yks plus kaks ja koko hyötysuhteen käsitekin on useimmiten ihan hakusessa, on lopputuloksena sokea mitään kyseenalaistamaton usko mainokseen. Normi kotikäytössä massiivisen muurin kokonaishyötysuhde jää 30- 40 % tuntumaan, jo palamisvaiheessa savukaasujen mukana poistuu lämpöä ja lämmön mukana sellainen määrä yli-ilmaa, ilmaa jonka happi on osallistunut palamiseen korkeintaan vain osittain, mutta joka on palamistapahtuman yhteydessä lämmitetty jne., että 80 % hyötysuhdekuvitelmat ovat utopiaa.

Kamiina antaa lämpöä nopeasti ja jäähtyy heti kun puu loppuu. Se sopii mökin nopeaan lämmittämiseen. Takka ei ole kamiina.

Tarhakäärme kirjoitti:

Kyllä nim. "saunat.erikseen" on oikeilla jäljillä. Jos takan täytyy antaa lämpöä ulos...jne, merkitsee se käytännössä mitä?. Se merkitsee ja tarkoittaa sitä, että lämmityksen on oltava tauotonta, siis niin että sitä huipputehoa saadaan hyödyksi koko ajan. Oli takka/muuri millainen tahansa, ei se anna "ulos" mitään muuta kuin enimmillään sen lämpöenergian mikä siihen on puuta poltettaessa sitoutunut. Juuri sillä hetkellisellä teholla ei ole mitään merkitystä, osin sitä hetkellistä kuumuuspiikkiähän kuorirakenteella nimenomaan pyritään estämään ja tasaamaan lämmönluovutus pitemmälle ajanjaksolle.
Muuten, takka- termi mielestäni tarkoittaa takkaa, ei muuria jossa on savukaasuille kaksinkertainen kierto ym., eli takka ei ylipäätään ole kunnolla varaava tulisija lainkaan. Joskus 70- 80- luvuilla olivat kovin muodissa takkahuoneet ja niissä juuri ne horotakat, pesästä suunnilleen suora reikä katolle, eli varauskyky näillä virityksillä oli olematon.
Kun aletaan kehuskella takan tai vaikka hyvin varaavan muurinkaan yli 80% hyötysuhteella, olisin hyvin varovainen. Mainosmiehet jylläävät ja saavat ihmiset uskomaan vaikka mitä, mutta kun ihmisiltä puuttuu useimmiten asian syvällisempi ymmärrys ja kyky laskelmoida ja ynnätä yhteen yks plus kaks ja koko hyötysuhteen käsitekin on useimmiten ihan hakusessa, on lopputuloksena sokea mitään kyseenalaistamaton usko mainokseen. Normi kotikäytössä massiivisen muurin kokonaishyötysuhde jää 30- 40 % tuntumaan, jo palamisvaiheessa savukaasujen mukana poistuu lämpöä ja lämmön mukana sellainen määrä yli-ilmaa, ilmaa jonka happi on osallistunut palamiseen korkeintaan vain osittain, mutta joka on palamistapahtuman yhteydessä lämmitetty jne., että 80 % hyötysuhdekuvitelmat ovat utopiaa.

Lue lisää

"Se merkitsee ja tarkoittaa sitä, että lämmityksen on oltava tauotonta"

Eikä merkitse. On olemassa kaksi varaavaa takkaa. Toinen on runkotakka, jossa huoneen ja savukanavan välissä on yksi tiilikerros. Toinen on kuoritakka, jossa huoneen ja savukanavan välissä on kaksi tiilikerrosta ja lisäksi villa.

Kumpikin takkatyyppi varaa, runkotakka vain vähemmän. Jos sen lämmittää illalla, saa nukkua yön lämpimässä. Ja kun sen lämmittää aamulla, saa olla päivän lämpimässä.

Kuoritakka sen sijaan pitää kämpän kylmänä koko ajan, koska sitä ei ole mahdollista lämmittää riittävän kuumaksi. Se sopii ainoastaan asuntoihin tukevaksi lämmitysmuodoksi, ei ensisijaiseksi.

098765fvvv kirjoitti:

"Se merkitsee ja tarkoittaa sitä, että lämmityksen on oltava tauotonta"

Eikä merkitse. On olemassa kaksi varaavaa takkaa. Toinen on runkotakka, jossa huoneen ja savukanavan välissä on yksi tiilikerros. Toinen on kuoritakka, jossa huoneen ja savukanavan välissä on kaksi tiilikerrosta ja lisäksi villa.

Kumpikin takkatyyppi varaa, runkotakka vain vähemmän. Jos sen lämmittää illalla, saa nukkua yön lämpimässä. Ja kun sen lämmittää aamulla, saa olla päivän lämpimässä.

Kuoritakka sen sijaan pitää kämpän kylmänä koko ajan, koska sitä ei ole mahdollista lämmittää riittävän kuumaksi. Se sopii ainoastaan asuntoihin tukevaksi lämmitysmuodoksi, ei ensisijaiseksi.

Lue lisää

Takkauuni on sitä parempi mitä matalampi pinnan maksimilämpötila on. Silloin on vähemmän ylilämmitystä heti polttovaiheen jälkeen.

"Takkauuni on sitä parempi mitä matalampi pinnan maksimilämpötila on."

Kyllä sellainen takkauuni on huono, joka ei lämmitä tilaa.

Jos mökin kulutus on 3 kilowattia ja kuoritakka tuottaa 1-1,5 kilowattia niin kuin ne tyypillisesti tuottavat, ei mökki pysy lämpimänä.

Sen sijaan runkotakka pitää mökin lämpimänä, koska se luovuttaa lämpönsä nopeammin ja sitä voi lämmittää useammin, esimerkiksi kaksi kertaa päivässä.

gdf958kf kirjoitti:

"Takkauuni on sitä parempi mitä matalampi pinnan maksimilämpötila on."

Kyllä sellainen takkauuni on huono, joka ei lämmitä tilaa.

Jos mökin kulutus on 3 kilowattia ja kuoritakka tuottaa 1-1,5 kilowattia niin kuin ne tyypillisesti tuottavat, ei mökki pysy lämpimänä.

Sen sijaan runkotakka pitää mökin lämpimänä, koska se luovuttaa lämpönsä nopeammin ja sitä voi lämmittää useammin, esimerkiksi kaksi kertaa päivässä.

Lue lisää

Nyt on suomenkieleen ilmestynyt uusi sana: runkotakka.

Tuolla muurari selittää, mikä on runkotakka.

"Runkotulisijan lämmönluovutus ja varaavuus ovat vertaansa vailla.
Jo yhdellä pesällisellä runkotulisijan pinta lämpenee nopeasti ja tiilirakenne varaa lämpöä pitkään.

Runkotulisija soveltuu parhaiten kotiin tai vapaa-ajan asuntoon, jopa huoneen ainoaksi lämmönlähteeksi."

http://www.muurarisalminen.fi/Muurarisalminen/Tulisijan_valintaopas.html

adfs55hm kirjoitti:

Tuolla muurari selittää, mikä on runkotakka.

"Runkotulisijan lämmönluovutus ja varaavuus ovat vertaansa vailla.
Jo yhdellä pesällisellä runkotulisijan pinta lämpenee nopeasti ja tiilirakenne varaa lämpöä pitkään.

Runkotulisija soveltuu parhaiten kotiin tai vapaa-ajan asuntoon, jopa huoneen ainoaksi lämmönlähteeksi."

http://www.muurarisalminen.fi/Muurarisalminen/Tulisijan_valintaopas.html

Lue lisää

Minkälainen on takka ilman runkoa?

Se on kamina

adfs55hm kirjoitti:

Tuolla muurari selittää, mikä on runkotakka.

"Runkotulisijan lämmönluovutus ja varaavuus ovat vertaansa vailla.
Jo yhdellä pesällisellä runkotulisijan pinta lämpenee nopeasti ja tiilirakenne varaa lämpöä pitkään.

Runkotulisija soveltuu parhaiten kotiin tai vapaa-ajan asuntoon, jopa huoneen ainoaksi lämmönlähteeksi."

http://www.muurarisalminen.fi/Muurarisalminen/Tulisijan_valintaopas.html

Lue lisää

"Runkotulisijan lämmönluovutus ja varaavuus ovat vertaansa vailla.
Jo yhdellä pesällisellä runkotulisijan pinta lämpenee nopeasti ja tiilirakenne varaa lämpöä pitkään."

Muurarilta ihan käsittämättömän tyhmää tekstiä. Mitä nopeammin tulisija luovuttaa lämmön tilaan mihin se on sijoitettu, sitä nopeammin tulisijaan sitoutunut lämpö "karkaa" ja sitä nopeammin tulisija jäähtyy. Mikä typerintä kumoaa itse edellisen kuvaillessaan kuoritakan toimintaperiaatetta?

"Kuoritulisijassa on pitkä ja tasainen lämmönluovutusaika. Pintalämpötila on matalampi kuin runkotulisijoissa. Kuoritulisijan rakenteen vuoksi (runko ja kuori), lämpö siirtyy hitaammin huoneeseen."

Taas näitä "ammattilaisia" jotka netistä googlaa sivuillensa ns. ammatillisen asiasisällön jota eivät edes itse ymmärrä mistä esim. edellä.

runkotalo kirjoitti:

Minkälainen on takka ilman runkoa?

Mikähän lie perusteina sanan runko liittämisessä takkoihin jne. joita on tähän asti kutsuttu "vain" takoiksi, leivinuuneiksi yms? Siitä saa vain kummallisia mielleyhtymiä kuten eikö muissa takoissa jne. ole runkoa ja mikä ihme se runko yleensä on? Kuoritakkaakin kun pitäisi tuolla logiikalla kutsua runkokuoritakaksi.

"Mikähän lie perusteina sanan runko liittämisessä takkoihin jne."

Erilaiset takat täytyy erottaa toisistaan.

On avotakka, jonka hyötysuhde on surkea. Se on vain suora putki ulos.

Sitten on varaava takka eli runkotakka, johon on rakennettu pitkin kylkiä savukaasujen kierto. Savukaasut varaavat suuren tiilimassan, joten tällainen takka pysyy pitemmän aikaa lämpimänä. Takan massaa kasvattamalla pystytään lisäämään myös sen varaavuutta.

Runkotakka on hyvä lämmityskäyttöön, koska se sekä varaa että laskee lämmön riittävän nopeasti ulos, jolloin huone myös pysyy lämpimänä. Yksi runkotakan tyyppi on pönttöuuni. Siinä kuitenkin uloin tiilikerros on lappeellaan, minkä vuoksi se luovuttaa lämmön varsinaista runkotakkaa nopeammin.

Sitten on kuoritakka, joka on termospullo. Kanavien ja ulkoilman välissä on kaksi tiilikerrosta ja villa. Tällainen takka lämmittää kauan mutta matalalla teholla, minkä vuoksi se sopii huonosti ainoaksi lämmönlähteeksi.

Sitten on ilmakiertoinen takka, joka imee ilmaa, kierrättää sen kuuman ytimensä ympäri ja puhaltaa ulos. Tällainen takka on kehittyneempi kamiina. Se ei varaa.

Suomalaisten takkojen historia on sikäli surkea, että ensin rakennettii lämmityskäyttöön täysin hyödyttömiä avotakkoja, minkä jälkeen ruvettiin rakentamaan kuoritakkoja, joiden lämmitysteho ei riittänyt pitämään huonosti eristettyjä taloja lämpimänä.

Nyt kun uudet talot ovat hyvin eristettyjä, kuoritakat ovat niihin järkeviä valintoja. Sen sijaan loma-asuntoihin kuoritakka ei edelleenkään sovi, koska se ei pysty pitämään asuntoa lämpimänä.

...Kaksi tiilikerrosta ja villa, että siis mitä...Kyllä omassa vaipallisessa muurissani on "runkotiilen" ja ilmavälin jälkeen vaippana yksinkertainen, simppelisti rapattu tiilimuuraus. Mutta että oikein kaksi tiilikerrosta ja eriste vielä, enpä ole kuullutkaan, aivan uutta tietoa. Mennään jo kyllä syvälle muuraussaloihin, ihan omalaatuisiin sellaisiin muuten...Kommentoija taitaa nyt kehitellä jotain aivan uutta!. Ja sitten vielä tämä runkotakka...onko tosiaan rungottomiakin sellaisia tehty, no, joku heitti että kamiina, mutta onko nähty rungotonta kamiinaa, kyllä peltirunkokin on runko!.

Selevittäjä kirjoitti:

"Mikähän lie perusteina sanan runko liittämisessä takkoihin jne."

Erilaiset takat täytyy erottaa toisistaan.

On avotakka, jonka hyötysuhde on surkea. Se on vain suora putki ulos.

Sitten on varaava takka eli runkotakka, johon on rakennettu pitkin kylkiä savukaasujen kierto. Savukaasut varaavat suuren tiilimassan, joten tällainen takka pysyy pitemmän aikaa lämpimänä. Takan massaa kasvattamalla pystytään lisäämään myös sen varaavuutta.

Runkotakka on hyvä lämmityskäyttöön, koska se sekä varaa että laskee lämmön riittävän nopeasti ulos, jolloin huone myös pysyy lämpimänä. Yksi runkotakan tyyppi on pönttöuuni. Siinä kuitenkin uloin tiilikerros on lappeellaan, minkä vuoksi se luovuttaa lämmön varsinaista runkotakkaa nopeammin.

Sitten on kuoritakka, joka on termospullo. Kanavien ja ulkoilman välissä on kaksi tiilikerrosta ja villa. Tällainen takka lämmittää kauan mutta matalalla teholla, minkä vuoksi se sopii huonosti ainoaksi lämmönlähteeksi.

Sitten on ilmakiertoinen takka, joka imee ilmaa, kierrättää sen kuuman ytimensä ympäri ja puhaltaa ulos. Tällainen takka on kehittyneempi kamiina. Se ei varaa.

Suomalaisten takkojen historia on sikäli surkea, että ensin rakennettii lämmityskäyttöön täysin hyödyttömiä avotakkoja, minkä jälkeen ruvettiin rakentamaan kuoritakkoja, joiden lämmitysteho ei riittänyt pitämään huonosti eristettyjä taloja lämpimänä.

Nyt kun uudet talot ovat hyvin eristettyjä, kuoritakat ovat niihin järkeviä valintoja. Sen sijaan loma-asuntoihin kuoritakka ei edelleenkään sovi, koska se ei pysty pitämään asuntoa lämpimänä.

Lue lisää

Paljon turhaa asiaa mikä ei vastannut kysymykseen millään tavalla tai tasolla. Puhumpa tässä joutavia aikani kuluksi tyyppinen ratkaisu.

Kovin olet huonosti opiskellut suomalaisen tulisijakulttuurin synnyn ja kehityskaaren. Se avotakka ei ollut mikään lähtökohta vaan lähinnä hetkellinen muotiilmiö ajankohdassa jossa puun käyttö lämmityslähteenä oli hetkellisesti sivuroolissa esim. öljylämmityksien yms. vallatessa alaa. Kuoritakkoja ei edes käytetty vanhan rakennuskannan yhteydessä

Tarhakäärme kirjoitti:

...Kaksi tiilikerrosta ja villa, että siis mitä...Kyllä omassa vaipallisessa muurissani on "runkotiilen" ja ilmavälin jälkeen vaippana yksinkertainen, simppelisti rapattu tiilimuuraus. Mutta että oikein kaksi tiilikerrosta ja eriste vielä, enpä ole kuullutkaan, aivan uutta tietoa. Mennään jo kyllä syvälle muuraussaloihin, ihan omalaatuisiin sellaisiin muuten...Kommentoija taitaa nyt kehitellä jotain aivan uutta!. Ja sitten vielä tämä runkotakka...onko tosiaan rungottomiakin sellaisia tehty, no, joku heitti että kamiina, mutta onko nähty rungotonta kamiinaa, kyllä peltirunkokin on runko!.

Lue lisää

Jos sinä et kuoritakan rakennetta tunne se on sinun ongelmasi. Klikkaa vaikka tuota muurarilinkkiä siinäkin on kuva missä näkyy ns. uloin tiilikierros jota seuraa se villa jonka jälkeen vuorossa on taas seuraavan tiilikierroksen vuoro joka on savusolan ulompi rakenneosa joka tavallisissa takoissa on se uloin tiilikierto. Vuodelta kivi ja kirves ja sinulle uusi asia?

Avonuotioksi edellä nimimerkissä rungotonta tulisijaa kuvattiin.

80 % hyötysuhteita, jopa 90 %, saavutetaan isoilla voimalaitoksilla. Niissä polttoainevirrat ovat hyvin tasaisia, niihin ei mitään klapeja viskota palamaan, palamisilmamäärät ovat tarkoin ohjattuja ja polttoainemäärään suhteutettuja, kaikkien palamisen lopputuotteiden kuin myös jäännöshapen määrän seuranta on jatkuvaa ja tiedot tallennetaan tietokoneilla myös myöhemmin tarkasteltaviksi jne., jne.. On täyttä kuvitelmaa että kotikutoisesti päästäisiin sillä kotikutoisella ymmärryksellä ja osaamisella ko. takkauuneilla noin 80 % hyötysuhteisiin. Koko käsite hyötysuhde taitaa olla myyntimiehillä aika hataralla pohjalla, mutta se menee useimmiten jakeluun, koska kuulija ei ymmärrä senkään vertaa...Vanhoilla pönttöuuneilla hyötysuhde voi parhaimmillaan olla 30- 40 %, että tuon verran kommentoijan uskomuksessa on kirjaimellisesti palamattomia seassa...

Kyllä ne hyötysuhteet lasketaan hyvinkin tarkoin omine laskutapoineen joiden yhteydessä lasketaan kuinka hyvin tulisija kykenee hyödyntämään teoreettisesta puun sisältämästä energiamäärästä käytännön tasolla. Lämmöntuotot, polttoainehäviöt yms. kaikki huomioidaan. Toimii mm. varaavien tulisijojen kohdalla ja vielä ns. tehdasvalmisteisin kaminoiden kohdalla mutta jatkuvalämmitteiset kiukaat ja niiden testit....Menivät soveltamaan muiden tulisijojen testejä kooten niistä kiukaille omansa ja metsään meni ja raskaasti. Kuinka kuumaksi kiuas saunan kuumentaa määritellään mutta esim. kivien lämpötiloja ei vaivauduta edes mittaamaan yms. puutteita. Hirveä määrä epäkohtia joilla suomen vaarallisimmat tulisijat sai testien kautta täydet vastuuvapaudet kaikesta ja papukaijamerkin. Tyyppikilvessä lukee kuinka hormilämmöt ovat alle 600 ja kun kannat samaisen kiukaan saunaasi hormilämmöt voivat olla jopa 900c ja kun sauna palaa sinä maksat koska kiuas oli "testattu" ja turvalliseksi todettu.

Tarhakäärme kirjoitti:

80 % hyötysuhteita, jopa 90 %, saavutetaan isoilla voimalaitoksilla. Niissä polttoainevirrat ovat hyvin tasaisia, niihin ei mitään klapeja viskota palamaan, palamisilmamäärät ovat tarkoin ohjattuja ja polttoainemäärään suhteutettuja, kaikkien palamisen lopputuotteiden kuin myös jäännöshapen määrän seuranta on jatkuvaa ja tiedot tallennetaan tietokoneilla myös myöhemmin tarkasteltaviksi jne., jne.. On täyttä kuvitelmaa että kotikutoisesti päästäisiin sillä kotikutoisella ymmärryksellä ja osaamisella ko. takkauuneilla noin 80 % hyötysuhteisiin. Koko käsite hyötysuhde taitaa olla myyntimiehillä aika hataralla pohjalla, mutta se menee useimmiten jakeluun, koska kuulija ei ymmärrä senkään vertaa...Vanhoilla pönttöuuneilla hyötysuhde voi parhaimmillaan olla 30- 40 %, että tuon verran kommentoijan uskomuksessa on kirjaimellisesti palamattomia seassa...

Lue lisää

Vastavirtaperiaatteella toimivat varaavat tulisijat, niillä pääsee suorastaan helposti 80%:n hyötysuhteeseen edellyttäen oikeaoppista käyttöä ja tarkoitukseen soveltuvaa polttoainetta. Uusavuton vastaavasti saa hukattua helposti ison osan mahd. tuotettavasta lämpöenergiasta. Ei tarvitse kuin ahtaa tulipesä ihan täyteen ulkokosteaa puuta ja polttaa kitutulella ilman toisioilmaa niin hyötysuhde tippuu helposti 50%:n alapuolelle. Mikä mielenkiintoisinta puhuttaessa puusta polttoaineena ja energian tuottajana, pilke taitaa olla surkein tapa polttaa puuta?

16p3 kirjoitti:

Vastavirtaperiaatteella toimivat varaavat tulisijat, niillä pääsee suorastaan helposti 80%:n hyötysuhteeseen edellyttäen oikeaoppista käyttöä ja tarkoitukseen soveltuvaa polttoainetta. Uusavuton vastaavasti saa hukattua helposti ison osan mahd. tuotettavasta lämpöenergiasta. Ei tarvitse kuin ahtaa tulipesä ihan täyteen ulkokosteaa puuta ja polttaa kitutulella ilman toisioilmaa niin hyötysuhde tippuu helposti 50%:n alapuolelle. Mikä mielenkiintoisinta puhuttaessa puusta polttoaineena ja energian tuottajana, pilke taitaa olla surkein tapa polttaa puuta?

Lue lisää

Eli miten mitattuna, kertoisitko yksityiskohtaisemmin?. Myyntimies kertoo ja kertoo ehkä uskottavan oloisesti, mutta siihen se lopahtaa. Vastavirtaperiaate, myötävirtaperiaate, periaate sitä ja tätä, kyllä tuntuu uskottavalta. Se uusavuton ei todellakaan polta puuta likimainkaan 50 % hyötysuhteella, 20 % voisi olla lähellä totuutta!. Miten esim. tulipesän palamisen aloitus puilla tehdään niin, että siihen aina hieman vaihtelevamääräiseen puulatomukseen sytytettyyn ja vähin erin voimistuvaan palamistapahtumaan ei missään vaiheessa johdeta yhtään ylimääräistä ilmaa, ts. niin että savukaasujen sisältämän jäännöshapen määrä pysyy tasaisesti 0,5- 1,5 % lukemissa. Miten tämä on mahdollista kun kuitenkin samalla halutaan varmistaa että palamistapahtumalle on koko tulipesän alueella riittävästi ilmaa, eli ilman sisältämää happea. Täyttä utopiaa ajatuskin em. toteutumisesta käytännössä. Kun se ei toteudu, pelkästään jo puiden syttymiseen tuherrettuna aikana, saati huomioituna palamisen lopettamisen yhteydessä tapahtuva tuherrus, on jo pelkästään näillä tekijöillä varmistettu ko. puuerän palaminen jollain 80 % kokonaishyötysuhteella mahdottomaksi, myyntimiesten puheeksi!.

Noita testejä eivät kuitenkaan tee myyntimiehet vaan riippumattomat testaajat. Valmistajien ilmoitukset eivät perustu omiin testeihin vaan ulkopuolisten tekemiin testeihin.

Tuossa on Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen juttua.

"Eri tulisijojen hyötysuhteita
(palamis- ja lämmönsiirron hyötysuhde).

Lähde: VTT, Työtehoseura ja tulisijavalmistajat
Tulisija Hyötysuhde *

Avotakka < 30 %
Takkauuni 80 – 85 %
Leivinuuni 80 – 85 % **
Liesi, kiuas 50 – 70 %
Pellettitakka 75 – 90 %

http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2008/VTT-R-10553-08.pdf

Tarhakäärme kirjoitti:

Eli miten mitattuna, kertoisitko yksityiskohtaisemmin?. Myyntimies kertoo ja kertoo ehkä uskottavan oloisesti, mutta siihen se lopahtaa. Vastavirtaperiaate, myötävirtaperiaate, periaate sitä ja tätä, kyllä tuntuu uskottavalta. Se uusavuton ei todellakaan polta puuta likimainkaan 50 % hyötysuhteella, 20 % voisi olla lähellä totuutta!. Miten esim. tulipesän palamisen aloitus puilla tehdään niin, että siihen aina hieman vaihtelevamääräiseen puulatomukseen sytytettyyn ja vähin erin voimistuvaan palamistapahtumaan ei missään vaiheessa johdeta yhtään ylimääräistä ilmaa, ts. niin että savukaasujen sisältämän jäännöshapen määrä pysyy tasaisesti 0,5- 1,5 % lukemissa. Miten tämä on mahdollista kun kuitenkin samalla halutaan varmistaa että palamistapahtumalle on koko tulipesän alueella riittävästi ilmaa, eli ilman sisältämää happea. Täyttä utopiaa ajatuskin em. toteutumisesta käytännössä. Kun se ei toteudu, pelkästään jo puiden syttymiseen tuherrettuna aikana, saati huomioituna palamisen lopettamisen yhteydessä tapahtuva tuherrus, on jo pelkästään näillä tekijöillä varmistettu ko. puuerän palaminen jollain 80 % kokonaishyötysuhteella mahdottomaksi, myyntimiesten puheeksi!.

Lue lisää

Ei riitä aika eikä energia niiden ylöskirjaamiseen enkä niitä edes tunne. Sen vain tiedän kuinka kertalämmitteisiä kiukaita ja muuripatoja lukuunottamatta jokainen tulisija tulee testata standardien mukaisesti ja ne sinä löydät netistä googlehaulla.

Vastavirtaperiaatteella toimivia ovat kaikki varaavat tulisijat pönttöuuuni yhtenä esimerkkinä jonka varmasti tunnet. Porinmatti toinen. Hyötysuhteen vastavirtaperiaatteella toimiville tulisjoille kopioin alan oppikirjasta vuosisadan 1900 alkuvuosilta. Kommenttina markkinamiehen puheisiin joka edellä tuli syyllistyneeksi mm. kuluttajien haukkumiseen kutsuen kohderyhmää uusavuttomiksi jolla se bisnes tunnetusti lähtee nousuun. Vielä kun keksisin millä alkaisin uusavuttomia rahastamaan?

No mutta kokeileppa päältä sytyttämistä? Vai onko sekin myyntimiehen puheita?

12dg56ko0 kirjoitti:

Noita testejä eivät kuitenkaan tee myyntimiehet vaan riippumattomat testaajat. Valmistajien ilmoitukset eivät perustu omiin testeihin vaan ulkopuolisten tekemiin testeihin.

Tuossa on Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen juttua.

"Eri tulisijojen hyötysuhteita
(palamis- ja lämmönsiirron hyötysuhde).

Lähde: VTT, Työtehoseura ja tulisijavalmistajat
Tulisija Hyötysuhde *

Avotakka < 30 %
Takkauuni 80 – 85 %
Leivinuuni 80 – 85 % **
Liesi, kiuas 50 – 70 %
Pellettitakka 75 – 90 %

http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2008/VTT-R-10553-08.pdf

Lue lisää

Ps. Miksi tuossa lukee: VTT, Työtehoseura JA TULISIJAVALMISTAJAT?.

12dg56ko0 kirjoitti:

Noita testejä eivät kuitenkaan tee myyntimiehet vaan riippumattomat testaajat. Valmistajien ilmoitukset eivät perustu omiin testeihin vaan ulkopuolisten tekemiin testeihin.

Tuossa on Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen juttua.

"Eri tulisijojen hyötysuhteita
(palamis- ja lämmönsiirron hyötysuhde).

Lähde: VTT, Työtehoseura ja tulisijavalmistajat
Tulisija Hyötysuhde *

Avotakka < 30 %
Takkauuni 80 – 85 %
Leivinuuni 80 – 85 % **
Liesi, kiuas 50 – 70 %
Pellettitakka 75 – 90 %

http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2008/VTT-R-10553-08.pdf

Lue lisää

Naivia, suorastaan lapsellista väittää ettei tulisijavalmistajat olisi olleet vaikuttamassa testituloksiin. Esimerkkinä kiukaat ja niiden standardit niitä oli laatimassa mm. suurten kiuasvalmistajien edustajia ja se näkyy testeissä. Testit räätälöitiin siten, että kaikki olemassa olevat kiukaat ne läpäisee. Esim. raja-arvot, ne vedettiin niin alas että kaikki ne läpäisee ilman tarvetta tuotekehitykselle.

Noin siinä käy kun kaikki painettu sana muuttuu lukijasta riippuen faktoiksi ilman että kävisi edes mielessä luetun kyseenalaistaminen.

Markkinavoimat ne suomen hallitustakin pyörittää halunsa mukaan. Jos ei muuten kauppa käy muutetaan rak.määräyksiä joissa edellytetään kuluttajia käyttämään tuotevalmistajien tuotteita. Oli kyseessä sitten eristeet tai vaikka paskalakipaulan paskapöntöt joilla rahastettiin ihan surutta lakiin vedoten joka vedettiin pois. Taustalla mm. bisnesenkeleitä yms. joita löytyy istuvasta hallituksesta ja korkealta. Kohta menee julkinen sektori ja suomen sotemiljardit pörssikeinottelijoille mikä on sitä samaa bisnestoimintaa jossa hallituskin on juokspojan roolissa.

Tarhakäärme kirjoitti:

Ps. Miksi tuossa lukee: VTT, Työtehoseura JA TULISIJAVALMISTAJAT?.

Jos sinä luet esim. VTT:n ohjeistuksen vai mikä tuo oli ja sen loppuun on liitetty pitkä lista tuotevalmistajien mainoksia niin mistähän muusta siinä mahtaa olla kyse kuin maksetusta mainoksesta? Vastaavia näkee pilvin pimein törkeimmillään opetukseen käytettävien opetusmateriaalin yhteydessä. Tyyliin tulisija osiossa tämä tässä on esim. saunan kiuas mistä esimerkkinä --> kuva julkaisua sponsoroineen tuotevalmistajan kiukaasta. Ei siis piirrosta tms. kiukaasta vaan valokuva esim. Harvian kiukaasta ja sitten ko. julkaisu ohjataan oppilaitoksille opetusmateriaaliksi jotka ovat täynnä maksettuja edellisen kaltaisia tuotemainoksia. Mitä enemmän massia kukin yritys on julkaisijalle antanut sitä enemmän se saa palstatilaa.

12dg56ko0 kirjoitti:

Noita testejä eivät kuitenkaan tee myyntimiehet vaan riippumattomat testaajat. Valmistajien ilmoitukset eivät perustu omiin testeihin vaan ulkopuolisten tekemiin testeihin.

Tuossa on Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen juttua.

"Eri tulisijojen hyötysuhteita
(palamis- ja lämmönsiirron hyötysuhde).

Lähde: VTT, Työtehoseura ja tulisijavalmistajat
Tulisija Hyötysuhde *

Avotakka < 30 %
Takkauuni 80 – 85 %
Leivinuuni 80 – 85 % **
Liesi, kiuas 50 – 70 %
Pellettitakka 75 – 90 %

http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2008/VTT-R-10553-08.pdf

Lue lisää

Heh, vai on kiukaiden HS noussut 70%:iin kun insinööriliiton julkaisussa se oli vielä muutama vuosi sitten 45-55%? Aika huima kehitys kiukailla jotka ovat samoja kuin aina ennenkin.

yffFFAA kirjoitti:

Heh, vai on kiukaiden HS noussut 70%:iin kun insinööriliiton julkaisussa se oli vielä muutama vuosi sitten 45-55%? Aika huima kehitys kiukailla jotka ovat samoja kuin aina ennenkin.

Lue lisää

Tässä ei ole puhe kiukaista vaan varaavista takoista ja uuneista.

Saat päättää ihan itse palvotko sinistä norsua vai vetten päällä kävelijää? Pohtiessasi sitä lue vaikka väliajan viihteenä seuraavaa jos kaipaat taukoa raamatun tai koraanin lukemiseen löytääksesi valon elämääsi jota kohti lähteä kulkemaan :

http://tiilirakenne.fi/ponttouunin_lammitystesti/

vielä 1 http://www.rakennaoikein.fi/tiilerilta-kuuma-uutuus-102631/uutiset.html

"Ihan vaan varmuuden vuoksi" ei kukaan tolkuissaan oleva lämmittäjä käytä ylimääräistä ilmaa. Tuloilman säädöllä asia hoidetaan kuntoon.

voi.pöljän.kevät kirjoitti:

"Ihan vaan varmuuden vuoksi" ei kukaan tolkuissaan oleva lämmittäjä käytä ylimääräistä ilmaa. Tuloilman säädöllä asia hoidetaan kuntoon.

Joo ei tietenkään, anteeksi syvästi. Eihän kukaan tolkuissaan oleva lämmittäjä tietenkään käytäkään, mutta kun me ammattitaidottamat ja mistään mitään ymmärtämättömät "lämmittäjät" kuitenkin joudumme sitä polttoaineiden palamistakin hieman seuraamaan, kas kun polttoaineen kulutus on siinä, näillä kelillä noin 150 tn pr tunti, siis 150000 kg per tunti.Mutta, , kesukustellaan...

Miksi alkupanos pitää..kannattaa sytyttää päältä eikä alta kuten on totuttu johtuu siitä, että sytyttäessä päältä tulisija kykenee siten polttamaan kaikki kaasut mitkä päältä sytyttäminen muodostaa. Sytyttäessä vastaavasti alhaalta kaasuuntuminen on määrällisesti paljon suurempaa eikä kylmä tulisija kykenee polttamaan kuin osan tuotetuista kaasuista mikä tarkoittaa sitä, että suuri osa puun sisältämästä energiasta menee harakoille palamattomien kaasujen muodossa.

Ymmärrän yskän sitä kautta että suhtauduin samoin skeptisesti päältä sytyttämiseen aikoinani mutta uteliaisuus voitti luettuani perusteet ko. sytytystavalle. Sen jälkeen pääasiassa uteliaisuuttani kokeilin em. sytytystapaa ja todetessani sen toimivuuden henk.koht. tasolla se on sytytystapa jota nykyään käytän aina.

Mitä ilmamääriin tulee se ei ole autuaaksi tekevä asia vaan se, miten ja minne ne ilmamäärät tulipesässä ohjataan. Jos sinä esim. johdat kaiken palamiseen ohjatun ilman ensiöilmana tuli palaa siitä ei ole epäilystäkään mutta valtaosa puun sisältämistä kaasuista jää polttamatta ja taas ollaan tilanteessa jossa valtaosa puun sisältämästä energiasta menee harakoille.

Keskustelua olet vailla mutta tavastasi kirjoittaa saa käsityksen kuinka pyrit keskustelun luomiseen tahallisella provoamisella mihin en jaksa aikaani haaskata. Aihe on hyvin mielenkiintoinen mutta ainoastaan tasolla missä aiheen käsitteleminen käydään järkiperäisesti ei provoten.

siinähäntuherrat kirjoitti:

Miksi alkupanos pitää..kannattaa sytyttää päältä eikä alta kuten on totuttu johtuu siitä, että sytyttäessä päältä tulisija kykenee siten polttamaan kaikki kaasut mitkä päältä sytyttäminen muodostaa. Sytyttäessä vastaavasti alhaalta kaasuuntuminen on määrällisesti paljon suurempaa eikä kylmä tulisija kykenee polttamaan kuin osan tuotetuista kaasuista mikä tarkoittaa sitä, että suuri osa puun sisältämästä energiasta menee harakoille palamattomien kaasujen muodossa.

Ymmärrän yskän sitä kautta että suhtauduin samoin skeptisesti päältä sytyttämiseen aikoinani mutta uteliaisuus voitti luettuani perusteet ko. sytytystavalle. Sen jälkeen pääasiassa uteliaisuuttani kokeilin em. sytytystapaa ja todetessani sen toimivuuden henk.koht. tasolla se on sytytystapa jota nykyään käytän aina.

Mitä ilmamääriin tulee se ei ole autuaaksi tekevä asia vaan se, miten ja minne ne ilmamäärät tulipesässä ohjataan. Jos sinä esim. johdat kaiken palamiseen ohjatun ilman ensiöilmana tuli palaa siitä ei ole epäilystäkään mutta valtaosa puun sisältämistä kaasuista jää polttamatta ja taas ollaan tilanteessa jossa valtaosa puun sisältämästä energiasta menee harakoille.

Keskustelua olet vailla mutta tavastasi kirjoittaa saa käsityksen kuinka pyrit keskustelun luomiseen tahallisella provoamisella mihin en jaksa aikaani haaskata. Aihe on hyvin mielenkiintoinen mutta ainoastaan tasolla missä aiheen käsitteleminen käydään järkiperäisesti ei provoten.

Lue lisää

En tiedä miten onnistun kirjoittamaan kuin tahallani provoaisin, se ei kuitenkaan ole ollut tarkoitus!. En ole kiistänyt etteikö puita saisi sytyttää tuolla ylhäältäpäin- menetelmällä, aivan hyvin siinä voi olla etunsa, itsekin teen useimmiten noin. Mutta mitä ilmamääriin tulee, ovat ne erittäin merkittävä tekijä kun hyvään hyötysuhteeseen pyritään. Puun(kin) palamisessa tarvittava minimi- ilmamäärä on noin 12 normikuutiometriä per kg. Tämä pätee vain aivan ideaalisessa tilanteessa, määrä ei missään tapauksessa ole kotikäyttäjän pienillä tulisijoilla saavutettavissa, eli ilmaa tarvitaan huomattavasti enemmän. Palamiseen osallistuu vain ilman happi, sitä siinä ilmassa on noin 21 %. Jos onnistuttaisiin polttamaan puuta ko. ideaalitilanteen mukaan, kaikki happi kuluisi pois poltossa, ja ns. jäännöshapen pitoisuus savukaasuissa olisi 0 %. Jos tähän edes pyrittäisiin, palamisesta tulisi varsinaista käryttämistä. Jos arvioin polttavani kerralla puuta 25 kg, eli kaksi aika täyttä aika pitkäkätisen miehen sylillistä noin 40 cm pitkää, kohtuu kuivaa puuta, niin palamiseen tarvittava teoreettinen ilmamäärä on siis noin 300 normim3 ilmaa. Jos koko palamisprosessin ajan, siis sytytyshetkestä alkaen savukaasupeltien sulkemiseen asti, mitataan savukaasujen jäännöshappipitoisuutta, saadaan joitakin lukemia. Väitän että sekä erityisesti palamisen alussa, mutta myös loppuvaiheissa, jäännöshappipitoisuus on erittäin korkea. Jos jäännöshappipitoisuus koko palamisen aikana on esim. noin 5 %, tarkoittaa tämä että palamisessa on käytetty ilmaa ideaalisen 300 nm3 sijaan reilusti yli 400 nm3. On käytetty yli 100 nm3 ilmaa, jonka sisältämä happi ei ole ollenkaan osallistunut palamiseen!. Tällä on kyllä aivan ratkaiseva merkitys hyötysuhteeseen. Kun tiedetään minkä lämpöisenä ilma tulipesään johdetaan, ja minkä lämpöisinä savukaasut poistuvat, voidaan helposti laskea tarpeettomasti lämmitetyn ilman lämpöenergia. Jos käyttämäni esimerkki toteutuu käytännössä, niin kuin uskon useimmiten tapahtuvan, voidaan jo kokemusperäisesti arviosta sanoa, että tulipesälle kuviteltu esim. 80 % kokonaishyötysuhde on silkkaa kuvitelmaa!.

Tarhakäärme kirjoitti:

En tiedä miten onnistun kirjoittamaan kuin tahallani provoaisin, se ei kuitenkaan ole ollut tarkoitus!. En ole kiistänyt etteikö puita saisi sytyttää tuolla ylhäältäpäin- menetelmällä, aivan hyvin siinä voi olla etunsa, itsekin teen useimmiten noin. Mutta mitä ilmamääriin tulee, ovat ne erittäin merkittävä tekijä kun hyvään hyötysuhteeseen pyritään. Puun(kin) palamisessa tarvittava minimi- ilmamäärä on noin 12 normikuutiometriä per kg. Tämä pätee vain aivan ideaalisessa tilanteessa, määrä ei missään tapauksessa ole kotikäyttäjän pienillä tulisijoilla saavutettavissa, eli ilmaa tarvitaan huomattavasti enemmän. Palamiseen osallistuu vain ilman happi, sitä siinä ilmassa on noin 21 %. Jos onnistuttaisiin polttamaan puuta ko. ideaalitilanteen mukaan, kaikki happi kuluisi pois poltossa, ja ns. jäännöshapen pitoisuus savukaasuissa olisi 0 %. Jos tähän edes pyrittäisiin, palamisesta tulisi varsinaista käryttämistä. Jos arvioin polttavani kerralla puuta 25 kg, eli kaksi aika täyttä aika pitkäkätisen miehen sylillistä noin 40 cm pitkää, kohtuu kuivaa puuta, niin palamiseen tarvittava teoreettinen ilmamäärä on siis noin 300 normim3 ilmaa. Jos koko palamisprosessin ajan, siis sytytyshetkestä alkaen savukaasupeltien sulkemiseen asti, mitataan savukaasujen jäännöshappipitoisuutta, saadaan joitakin lukemia. Väitän että sekä erityisesti palamisen alussa, mutta myös loppuvaiheissa, jäännöshappipitoisuus on erittäin korkea. Jos jäännöshappipitoisuus koko palamisen aikana on esim. noin 5 %, tarkoittaa tämä että palamisessa on käytetty ilmaa ideaalisen 300 nm3 sijaan reilusti yli 400 nm3. On käytetty yli 100 nm3 ilmaa, jonka sisältämä happi ei ole ollenkaan osallistunut palamiseen!. Tällä on kyllä aivan ratkaiseva merkitys hyötysuhteeseen. Kun tiedetään minkä lämpöisenä ilma tulipesään johdetaan, ja minkä lämpöisinä savukaasut poistuvat, voidaan helposti laskea tarpeettomasti lämmitetyn ilman lämpöenergia. Jos käyttämäni esimerkki toteutuu käytännössä, niin kuin uskon useimmiten tapahtuvan, voidaan jo kokemusperäisesti arviosta sanoa, että tulipesälle kuviteltu esim. 80 % kokonaishyötysuhde on silkkaa kuvitelmaa!.

Lue lisää

Käärmeen aivogeneraatori ratkaisee asiat ihan sisäisesti. On turha erilaisten tutkimuslaitosten tehdä kokeita ja tutkia niiden tuloksia koska asiat tiedetään jo. Joku VTT on ihan turha ja sen voi lopettaa.

puppugeneraattori kirjoitti:

Käärmeen aivogeneraatori ratkaisee asiat ihan sisäisesti. On turha erilaisten tutkimuslaitosten tehdä kokeita ja tutkia niiden tuloksia koska asiat tiedetään jo. Joku VTT on ihan turha ja sen voi lopettaa.

Lue lisää

Kolmen lauseen katkeroitunut töksäytys tuli sieltä, siinä asunee kertojan koko asian ymmärrys?. Olkoot VTT jumalasi!. Kun taas kommentoit, muista esiintyä uudella nimimerkillä.

Tarhakäärme kirjoitti:

En tiedä miten onnistun kirjoittamaan kuin tahallani provoaisin, se ei kuitenkaan ole ollut tarkoitus!. En ole kiistänyt etteikö puita saisi sytyttää tuolla ylhäältäpäin- menetelmällä, aivan hyvin siinä voi olla etunsa, itsekin teen useimmiten noin. Mutta mitä ilmamääriin tulee, ovat ne erittäin merkittävä tekijä kun hyvään hyötysuhteeseen pyritään. Puun(kin) palamisessa tarvittava minimi- ilmamäärä on noin 12 normikuutiometriä per kg. Tämä pätee vain aivan ideaalisessa tilanteessa, määrä ei missään tapauksessa ole kotikäyttäjän pienillä tulisijoilla saavutettavissa, eli ilmaa tarvitaan huomattavasti enemmän. Palamiseen osallistuu vain ilman happi, sitä siinä ilmassa on noin 21 %. Jos onnistuttaisiin polttamaan puuta ko. ideaalitilanteen mukaan, kaikki happi kuluisi pois poltossa, ja ns. jäännöshapen pitoisuus savukaasuissa olisi 0 %. Jos tähän edes pyrittäisiin, palamisesta tulisi varsinaista käryttämistä. Jos arvioin polttavani kerralla puuta 25 kg, eli kaksi aika täyttä aika pitkäkätisen miehen sylillistä noin 40 cm pitkää, kohtuu kuivaa puuta, niin palamiseen tarvittava teoreettinen ilmamäärä on siis noin 300 normim3 ilmaa. Jos koko palamisprosessin ajan, siis sytytyshetkestä alkaen savukaasupeltien sulkemiseen asti, mitataan savukaasujen jäännöshappipitoisuutta, saadaan joitakin lukemia. Väitän että sekä erityisesti palamisen alussa, mutta myös loppuvaiheissa, jäännöshappipitoisuus on erittäin korkea. Jos jäännöshappipitoisuus koko palamisen aikana on esim. noin 5 %, tarkoittaa tämä että palamisessa on käytetty ilmaa ideaalisen 300 nm3 sijaan reilusti yli 400 nm3. On käytetty yli 100 nm3 ilmaa, jonka sisältämä happi ei ole ollenkaan osallistunut palamiseen!. Tällä on kyllä aivan ratkaiseva merkitys hyötysuhteeseen. Kun tiedetään minkä lämpöisenä ilma tulipesään johdetaan, ja minkä lämpöisinä savukaasut poistuvat, voidaan helposti laskea tarpeettomasti lämmitetyn ilman lämpöenergia. Jos käyttämäni esimerkki toteutuu käytännössä, niin kuin uskon useimmiten tapahtuvan, voidaan jo kokemusperäisesti arviosta sanoa, että tulipesälle kuviteltu esim. 80 % kokonaishyötysuhde on silkkaa kuvitelmaa!.

Lue lisää

Miten sinä tuollaisia laskelmia esität päteäksesi kun et tunne edes tuntevan lämmöntalteenottojärjestelmiä jotka vesittävät laskelmasi? Vastaavasti painovoimaisen ilmanvaihdon yhteydessä jota ei asuntojen yhteydessä enää juuri tunneta palamiseen menevä ilma voidaan laskea lähes kokonaan ilmanvaihdoksi poiston puolesta mikä on vain toivottava ominaisuus taloissa joissa ilmanvaihtoa ei siis ole kuin painovoimaisena.

jossittelua kirjoitti:

Miten sinä tuollaisia laskelmia esität päteäksesi kun et tunne edes tuntevan lämmöntalteenottojärjestelmiä jotka vesittävät laskelmasi? Vastaavasti painovoimaisen ilmanvaihdon yhteydessä jota ei asuntojen yhteydessä enää juuri tunneta palamiseen menevä ilma voidaan laskea lähes kokonaan ilmanvaihdoksi poiston puolesta mikä on vain toivottava ominaisuus taloissa joissa ilmanvaihtoa ei siis ole kuin painovoimaisena.

Lue lisää

Oman ymmärryksesi taso rajoittuu edelleen kommenttisi tyhjää täynnä olevaan sisältöön. Olkoot VTT jumalasi, siellä kerran esitetty totuus ei pala tulessakaan!.

Jahas, herra en ymmärrä miten kirjoitukseni provosoi ei ollut tarkoitus unohti sitten ottaa aamulääkkensä kun hermot ei kestä muiden mielipiteitä eikä varsinkaan omien mielipiteiden vastaväitteitä ja kun formaattinan on keskustelupalsta esitän lähinnä osanottoni? Olkoon voima kanssasi

roadkill kirjoitti:

Jahas, herra en ymmärrä miten kirjoitukseni provosoi ei ollut tarkoitus unohti sitten ottaa aamulääkkensä kun hermot ei kestä muiden mielipiteitä eikä varsinkaan omien mielipiteiden vastaväitteitä ja kun formaattinan on keskustelupalsta esitän lähinnä osanottoni? Olkoon voima kanssasi

Lue lisää

Muistit sentään taas vaihtaa nimimerkkiä, että semmoista keskustelua!. Olkoot voima kanssasi (mitä voimaa se sitten tarkoittaakaan!.), ja olkoot sinulla erityisesti voimaa niin, että et pelkästään tyhjyyttään kumisevilla kommenteillasi kritisoi itseäsi enemmän asiasta tietäviä ja ymmärtäviä, vaan että kerrot myös mitä itse tiedät, osaat ja ymmärrät!.

Tarhakäärme kirjoitti:

Muistit sentään taas vaihtaa nimimerkkiä, että semmoista keskustelua!. Olkoot voima kanssasi (mitä voimaa se sitten tarkoittaakaan!.), ja olkoot sinulla erityisesti voimaa niin, että et pelkästään tyhjyyttään kumisevilla kommenteillasi kritisoi itseäsi enemmän asiasta tietäviä ja ymmärtäviä, vaan että kerrot myös mitä itse tiedät, osaat ja ymmärrät!.

Lue lisää

Niin, nimimerkithän se oleellinen asia keskustelupalstoilla joiden ongelma sinun tapauksessasi on se, ettet kestä mielipiteitä jotka eriävät omistasi. Varsinkaan niistä joita vastaan et kykene pätemään lopputuloksen ollessa psyyken pettäminen ilmeten suurille ajattelijoille tyypillisenä nimittelynä yms. mihin harhat tuo oman lisämausteensa.

Olkoon voima kanssasi oli vitsi olkoon VTT jumalasi postauksiisi mutta ohihan se meni huumorintajuttomuuden ollessa se ensisijainen tunnistettava piirre vakavien mielenterveysongelmien yhteydessä. Eihän tuo ole kuin vaatimattomasti yksi kuuluisimmista elokuvaklassikko hokemista.

Kiva kuitenkin kun vaivauduit piipahtamaan meidän tavallisten kuolevaisten keskuuteen valitan kuinka me muut emme yllä tasollesi. Run Forrest run

käärmeTarha kirjoitti:

Niin, nimimerkithän se oleellinen asia keskustelupalstoilla joiden ongelma sinun tapauksessasi on se, ettet kestä mielipiteitä jotka eriävät omistasi. Varsinkaan niistä joita vastaan et kykene pätemään lopputuloksen ollessa psyyken pettäminen ilmeten suurille ajattelijoille tyypillisenä nimittelynä yms. mihin harhat tuo oman lisämausteensa.

Olkoon voima kanssasi oli vitsi olkoon VTT jumalasi postauksiisi mutta ohihan se meni huumorintajuttomuuden ollessa se ensisijainen tunnistettava piirre vakavien mielenterveysongelmien yhteydessä. Eihän tuo ole kuin vaatimattomasti yksi kuuluisimmista elokuvaklassikko hokemista.

Kiva kuitenkin kun vaivauduit piipahtamaan meidän tavallisten kuolevaisten keskuuteen valitan kuinka me muut emme yllä tasollesi. Run Forrest run

Lue lisää

Eli miten kommentissasi käsittelet alkuperäistä aihetta, se oli takkojen hyötysuhde, milloin aiot palata ja keskittyä itse aiheeseen?. Milloin aiot näyttää ja paljastaa tietämyksesi ja ymmärryksesi takkojen hyötysuhteesta?. Mielipiteet ovat aina asioiden a ja o, mutta vain jos mielipiteen esittäjä myös jotenkin perustelee kantansa. Perustelu edellyttää erilaisten tosiasioiden toteennäyttämistä, ei sen kummempaa, tyhjää kumiseva riekkuminen ei vakuuta, ei edes venäjäntrollilta esitettynä!-

Ne tuli jo edellä mutta sitten alkoi sinun vinkumisesi nousemaan aiheeksi ylitse muiden eikä loppua näy. Se, ettet sinä kykene tervepäiseen asialliseen mielipiteiden vaihtamiseen on sinun ongelmasi älä syytä siitäkin muita kun sinä jäät väittelyissa altavastaajaksi joka ei kykene kantojaan puolustamaan kuin pikku lasten itkupotkuraivareilla.

lastenTarha.musta kirjoitti:

Ne tuli jo edellä mutta sitten alkoi sinun vinkumisesi nousemaan aiheeksi ylitse muiden eikä loppua näy. Se, ettet sinä kykene tervepäiseen asialliseen mielipiteiden vaihtamiseen on sinun ongelmasi älä syytä siitäkin muita kun sinä jäät väittelyissa altavastaajaksi joka ei kykene kantojaan puolustamaan kuin pikku lasten itkupotkuraivareilla.

Lue lisää

Muistit vaihtaa sentään nimimerkkiä, se on yhdenlainen merkki näilläkin sivuilla, varsinainen miehisen käyttäytymisen merkki!. Eli missä edellä tulivat mitkä seikat?.

Ps. pikku lapsi, meillä suomessa se kirjoitetaan yksinkertaisesti pikkulapsi!.
Ja jos maltat trolli lukea ja seurata ihan vain tätä sivua eteenpäin, huomaatko mitä?.

likkuappajdv kirjoitti:

Muistit vaihtaa sentään nimimerkkiä, se on yhdenlainen merkki näilläkin sivuilla, varsinainen miehisen käyttäytymisen merkki!. Eli missä edellä tulivat mitkä seikat?.

Ps. pikku lapsi, meillä suomessa se kirjoitetaan yksinkertaisesti pikkulapsi!.
Ja jos maltat trolli lukea ja seurata ihan vain tätä sivua eteenpäin, huomaatko mitä?.

Lue lisää

tarkentaisitko hiukan mitä mahtoi tarkoittaa miehinen käyttäytyminen asiayhteydessä nimimerkit?

Ps. Nas kali, oliko sinulla muuta annettavaa viestiketjuun kuin pilkun välilyönti nussinta? Milloin voin vierailla teillä suomessa täältä suomesta?
Maltan lukea trollin. Tee, ärrä, oo, ällä, ällä, ii = trooli. Helppo nakki mutta sivun seuraamisessa eteenpäin huomasin vain kuinka raajojen joita käsiksi kutsutaan, eteenpäin vieminen sivun seuraamiseksi osoittautui kovin rajoitukselliseksi puuhaksi jonka järkiperäisyys jäi arvoitukseksi? Mutta nyt en jaksa kanssasi leikkiä vaan siirryn sivulla alaspäin arviona että jatkat lapsellista, vittuiluun taipuvaista provoamistasi sielläkin kunnes sinne ennätän.

vaihdettu.nimimerkki kirjoitti:

tarkentaisitko hiukan mitä mahtoi tarkoittaa miehinen käyttäytyminen asiayhteydessä nimimerkit?

Ps. Nas kali, oliko sinulla muuta annettavaa viestiketjuun kuin pilkun välilyönti nussinta? Milloin voin vierailla teillä suomessa täältä suomesta?
Maltan lukea trollin. Tee, ärrä, oo, ällä, ällä, ii = trooli. Helppo nakki mutta sivun seuraamisessa eteenpäin huomasin vain kuinka raajojen joita käsiksi kutsutaan, eteenpäin vieminen sivun seuraamiseksi osoittautui kovin rajoitukselliseksi puuhaksi jonka järkiperäisyys jäi arvoitukseksi? Mutta nyt en jaksa kanssasi leikkiä vaan siirryn sivulla alaspäin arviona että jatkat lapsellista, vittuiluun taipuvaista provoamistasi sielläkin kunnes sinne ennätän.

Lue lisää

On niin hoono soomi kieli snulla, ei ummärra minä sinä sanoa ei ossaa komenteerata sita ei jaska jaksa leikityttää snua

saastuttajahan se mutta kun kepulaiset istuu hallituksessa siitä tulee ympäristöteko kun kepulaisten metsänomistajien taskuun rahaa pelaavat energiapolitiikan nimissä. Helvetin hyvä bisnes ja keput nauraa matkalla pankkiin. Juuri kun julistettiin tutkimus kuinka puunpoltto aiheuttaa enemmän terveysongelmia ihmiselle kuin autoilu keput kääntöi asian päinvastoin lisäävät puunpolttoa ympäristöteoksi sitä kutsuen.

Tarkoitatko puunpoltolla myös puupellettejä?. Jos, niin menepäs ehdottamaan polttokieltoa vaikkapa Helsingin päättäjille. Kaupungin energiayhtiö polttaa jo nyt pellettejä kivihiilen seassa, ja rakenteilla on Salmisaareen pellettikattila, jonka polttoainetehoksi ilmoittavat 100 MW. Pellettien kulutus tuossa kattilassa tulee olemaan noin 21 tn tunnissa, siis 21000 kg tunnissa. Tuosta voi jokainen laskeskella mitä luokkaa on vuotuinen kulutus, jos kattilaa käytetään likimain täydellä teholla esim. 7-8 kk per vuosi. Tuo paikkahan sijaitseen siinä Lauttasaaren sillan kupeessa, eli aika keskellä kaupunkia se on.

Tarhakäärme kirjoitti:

Tarkoitatko puunpoltolla myös puupellettejä?. Jos, niin menepäs ehdottamaan polttokieltoa vaikkapa Helsingin päättäjille. Kaupungin energiayhtiö polttaa jo nyt pellettejä kivihiilen seassa, ja rakenteilla on Salmisaareen pellettikattila, jonka polttoainetehoksi ilmoittavat 100 MW. Pellettien kulutus tuossa kattilassa tulee olemaan noin 21 tn tunnissa, siis 21000 kg tunnissa. Tuosta voi jokainen laskeskella mitä luokkaa on vuotuinen kulutus, jos kattilaa käytetään likimain täydellä teholla esim. 7-8 kk per vuosi. Tuo paikkahan sijaitseen siinä Lauttasaaren sillan kupeessa, eli aika keskellä kaupunkia se on.

Lue lisää

Vaikka en nyt ota kantaa pellettien käyttöön energiantuotanossa niin suurissa voimalaitoksissa on kuitenkin aika tarkat määräykset millaisia päästöjä saa päästellä. Lisäksi korkeat piiput työntävät kaasut korkealle ilmakehään.
Kun taas pientaloalueilla kaikki puunpolton päästöt leijuvat melkein maantasalla eikä tulipesissä ole filttereitä.

aidat.ja.seipäät kirjoitti:

Vaikka en nyt ota kantaa pellettien käyttöön energiantuotanossa niin suurissa voimalaitoksissa on kuitenkin aika tarkat määräykset millaisia päästöjä saa päästellä. Lisäksi korkeat piiput työntävät kaasut korkealle ilmakehään.
Kun taas pientaloalueilla kaikki puunpolton päästöt leijuvat melkein maantasalla eikä tulipesissä ole filttereitä.

Lue lisää

Niin, missä historian vaiheessa kävi niin, että tämä tuleentuijottava metsäkansa ei osaa enää edes tulia tehdä saati polttaa puuta puhtaasti?

Suomijuntille pitäisi nämä päästöasiat esittää siten, että mitä isommat päästöt sitä enemmän siitä tulee taloudellisia menetyksiä hukatun polttoaineen muodossa.

Rautalangasta uusavuttoman tai vanha-avuttoman (sitäkin näkee) polttaessa puuta tavalla joka aiheuttaa päästöjä tarkoittaa se yliampuvasti lähes sitä, että joka kolmannen halon voisi teoriassa heittää ikkunasta pihalle koska sitä se epätäydellinen palaminen tarkoittaa käytännön tasolla vaikka ihminen ei sitä omin silmin näe. Muutoin kuin tummana haisevana savuna.
Suomeksi - Jos taloudessa puunkulutus per vuosi on esim. 12 kiintokuutioa uusavuton hukkaa siitä 4 kiintokuutioa koska ei tiedä tai ei välitä miten puuta pitäisi polttaa.
Niin että ei sitä puunpolttoa tarvitse lopettaa edes siellä pientaloalueilla joilla tarkoitettiin varmaan nukkumalähiöitä, koska ongelma olisi aika lailla poissa jos jokaiseen suomen kotiin jaettaisiin ilmaiseksi mainoslehtiset joissa kerrottaisiin lyhyesti kuinka puuta poltetaan. Tulisijojen ollessa pientaloalueilla nykyään pääasiassa varaaviatakkoja tulisijoja eikä puuta polttoaineena voi syyttää vaan niitä tulisijojen käyttäjiä.
Suurin ekoteko suomen valtiolta ikinä jos esitteet suomen koteihin jakaisivat. Tiedä vaikka joka kolmas ne jopa lukisi ennen kuin sytykkeinä ne polttavat?Ajankohta on vain nyt huono tai ideaali kun hallitus päätti ekotekonaan kasvattaa puunkulutusta joka tietolähteestä riippuen on jopa liikenteen ja teollisuuden päästöjä suuremmat mitä terveysvaikutuksiin ihmisten kohdalla tulee.

Niin Suomessa kuin muuallakin pohjolassa tuijotettiin tuleen, tulen käytön keksiminen kun kai oli edellytys elämälle näissä oloissa. Mutta mitä tulisijat sitten alkuun olivat, eivätkö ne olleetkin luolissa ja risumajakyhäelmissä poltettuja avotulia. Ja seuraavassa vaiheessa hatarissa pienissä majakyhäelmissä edelleen avotulena poltettuja tulisijoja. Tulta poltettiin satoja ellei tuhansia vuosia lähes kuten ennenkin, avotulella josta lämpö karkasi nopeasti pois, tulta kun osattiin ja ymmärrettiin näihin asti hyödyntää etupäässä lihan kypsennykseen. Paljon tätä myöhemmin majapaikat kehittyivät alkeellisiksi asunnoiksi, ja niihin väsättiin myös alkeellisia tulisijoja, edelleen avosellaisia, mutta kuitenkin sellaisia, jotka jo luovuttivat vähän myös lämpöä myös itse tilaan.
Tulisija lämmönlähteenä on siis aika uusi asia, ei se suomijuntti ymmärtänyt palamisen hyötysuhteista sun muista sellaisista seikoista yhtään mitään joskus tuhat, kaksituhatta, tai vielä useamman tuhatta vuotta sitten. Eikä se ymmärtänyt olevansa juntti ja elävänsä juuri suomessa!.
On totta, että keskuudessamme vallitsee ennen näkemätön ja kokematon ns. uusavuttomuus, olemme kaupungistuneet sellaisella vauhdilla, ja se vain jatkuu, että satojen vuosien aikana opitut taidot unohtuvat käyttämättömyyden unholaan.
Mutta väitän myös, että kommentoijalla nim. esitänitse... aika kultaa muistoja: Vaikka toki puun poltto oli arkea maalaistaloissa vielä 50-70- luvuilla, ei se hyvillä hyötysuhteilla tms. siellä tapahtunut, kyllä se jos mikä oli usein aikamoista kärytystä. Tulisijat olivat mitä olivat, kylämuurarin rakennelmia. Jo varhain isompien metsäalueiden omistus meni suurimmille tiloille, pikkutölliläisten jäädessä kuin tyhjän päälle. Monet polttivat pesissään mitä melkein kuin armolahjaksi isoimmilta tiloilta, yleensä kovaa työsuoritetta vastaa vain saivat, kuten naapurissanikin, välistä tuoreita rankoja tms.. Jos puhutaan vain puunpoltosta, todennäköisesti puun sytyttäminen hallittiin paremmin isillämme kuin mitä lapsillamme tapahtuu, mutta ei sekään poista tietoa siitä, ennen kuitenkin poltettiin puuta selkeästi nykyistä huonommalla hyötysuhteella. Se ei välttämättä näkynyt ympäristössä siten kuin olisi oletettavaa, asuttiinhan aiemmin niin paljon ahtaammin. Siis lämmitettävänä oli paljon, paljon pienempi kuutiometrimäärä asuntoja!.

eihän se juntti vieläkään tiedä olevansa juntti ja mitä entisaikain hyötysuhteettomaan puunpolttoon tulee nykyaikana ei ole tavoitettu hyötysuhdetta mikä ennen tavoitettiin sisäänsavuavilla saunoilla ja pirteillä. Ei mennyt lämpöä harakoille ja saunoissa hehkui punaisena kivet nykyään pellit. 50-70 luvuilla oli joka mökissä jo nykyaikanakin ohittamaton tulisija eli vastavirtaperiaatteella toimiva.

Semmoinen metsäkansa. Kaupunkilaistunut mutta ei pääse metsävietistään eroon vaan suuntaa viettinsä viemänä kesälomallaan luonnon keskelle järven rantaan mökkeilemään. Mökkeilemään menee tämä metsäkansa citymaarturilla päällystettyä tietä pitkin syvimpään korpeen eli sopivan ajomatkan päähän kaikkien palveluksien läheisyydessä nimiseen korpeen. Korpeen joka pitää sisällään vaihtoehtoisesti rehevöityneen järven, laskettelurinteen, päällystetyn pururadan valaistuksineen, hiihtoladun tai golfkentän. Mökkikin on itse asiassa paremmin varusteltu kuin kerrostalohuoneisto kaupungissa ilman esim. ulkoweeceetä sehän traumatisoisi nuorison. Saunakin on jo sähkösauna ettei tule saunan lattialle roskia eikä tarvitse tuluksien kanssa töskäillä. Uimarantakin lähinnä esteellinen luontokokemus kastautuminen tapahtuu porealtaassa. Illalla vetäydytään lasitetulle kuistille ettei hyttysen häiritse luontokokemusta ihastellen avaimet käteen periaatteen mukaisesti toteteutetun, arkkitehdin luomusta valmisnurmikoineen sekä istutuksineen. Käsiään kun tämä metsäkansa ei mielellään sotke rakennusprojektien parissa linnunpöntönkin käy asentamassa mökkitalkkari. Tämä metsäkansa kun ei halua viettää lomaansa kesäleirillä suosien sen sijaan etätöitä tietotekniikan kehittymisen sen mahdollistaessa. Laiturikin on mutta vain ja ainoastaan huvipurren esittelyä varten kun naapurillakin sellainen on. Vesille sitä ei tietenkään lasketa rouva kun pelkää vettä eikä isäntäkään löydä edes käynnistysnappulaa. Illalla suosikkisarjan päättyessä televisiossa tämä mökkikansa syventyy taas luontokokemukseen tuleen tuijottelun merkeissä. Sistustakan kautta jossa pyörii filmi elävästä tulesta. Ei tule häkämyrkytystä eikä mökki lämpene liikaa lämmityksen toimiessa maalämmöllä ollaanhan metsässä luontokokemuksia hakemassa. Kelpaa siinä ovelle tuotua pizzaa mussutella ja suunnitella seuraavan päivän luontokoemuksia kuten olisiko tuppervaaraillan vai oopperan vuoro huomenna? Vai kutsuisiko mökkinaapurit kokeilemaan uutta inrrapunasaunaa tai karaokeiltaan? Ei kun hitsin hitsi. Huomennaha onkin mökkikunnan kokous aiheena naapuri joka metelöi aamusta iltaan hakaten jollain teräaseen kaltaisella polttohalkoja vai mitä ne oli sekä se savustaminen, sen tulee loppua ihan ehdottomasti.

Hieno kirjoitus!
Iso KIITOS!!!! Piti oikein monta kertaa lukea,että ymmärsi.
Se on nääs semmosta tämmösen KYLÄMUURARIn älli.

Piikkilankaaseoli kirjoitti:

Niin Suomessa kuin muuallakin pohjolassa tuijotettiin tuleen, tulen käytön keksiminen kun kai oli edellytys elämälle näissä oloissa. Mutta mitä tulisijat sitten alkuun olivat, eivätkö ne olleetkin luolissa ja risumajakyhäelmissä poltettuja avotulia. Ja seuraavassa vaiheessa hatarissa pienissä majakyhäelmissä edelleen avotulena poltettuja tulisijoja. Tulta poltettiin satoja ellei tuhansia vuosia lähes kuten ennenkin, avotulella josta lämpö karkasi nopeasti pois, tulta kun osattiin ja ymmärrettiin näihin asti hyödyntää etupäässä lihan kypsennykseen. Paljon tätä myöhemmin majapaikat kehittyivät alkeellisiksi asunnoiksi, ja niihin väsättiin myös alkeellisia tulisijoja, edelleen avosellaisia, mutta kuitenkin sellaisia, jotka jo luovuttivat vähän myös lämpöä myös itse tilaan.
Tulisija lämmönlähteenä on siis aika uusi asia, ei se suomijuntti ymmärtänyt palamisen hyötysuhteista sun muista sellaisista seikoista yhtään mitään joskus tuhat, kaksituhatta, tai vielä useamman tuhatta vuotta sitten. Eikä se ymmärtänyt olevansa juntti ja elävänsä juuri suomessa!.
On totta, että keskuudessamme vallitsee ennen näkemätön ja kokematon ns. uusavuttomuus, olemme kaupungistuneet sellaisella vauhdilla, ja se vain jatkuu, että satojen vuosien aikana opitut taidot unohtuvat käyttämättömyyden unholaan.
Mutta väitän myös, että kommentoijalla nim. esitänitse... aika kultaa muistoja: Vaikka toki puun poltto oli arkea maalaistaloissa vielä 50-70- luvuilla, ei se hyvillä hyötysuhteilla tms. siellä tapahtunut, kyllä se jos mikä oli usein aikamoista kärytystä. Tulisijat olivat mitä olivat, kylämuurarin rakennelmia. Jo varhain isompien metsäalueiden omistus meni suurimmille tiloille, pikkutölliläisten jäädessä kuin tyhjän päälle. Monet polttivat pesissään mitä melkein kuin armolahjaksi isoimmilta tiloilta, yleensä kovaa työsuoritetta vastaa vain saivat, kuten naapurissanikin, välistä tuoreita rankoja tms.. Jos puhutaan vain puunpoltosta, todennäköisesti puun sytyttäminen hallittiin paremmin isillämme kuin mitä lapsillamme tapahtuu, mutta ei sekään poista tietoa siitä, ennen kuitenkin poltettiin puuta selkeästi nykyistä huonommalla hyötysuhteella. Se ei välttämättä näkynyt ympäristössä siten kuin olisi oletettavaa, asuttiinhan aiemmin niin paljon ahtaammin. Siis lämmitettävänä oli paljon, paljon pienempi kuutiometrimäärä asuntoja!.

Lue lisää

Puu polttoaineena nyt tai historiassa pakko sivuta aihetta pysyen kuitenkin pääaiheessa eli puussa. Perusteina vanhan ajan aikalaisten mollaaminen edellä mitä puun käyttöön tulee.
Se vanha kansa, siis kantasuomalaiset, he asuivat hirsitöllissään jonka rakennusmateriaalit he itse hakivat metsästä tuntien jokaisen puulajin sekä niiden soveltuvuudet eri käyttötarkoituksiin elettyyään kirjaimellisesti metsässä hyvin lukuisten sukupolvien ajan. Seppä takoi puuhiilloksen avustamana kirveet ja myöhemmin huiman kehityksen kautta sahankin sai tämä metsäkansa töitään helpottamaan. Sitä ennen pelkkaamiset ja halaspuolikkaat tehtiin kirveillä jonka varsikin oli itse puusta vuoltu kun ei muuta ollut. Voi sitä helpotuksen määrää kun hevosen saivat avukseen esim. puunkuljetukseen metsästä. Reellä joka oli siellä tuvan puolella metsästä haetuista materiaaleista valmistettu kuten kaikki muutkin arjen välttämättömyydet kuten lautaset, lusikat, saavit, haravat jne. jne. Talon kehikko valikoidusta puusta, lattiakannattajat, täytepohjahalakset, lattialankut, ovet, ikkunat, pärekatot sitä ennen tuohikatot malkoineen jne jne. Nykyajan mittapuulla hatara lämpöä hukkaava asumus valtavine tulisjoineen mutta kaikki itse metsästä haetulla materiaaleilla joten varoisin syyllistämästä vanhaa kansaa osaamattomaksi joka häpeäisi silmät päästään esim. meitä nyt jotka sormi perseessä makaamme sohvalla jauhamassa merkityksetöntä paskaa somessa kaiken ympärillämme ollessa valmiina eteen tuotu.

Edelleen viittauksena 50-lukuun sattui olemaan viimeinen ajanjakso suomen historiassa jolloin hallittiin vielä puurakentaminen rintamamiestalojen muodossa. Sen jälkeen pelkkää hometaloa hometalon perään. Hirsitalotkin liimattua puuta

kirpitsatkassoon kirjoitti:

Hieno kirjoitus!
Iso KIITOS!!!! Piti oikein monta kertaa lukea,että ymmärsi.
Se on nääs semmosta tämmösen KYLÄMUURARIn älli.

Tuohonhan se "metsäkansan kaipuu luontoon" on mennyt. Järveen ei voi mennä kun voi hauki purra piliin ja rouva kuistilla huutaa lapsilleen ei saa mennä metsään siellä on villieläimiä suihkutellen hyttyskarkottimella pörriäisiä ettei malaria iske. Sisä wc:t, suihkut yms. varustelut kodinkoneineen ovat jo itsestäänselvyys ei poikkeus. Sähkökiuaskin on jo arkea mökillä juurikin sen takia ettei ne tulentekotaidot ole enää hallussa eikä rouva tykkää puun roskista saunan lattialla. Saunojenkin päätarkoitus tuntuu monen kohdalla olevan yksi sisustettava tila muiden rinnalla. Käsittämättömiä summia mitä ihmeellisimpiin muotolauteisiin ja valaistuksenkin suunnittelee siihen pätevöitynyt ammattilainen. Tuntuu että se saunan käyttötarkoituksen ykkösprioriteetti on sen näyttäminen naapureille ja sukulaisille. Yksi kilpavarustelun kohde mauttomimmillaan televisioineen tms. saunan käyttöominaisuudet sivuasia eikä niitä tämä saunakansa edes tunne mitä niillä tarkoitetaan. Kiuas vaihdetaan kun tulee uusi designkiuas sisutusmessuilla vastaan ei kun vanha palaa puhki.
Kaikki tavallaan itselle kovin vieras maailma. Pihasauna öljylamppu ikkunan ulkopuolella siinä ne, mukavuudet. Tai no, lasiluukku kiukaassa on hyvä, näkee syyspimeällä juosta löylyistä pihalle aika pimeästä saunasta ja se tuleen tuijottelu löylyissä vie ajatukset ties minne. Kesäiltoina on hiukan ikävä kun luonnonvaloa on saunassa liikaa..

No niin palatkaa takaisin aiheeseen. Mikä se sitten olikaan?

kaipaamattataaksepäin kirjoitti:

Puu polttoaineena nyt tai historiassa pakko sivuta aihetta pysyen kuitenkin pääaiheessa eli puussa. Perusteina vanhan ajan aikalaisten mollaaminen edellä mitä puun käyttöön tulee.
Se vanha kansa, siis kantasuomalaiset, he asuivat hirsitöllissään jonka rakennusmateriaalit he itse hakivat metsästä tuntien jokaisen puulajin sekä niiden soveltuvuudet eri käyttötarkoituksiin elettyyään kirjaimellisesti metsässä hyvin lukuisten sukupolvien ajan. Seppä takoi puuhiilloksen avustamana kirveet ja myöhemmin huiman kehityksen kautta sahankin sai tämä metsäkansa töitään helpottamaan. Sitä ennen pelkkaamiset ja halaspuolikkaat tehtiin kirveillä jonka varsikin oli itse puusta vuoltu kun ei muuta ollut. Voi sitä helpotuksen määrää kun hevosen saivat avukseen esim. puunkuljetukseen metsästä. Reellä joka oli siellä tuvan puolella metsästä haetuista materiaaleista valmistettu kuten kaikki muutkin arjen välttämättömyydet kuten lautaset, lusikat, saavit, haravat jne. jne. Talon kehikko valikoidusta puusta, lattiakannattajat, täytepohjahalakset, lattialankut, ovet, ikkunat, pärekatot sitä ennen tuohikatot malkoineen jne jne. Nykyajan mittapuulla hatara lämpöä hukkaava asumus valtavine tulisjoineen mutta kaikki itse metsästä haetulla materiaaleilla joten varoisin syyllistämästä vanhaa kansaa osaamattomaksi joka häpeäisi silmät päästään esim. meitä nyt jotka sormi perseessä makaamme sohvalla jauhamassa merkityksetöntä paskaa somessa kaiken ympärillämme ollessa valmiina eteen tuotu.

Edelleen viittauksena 50-lukuun sattui olemaan viimeinen ajanjakso suomen historiassa jolloin hallittiin vielä puurakentaminen rintamamiestalojen muodossa. Sen jälkeen pelkkää hometaloa hometalon perään. Hirsitalotkin liimattua puuta

Lue lisää

Mitä tuohon oikein sanoa, asiaa mikä asiaa. Joo , mennään messuille, ...kele!.

Piikkilankaaseoli kirjoitti:

Niin Suomessa kuin muuallakin pohjolassa tuijotettiin tuleen, tulen käytön keksiminen kun kai oli edellytys elämälle näissä oloissa. Mutta mitä tulisijat sitten alkuun olivat, eivätkö ne olleetkin luolissa ja risumajakyhäelmissä poltettuja avotulia. Ja seuraavassa vaiheessa hatarissa pienissä majakyhäelmissä edelleen avotulena poltettuja tulisijoja. Tulta poltettiin satoja ellei tuhansia vuosia lähes kuten ennenkin, avotulella josta lämpö karkasi nopeasti pois, tulta kun osattiin ja ymmärrettiin näihin asti hyödyntää etupäässä lihan kypsennykseen. Paljon tätä myöhemmin majapaikat kehittyivät alkeellisiksi asunnoiksi, ja niihin väsättiin myös alkeellisia tulisijoja, edelleen avosellaisia, mutta kuitenkin sellaisia, jotka jo luovuttivat vähän myös lämpöä myös itse tilaan.
Tulisija lämmönlähteenä on siis aika uusi asia, ei se suomijuntti ymmärtänyt palamisen hyötysuhteista sun muista sellaisista seikoista yhtään mitään joskus tuhat, kaksituhatta, tai vielä useamman tuhatta vuotta sitten. Eikä se ymmärtänyt olevansa juntti ja elävänsä juuri suomessa!.
On totta, että keskuudessamme vallitsee ennen näkemätön ja kokematon ns. uusavuttomuus, olemme kaupungistuneet sellaisella vauhdilla, ja se vain jatkuu, että satojen vuosien aikana opitut taidot unohtuvat käyttämättömyyden unholaan.
Mutta väitän myös, että kommentoijalla nim. esitänitse... aika kultaa muistoja: Vaikka toki puun poltto oli arkea maalaistaloissa vielä 50-70- luvuilla, ei se hyvillä hyötysuhteilla tms. siellä tapahtunut, kyllä se jos mikä oli usein aikamoista kärytystä. Tulisijat olivat mitä olivat, kylämuurarin rakennelmia. Jo varhain isompien metsäalueiden omistus meni suurimmille tiloille, pikkutölliläisten jäädessä kuin tyhjän päälle. Monet polttivat pesissään mitä melkein kuin armolahjaksi isoimmilta tiloilta, yleensä kovaa työsuoritetta vastaa vain saivat, kuten naapurissanikin, välistä tuoreita rankoja tms.. Jos puhutaan vain puunpoltosta, todennäköisesti puun sytyttäminen hallittiin paremmin isillämme kuin mitä lapsillamme tapahtuu, mutta ei sekään poista tietoa siitä, ennen kuitenkin poltettiin puuta selkeästi nykyistä huonommalla hyötysuhteella. Se ei välttämättä näkynyt ympäristössä siten kuin olisi oletettavaa, asuttiinhan aiemmin niin paljon ahtaammin. Siis lämmitettävänä oli paljon, paljon pienempi kuutiometrimäärä asuntoja!.

Lue lisää

Historian tiedot on hauskoja mutta vain omasta päästä vedettyjä. Jo ennen 50-lukua Suomessa oli pönttöuuneja joiden hyötysuhteita ei vieläkään ole juuri ylitetty (80%).

uunitonttu kirjoitti:

Historian tiedot on hauskoja mutta vain omasta päästä vedettyjä. Jo ennen 50-lukua Suomessa oli pönttöuuneja joiden hyötysuhteita ei vieläkään ole juuri ylitetty (80%).

On ylitetty. Sillä samaisella pönttöuunilla.

Historiasta sen verran että esim. 1900-luvun alkuvuosina, kenties aikaisemminkin alan kirjallisuudessa tunnettiin jo käsite hyötysuhde kertoen sen olevan parhaimmillaan 85-90% "polttoaineessa löytyvästä lämpöpaljoudesta".

kaipaamattataaksepäin kirjoitti:

Puu polttoaineena nyt tai historiassa pakko sivuta aihetta pysyen kuitenkin pääaiheessa eli puussa. Perusteina vanhan ajan aikalaisten mollaaminen edellä mitä puun käyttöön tulee.
Se vanha kansa, siis kantasuomalaiset, he asuivat hirsitöllissään jonka rakennusmateriaalit he itse hakivat metsästä tuntien jokaisen puulajin sekä niiden soveltuvuudet eri käyttötarkoituksiin elettyyään kirjaimellisesti metsässä hyvin lukuisten sukupolvien ajan. Seppä takoi puuhiilloksen avustamana kirveet ja myöhemmin huiman kehityksen kautta sahankin sai tämä metsäkansa töitään helpottamaan. Sitä ennen pelkkaamiset ja halaspuolikkaat tehtiin kirveillä jonka varsikin oli itse puusta vuoltu kun ei muuta ollut. Voi sitä helpotuksen määrää kun hevosen saivat avukseen esim. puunkuljetukseen metsästä. Reellä joka oli siellä tuvan puolella metsästä haetuista materiaaleista valmistettu kuten kaikki muutkin arjen välttämättömyydet kuten lautaset, lusikat, saavit, haravat jne. jne. Talon kehikko valikoidusta puusta, lattiakannattajat, täytepohjahalakset, lattialankut, ovet, ikkunat, pärekatot sitä ennen tuohikatot malkoineen jne jne. Nykyajan mittapuulla hatara lämpöä hukkaava asumus valtavine tulisjoineen mutta kaikki itse metsästä haetulla materiaaleilla joten varoisin syyllistämästä vanhaa kansaa osaamattomaksi joka häpeäisi silmät päästään esim. meitä nyt jotka sormi perseessä makaamme sohvalla jauhamassa merkityksetöntä paskaa somessa kaiken ympärillämme ollessa valmiina eteen tuotu.

Edelleen viittauksena 50-lukuun sattui olemaan viimeinen ajanjakso suomen historiassa jolloin hallittiin vielä puurakentaminen rintamamiestalojen muodossa. Sen jälkeen pelkkää hometaloa hometalon perään. Hirsitalotkin liimattua puuta

Lue lisää

Pääaiheena mollaaminen, haista itse hittu. mollaaminen ja ihan käytännön elämä ovat kaksi eri asiaa. Kun väitän minun, ja sinunkin, esi- isien ja edelleen heidän esi- isiensä elämän ollen aika alkeellista yms., niin miten mielestäsi syyllistyn mollaamiseen?. Eihän meidän elämämme olisi mahdollista ilman edeltävien sukupolvien elämää, jne., jne., jne. tuhansien ja taas tuhansien vuosien ajalta, kaikkeako minä mollaan, mene kotiisi sitä miettimään, pikkujoulukin on jo käsillä...

91pros kirjoitti:

On ylitetty. Sillä samaisella pönttöuunilla.

Historiasta sen verran että esim. 1900-luvun alkuvuosina, kenties aikaisemminkin alan kirjallisuudessa tunnettiin jo käsite hyötysuhde kertoen sen olevan parhaimmillaan 85-90% "polttoaineessa löytyvästä lämpöpaljoudesta".

Lue lisää

Joo kyllä, minulla on edelleen tuollainen pönttöuuni, sen mitattu hyötysuhde on 98- 110 %!. On se hyvä peli, tulkaa katsomaan!.

Piikkilankaaseoli kirjoitti:

Pääaiheena mollaaminen, haista itse hittu. mollaaminen ja ihan käytännön elämä ovat kaksi eri asiaa. Kun väitän minun, ja sinunkin, esi- isien ja edelleen heidän esi- isiensä elämän ollen aika alkeellista yms., niin miten mielestäsi syyllistyn mollaamiseen?. Eihän meidän elämämme olisi mahdollista ilman edeltävien sukupolvien elämää, jne., jne., jne. tuhansien ja taas tuhansien vuosien ajalta, kaikkeako minä mollaan, mene kotiisi sitä miettimään, pikkujoulukin on jo käsillä...

Lue lisää

Kappas kummaa lapsipikkuhan se täällä persposkiaan taputtaa ääntä tuottaakseen haistatellen hittua. Uskallan väittää ettei meillä kahdella ole samat esi-isät ei voi olla mutta siitä olen varma, että sinun esi-isäsi nai siskonsa sen verran vahvasti sukurutsauksen hedelmältä kuulostat. Vai että mene kotiisi. Johan tuoisäntä rumasti mulkoilee kun olen istunut läppäri sylissä naapurin sohvalla tietokonetta näpyttäen. No niin nyt olen kotona sinulla vastaavasti ei ole. Kaikki kotona. Pidä pikkujoulusi jos se on niin pieni että mahtuu käteesi. Aika alkeellista kuten tapasi mahdollistaa elämäsi edeltävillä sukupolvilla. Missä sinä olit kun pummeja tapettiin? Mollaamassa vai pikkujoulua viettämässä joka ei mennyt reisille vaan käsille kuten edellä totesit.

itsek sesi pip pelillässi ...namu setä...en jaksa pilkkuja laittaa, varsinkaan kun en osaa...Ymmärrät toki....

kirpitsatkassoon kirjoitti:

Hieno kirjoitus!
Iso KIITOS!!!! Piti oikein monta kertaa lukea,että ymmärsi.
Se on nääs semmosta tämmösen KYLÄMUURARIn älli.

Hieno kiitos minulle itselleni, ooouuuu!

kirpitsatkassoon kirjoitti:

Hieno kirjoitus!
Iso KIITOS!!!! Piti oikein monta kertaa lukea,että ymmärsi.
Se on nääs semmosta tämmösen KYLÄMUURARIn älli.

Niin piti, mutta tajusin sentään itseäni kiittää...

kirpitsatkassoon kirjoitti:

Hieno kirjoitus!
Iso KIITOS!!!! Piti oikein monta kertaa lukea,että ymmärsi.
Se on nääs semmosta tämmösen KYLÄMUURARIn älli.

Ymmärsin sentään oman kirjoitukseni, kiitos minulle siitä...

Jos konsti on toimivaksi todettu, niin mikäs siinä. Veden liiallinenkin höyrystäminen tuossa ehkä mahdollisena pienenä vaarana enintään vaanii, eli huoneilman liiallinen kosteutuminen. Mutta kokemus ilmeisesti kertoo, ettei sitä juuri tapahdu. Huoneilma perinteisessä puulämmitteisessä talossa pyrkiikin kyllä enemmän kuivumaan kuin kostumaan, itse pyrin pitämään sisällä aina muutaman päivän puutarpeen, ajatuksena on tässäkin osin sama juttu, että puut luovuttavat vielä vähän pintakosteudestaan huoneilmaan, ja tietysti sitten palavatkin aavistuksen iloisemmin. Tästäkin keinosta kuulee varoituksia, puiden mukana kulkeutuu sisään ties mitä pöpöjä jne.. Homeisia tms. puita ei tietenkään pidä sisälle varastoida, itsellä ei ongelmia ole esiintynyt ja näin olen toiminut parisenkymmentä vuotta.