En jaksa tätä enää. Rakastaa yksipuolisesti illuusiota, ihmistä, joka on syntynyt vain kuvitelmissa. Joka ei minua ajattele samalla tavalla. Ei ihme, että maailma on murentunut pikku hiljaa, kun sitä, mitä kohti olen ollut menossa, ei ole olemassakaan.
Näkemiin.
Luovuttaja?
183047
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Mikäli jotain rakkauden syvimmästä olemuksesta tiedän, kyseessä ei ole rakkaus, jos kykenet noin vain omalla päätökselläsi yhtäkkiä sammuttamaan tunteesi.
Mikä on sitten syynä luovutukseen? Tietääkö tämä toinen varmasti mitä tunnet häntä kohtaan?
Oma mielikuvitus tekee tepposet. Rakkaus on mielikuvituksen voitto järjestä.
vahvistavat rakkauttasi, kuuntele sydäntäsi joka sanoo Sinulle kestä, kestä, kestä, olen aina lähelläsi jos vain haluat sitä.
Kyllä se maailma on olemassa jota kohti mennään.
noin selkeitä.minä hajosin jo.koko elämän mittainen kärsimys.
Totuus voi olla vapauttavaa, se voi myös avata uusia mahdollisuuksia ymmärtää elämää, itseä ja muita. Ei kukaan halua, että itsestä joku luo illuusion ja rakastaa sitä. Jokainen haluaa varmasti oikeaa rakkautta omana itsenään. Murenevan maailman alta löytyy todellisuus, joka voi olla illuusioitakin ihmeellisempää. Voimia.
olen sanonut, että minä kyllä ymmärrän. Olen vielä todistanutkin sen niin moneen otteeseen. Mutta toisesta ei saa ihmistä jakamaan sitä, minkä kokee oikeaksi. Ehkä illuusio olenkin minä. Ja ehkä minä olen se, jossa on enemmän vikaa. jos parisuhde menee pieleen, on vikaa kummaassakin.
Oletko itse varmasti tehnyt julki tunteesi ja myös yrittänyt kehittää suhdetta?
Minäkin luovutin kun huomasin, ettei kiinnostusta miehen puolelta ole. Miksi minä olisin mies ja järkkäisin tapaamiset ja ottaisin aina yhteyttä? Kyllästyin ja annoin itserakkaan paskiaisen olla.
vitun sekopäitä te ämmät voittekaan olla. Siinähän nyyhkitte!
sekopäitä täällä on kaikki, jotka yrittävät suhteita luoda. Kun ei tiedä kuka kukin on.
Se mies, johon reaalimaailmassa saa kontaktin, on vahvoilla. Löytää rohkeus siellä kohdata ja edetä. Ei auta täällä kaataa harmistusta toisten niskaan omista tekemättömistä jutuista. Ota vastuu omasta elämästäsi ja harmistuksestasi ja tee jotain sen eteen mitä haluat ja toivot.
Kuule piipahda useammin täällä!
...mutta turhaanko vain? Vei hän mun jalkani alta. Meillä synkkasi heti kaikki, en ollut ikinä tuntenut niin. Olen varattu, naimisissa ja lapsia. Muttei ole päivääkään kulunut etten ole häntä ajatellut.
Ja hän myös tietää sen. Taitaa vain leikkiä mun kanssani?
En vain jaksa kohta enää. En voi kuitenkaan itselleni mitään. Päätän että unohdan... mutta parin päivän päästä jo olen lähettämässä sähköpostia hänelle. Antaisin mitä tahansa että hänet saisin, sisälläni on nämä vuodet myllännyt tunteet, hänen, perheen ja kaiken välillä. Vielä olen jaksanut, mutta en tiedä kuinka kauan. Ei ole ketään kenelle puhuakaan asiasta, muutakuin hän.
Kenelle miehet nyt yleensäkään voisi puhua ko. olevasta asiasta.
Olenko ainoa mies tällaisessa tilanteessa? Onko muita miehiä tai naisia jotka ovat samassa jamassa? Miten te olette jaksaneet? Pitääkö unohtaa kaikki, tappaa tunteeni jne. ? Kertaakaan en ole vaimoani pettänyt 14 vuoden aikana, vielä?
pitää vaan onnitella kun olet ollut uskollinen.
iso juttu,en osaa muuta sanoa.sinun elämä,en voi neuvoa.
Niin ne tunteet, ne tunteet. Kun niitä ei saa loppumaan, vaikka mikä ois. Yksipuolinen rakkaus on todella raastavaa. Kun tietäisi mikä sen tunteen katkaisisi. Ei kukaan toinen heilauta suuntaan eikä toiseen ja juuri kun kuvittelet päässeesi eroon ikävästä, niin taas hän tulee mieleesi salakavalasti ja olet taas lähtöpisteessä. Uuvuttava ikävä, joka ei kai koskaan häviä, jos hän tietäisi edes hitusenkaan siitä ikävän voimakkuudesta, hän voisi yllättyä.
Sitä on kestänyt jo vuosikausia, mutta periaatteet ja moraalista kiinni pitäminen typistävät tunteen sanoiksi tälle palstalle. Mielipuolista, eikö vain. Sinuna puhuisin asiasta. Jos vaikka kumpikin ajattelette samoin. Vai mitä?
Niin aika hyvä yhteenveto. Sanotaanko, että liian kauan, koska se tunne haittaa elämää siinä määrin, että se ihminen pitää ottessaan tai pikemminkin se tunne, jota häntä kohtaan tunnen. Joskus asiasta puhuttukin, mutta silloin olin liian "sekaisin" ymmärtääkseni. Nykyisin katson asiaa hieman etäämmältä, mutta tunne on silti sama. Moni asia estää asian käsittelyn. Viimekädessä se on kuitenkin luonne, joka estää toimimasta "toivomalla" tavalla. Se mitä hän ajattelee asiasta, on jäänyt hämärän peittoon ja sinne se jääkin, koska ei ole muuta mahdollisuutta, luulen...
Minulla on vähän samanlainen tilanne ja vihaan itseäni siinä. Välillä kuvittelen, että tilanne on minun ja tämän toisen yhteinen, että samassa tuskassa kieritään kumpikin. Toisinaan pidän tunnettani yksipuolisena ja ja mietin pääni puhki mitä tai ketä tämä toinen mahtaa ajatella, mutten saa hänestä mitään irti. Totuus on niin lähellä mutta kuitenkin tavoittamattomissa. Rakastaminen on herkkä mielentila, se tekee hauraaksi ja sitä kautta epävarmaksi. Minun on vaikeaa tajuta olevani jollekin niin tärkeä, luultavimmin en sitä olekaan. Luonnekysymys toden totta. Kohtaloon ei kyllä kaikessa kannata uskoa, sitä pitäisi myös johdatella.
Pitää otteessaan...sepä se, välillä asiasta pääsee hetkittäin etäämmälle, kuvittelee sen jo haalentuneen, sitten se taas syöksee sisäänsä. Välillä tunteen, jota on itkenyt, vaimentaa piiloon, sitten se taas elää todellisena ja määräävänä mukana, kaikessa mitä tekee. Sydän pyrkii karkaamaan toisaalle. Petollinen sydän.
En oisi voinut paremmin sanoa. Kylläpäs ajattelet niin samalla lailla. Miksi et voisi olla tärkeä hänelle, älä turhaan vähättele merkitystäsi. Kyllä kai sinulla täytyy olla jotain "näyttöä" siitä, miksi hän herättää sinussa sellaisia ajatuksia kun herättää.Laitan sinulle tähän ajatuksen, jonka itse sain. Mielestäni siinä on hyvin tuotu julki se, miten sitä pitäisi ajatella asiasta. Kun tähän pääsisi...
"Kun antaa rakkautensa toiselle ihmiselle ei se tarkoita, että se toinen ihminen rakastaisi sinua takaisin!
Älä odota vastarakkautta toivo vain, että hänellä jota rakastat on rakkautta sydämessään, mutta jos hänellä ei sitä ole, niin sinun sydämessäsi on."