useinmiten väkivaltaisia parisuhteissaan?
Ovatko huumeidenkäyttäjät
Eioletietoakysyn
874
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ovat tietenkin.
No, mene suhteeseen jos niin paljon kiinnostaa.
Ei tässä nyt tuosta ole kyse.Kunhan kyselen.
F60.2 Epäsosiaalinen persoonallisuus
Häiriölle on ominaista yleisistä normeista piittaamaton toimintatapa. Käytökselle on ominaista välinpitämättömyys toisten oikeuksista ja kyvyttömyys tai haluttomuus huomioida toisia ihmisiä. Henkilö on impulsiivinen, vilpillinen ja helposti ärtyvä ja usein myös aggressiivinen syyllistyen toistuvasti lainrikkomuksiin eikä kadu tekojaan. Epäsosiaalinen ihminen näkee toimintansa syyt muualla kuin itsessään.
Epäsosiaalinen käytös alkaa jo ennen 15 vuoden ikää. Murrosiän jälkeen käytös tyypillisesti johtaa juridisiin seurauksiin, usein myös vankilatuomioihin. Tähän häiriöön liittyy usein myös PÄIHTEIDEN VÄÄRINKÄYTTÖÄ
Hoito
Tämä häiriö lievittyy usein iän sekä lähipiiristä ja yhteiskunnalta saadun palautteen myötä. Tutustuminen omiin taipumuksiin ja hankaluuksille altistavien tilanteiden välttely saattavat estää hankaluuksiin joutumista. Päihde-, mieliala- ja impulsiivisuusoireet saattavat edellyttää hoitosuhdetta ja usein myös lääkitystä.
En osaa sanoa ovatko kaikki... Yleistykset on sieltä ja syvältä, mutta itse pelkään eritoten vahvojen huumeidenkäyttäjiä.
Tullut elämässäni vastaan todella paljon sekavia päihteissä olevia ihmisiä jotka ovat olleet juttu tuulella. Minä olen monista helposti lähestyttävä ja kohtelen jokaista ihmistä ihmisenä enkä torju. (alkoholisteja, huumeidenkäyttäjiä, mt-potilaita, kehitysvammaisia, rikollisia, ulkomaalaisia tms) ja siitä joskus sain baarissakin kehut joltain afrikan alueelta suomeen muuttaneelta ulkomaalaiselta. Hän sanoi että tykkää jutella kanssani koska olen erilainen kuin muut. Ystävällinen ja keskustelet takaisin.
Se on syy miksi minuun kontaktia ottaa monet. Ystäväni lähes jokainen katsoo vihaisesti, sanoo pahasti ja lähtee meneen. Minun empatiani tulee vastaan enkä pysty siihen. Tuntuu liian pahalta olla niin tökeä, vaikka se suojelisi minua itseäni joutumasta vaaraan tai huonoon seuraan.
Huumetyyppien kanssa jutellut myös ja he pelottavat siksi että heidän mieliala vaihtuu niin helvetin nopeasti ja heille saattaa tulla ihan yhtäkkiä jostain puuntakaa jokin luulo että tarkoitan, teen, sanon tai aijo tehdä/sanoa heille jotain pahaa tai olen joku heidän "vihollisen" tuttu joka aikoo heille jotain. Siis yksinkertaisesti harhaluulot vetää niitä mielialoja sekunneissa rauhallisesta todella aggressiiviseen.
Ei he varmaan mitään väkivaltaisia muuten olisi mutta niissä mömmöissään he luulee että heille aijotaan pahaa ja sitten tulee se väkivaltainen puolustautuminen aivan yhtäkkiä ja aivan syyttä/turhaan.
Monilla on kyllä taustalla jotain mt-ongelmiakin/ja/tai persoonallisuushäiriöitä tai jotain rikosrekisterissä. Väkivalta, varkaus ja huumausainerikkomuksia yleensä.
Itselle tulee yksikin esimerkki yhdestä ex-ystävästäni, joka oli tietämättäni sekaantunut huumeisiin jonkun miehen kautta johon rakastunut. Se mies oli vetänyt sen huumeiden maailmaan. Mulle se ei kertonut että käyttää..
Kerran se soitti mulle tosi sekavana ja itkuisena ja mä lähdin sen kämpillä käymään koska asuin lähellä. Kun menin asuntoon. Se oli sekaisin ja tavaroita hajalla, se veti kämppää ympäri ja itki ihan sekavana. Ei sen höpötyksestä saanut selvää mitä oli tapahtunut. Sitten se meni makuulle sänkyynsä sikiöasentoon ja tärisi. Minä ehdotin että soitettaisko ensiapuun ja käytäis lääkärissä ja hän oli ensin että joo, tehdään niin. Nousi kuitenkin hetken päästä sängystä ja höpötti sekavia mennen keittiöön. Kävelin perässä niin tällä oli puukko kädessä ja uhkasi että viiltää ranteen auki. Suostuttelin häntä antaan puukon mulle ja soitetaan sinne ensiapuun. Lähestyin häntä samalla ja pyysin antaan puukon mulle. Yhtäkkiä se mun kaveri flippas ja osoittikin puukolla mua. Hän uhkaili minua puukolla ja sanoi ettei mene mihinkään ensiapuun. Pelästyin mutta pyysin häntä antaan puukon mulle vakuuttaen että ei mennä sitten lääkäriin jos et halua, mutta voisko se nyt rauhoittua ja kertoa mitä tapahtunut.
Tilanne rauhoittui ja hän meni lopulta nukkumaan... myöhemmin kuulin että sen uusi mies oli sille antanut kannabista tms. ja se oli mennyt siitä ihan sekaisin.
Riippuu mitä huumeita käytetään. Alkoholia, pillereitä ja amfetamiinia niin
varmasti on. Jonkun sätkän jos silloin tällöin polttaa niin ei varmasti ole. Ei kannata unohtaa että alkoholi on kaikista pahin huume. Se on täysin laillinen kovaa riippuvuutta henkistä ja psyykkistä aiheuttavaa heroiiniin verrattavissa oleva huume joka rikkoo perheet, ystävyyssuhteet lisäksi oman ja vieraiden terveyden. Kohtuukäyttäjä Suomessa on aika vieras ja outo käsite.
Typerässä nuoruudessani sekosin kerran tällaiseen. En tiedä mitä kaikkea käytti, alkuun en edes tajunnut että käyttää! Oli niin ihana ja hemmotteleva ja kaikkea, pian kuitenkin huomasin ettei voi elää ilman alkoholia. Naiviudessani yritin jos minkälaista sopimusta ja kauppaa että edes vähentäisi. Totta kai lupasi kaiken pyhän nimeen jne.
Muutimme jopa yhteen (olimme vuoden yhdessä) jolloin huomasin että muutakin kun viinaa on nyt kuvassa mukana.
Alkoi hävitä tavaroita; polkupyöräni oli muka varastettu, sain selville että myyty. Kaulakoruja sormuksia katosi. Pesukone piti myydä koska talossa pesutupa jne.
Pää sekaisin tavalla millä hyvänsä. Riehui huumepäissään ja rikkoi huonekaluja. Kerran aamulla huomasin että sohva oli revitty ja leipäveitsi niin kiemuralla ettei sitä saatu oikaistua. Sillä ilmeisesti viilleskellyt.
Tuosta olisi pitänyt jo hälytyskellot soida ja soikin, mutta jotenkin olin sidottuna en tiedä edes miten. Jotenkin henkisesti niin alhaalla. Kunnes sitten tuli se päivä kun kävi minun kimppuuni, todella provosoimatta. Tuli jostain, en tiedä mistä, kotiin ja oli aivan seis. Painui suoraan sänkyyn ja sammui sinne. Jonkin ajan kuluttua nousikin taas ylös, tuli olohuoneeseen missä olin, sanoi "nyt mä sen tiedän" ja kävi päälle. Hakkasi tosissaan niin että olin lattialla ja yritin puolustautua. Siitäkös suuttui oikein kunnolla ja kävi kiinni kurkkuuni. Mielessäni kävi vain ajatus että nyt kuolen. Muuta en muista mutta olin purrut häntä käteen niin että veri vuosi. Jossain vaiheessa olin päässyt ovelle ja saanut sen auki. Mies repii minua uudelleen sisään asuntoon. Silloin tuli onneksi yläkerran mies hätiin, vei minut heille ja siellä vaimo sanoi soittaneensa jo poliisit.
Poliisi tuli ja vei minut ensiapuun ja miehen putkaan. Kaulalta mitattiin kolme 6 cm pitkää kuristusjälkeä muiden ruhjeitten lisäksi. Silloin päätin että sinne en enää palaa.
Menin vanhempien luo ja poliisilta sain kuulla että jos äijää yrittää jotain, saan heti soittaa. He myös hommasivat niin että sain tavarani ilman että piti asunnolle enää mennä. Olin poliisilaitoksella myöhemminkin, ja minulle selvisi että miehellä vankilatausta. Oli ehdon alaisessa. Joten koppi heilahti taas. Sinne meni syytettynä tapon yrityksestä.
Että yrittäkää vaan naiset pelastaa niitä ressuja! Ei ne pahoja ole, väärin ymmärrettyjä vain! Sen jälkeen olen tullut ekstreemin varovaiseksi enkä siedä viinan hajua enkä omituista käytöstä.
Huumeidenkäyttäjät pitäisi tappaa. Samoin alkoholistit ja tupakoijat. Henkisesti terve ihminen ei tarvitse edes kohtuukäyttöön mitään päihdettä. Itse en käytä mitään päihteitä. Jos joskus otan jonkun miehen rinnalleni, hän ei saa käyttää myöskään mitään päihdettä. Kahvia korkeintaan. Kriteeri, josta en tingi.