Hallanperänen!

vastaustasi odotellessani avitan hieman,,,
Valtuuston kokoukset olisi maaseutuläheisesti ja myötäimagollisesti aloittaa; Vpj tulee.. nostaa oikean käden 45-astetta ylös ja karjaisee; Manchegot!

"Pule sanasta tulee mieleen 31-luvun "Pula-aika jolloin "Ruuttusen hevoinen oli vähällä joutua teuraalle(huom, ei Ps-loikkari Teuralle), siitä tarkemmin seuraavassa;

Eläinlääkäri tarkasti Nivalassa hevosia 29.12.1931. Keväällä oi Tornionjokilaaksossa sairastunut näivetystautiin yli kaksikymmentä hevosta. Se oli vaarallinen tarttuva tauti. Syksyllä oli muutama tautitapaus Oulun läänissä. Tämä johti tarkastuksiin. Hevosista otetiin verinäyte. Yhtään tautista hevosta ei ollut. Eläinlääkäri määräsi kuitenkin Nivalassa tapettavaksi kolmetoista hevosta loppuun ajettuina, niin huonokuntoisina, että niilä ajaminen ja niiden elossa pitäminen oli eläinrääkkäystä. Myös Ruuttusen tamma määrättiin lopetettavaksi, vaikka se oli edellisenä yönä hakenut kätilön synnyttävän naapurin emännän avuksi. Aamupäivällä hevonen oli tukkimetsässä ja sen jälkeen se vei asemalle heinäkuorman. Viimeksi mainittu ajo päättyi tarkastuspaikalle. Eläinlääkäri sanoi heti hevosta vilkaistuaan, että se ontui ja siinä oli näivetystauti. Se oli tapettava. Ajomies sanoi, että sitä ei tapeta. Muut miehet alkoivat kilpaa kehua tammaa. Se oli paras liinakko seudulla. Apteekkarikin oli tilannut edeltä käsin sen varsat.

Poliisi kävi tiedustelemassa, oliko tamma tapettu ja toi lopulta Ruutuselle haasten käräjille, kun hevonen vain viipyi ihmisten ilmoilla. Haapajärven käräjilä Ruuttuselle määrättiin 800 markan sakko siitä, ettei hän ollut totellut viranomaisten määräystä ja tappanut tammaa. Jälkivaatimuksella lähetetyn oikeuden pöytäkirjan lunastus maksoi 85 markkaa. Ruuttusella ei ollut rahaa siihenkään ja hänet määrättiin Oulun vankilaan hyvittämään rikostaan.

Kun pulaliikkeeseen liittynnet naapurit päättivät kerätä vaaditut 800 markkaa, Ruuttunen kielsi tekemästä sitä. Hän selitti, että vankilassa hänellä oli toki tilaisuus hiljentyä Herran edessä. Olivathan Siilas ja Paavalikin vankilassa ja rukoilivat ja kiittivät siellä Jumalaa. Sigfrid Ruuttunen oli 67-vuotias, jo rauhoittunut mies, joka oli kauan kuulunut heränneisiin. Niin olivat monet naapureistakin. Hän sanoi myös menevänsä kruunuaan kirkastamaan. Ehkä Herra tahtoi tällä tavalla opettaa hänelle jotain sellaista, jota hän ei voinut muualla oppia.

Puhemiehet eivät antaneet periksi. Maanviljelijäksi ruvennut ja vapaussotaan pettynyt jääkärivääpeli Juho Koutonen ja Eino Radaskoski valittiin soittamaan nimismies Bertil Vahlgrenille, joka oli ruotsinkielinen ja puhui huonosti suomea, että sakko maksettaisiin kello kahteentoista mennessä maanantaina. Oli perjantai. Ruuttusen oli määrä lähteä linnaan lauantaina. Nimismies sanoi, että sivullisten oli turha selvässä asiassa venkoilla. Miehet päättivät mennä joukola asemalle saattamaan Ruuttusta ja tarjoita siellä sakkorahoja ja jos niitä ei otettaisi vastaan, vapauttaa Ruuttusen väkisin. Kaksi miestä veisi Ruuttusen pois ja kymmenen pidättelisi poliiseja. Kukaan ei saanut ottaa asetta mukaan. Jos poliisi palajsti aseensa, se oli otettava häneltä pois. Ketään ei saanut kuitenkaan lyödä eikä saanut tärvellä kenenkään vaatteita.

Lauantaina 11.6.1932 lähti Sigfrid Ruuttunen poliisikonstaapeli Tahvo Korkalaisen asunnulle. Tämä oli määrätty saattamaan hänet Oulun lääninvakilaan kärsimään 40 päiväsakkoaan. Ruuttunen tuli sinne klo 11. Junan lähtöaika asemalta oli 11.55. Puoleta he tulivat Nivalan asemalle. Sinne oli tullut 300 pulamiestä. Korkalainen soitti nimismiehelle, joka tuli kahden poliisin kanssa asemalle. Nimismies käski poliisien viedä Ruuttusen asemakonttoriin odottamaan junan tuloa. Pulamiehet ympäröivät nimismiehen. Jo aamulla nimismiehen luona käyneet Niskanen ja Koskenkorva ottivat lakin päästään, kun he vetosivat täälläkin nimismieheen ja lupasivat tuoda 800 markkaa tälle maanantaina. Nimismies veti pistoolin esille. Niskanen tarttui häntä asekäden ranteesta ja pyysi että nimismies panisi sen pois oman turvallisuutensa takia ja vapauttaisi Ruuttusen. Nimismies työnsi pistooli koteloon, mutta huusi, ettei sellainen sakon maksaminen tullut kuulonkaan. Juna tuli. Konstaapelit veivät Ruuttusen asemakonttorista vaunun rapuille. Kusti Järvi hyppäsi sinne ja nosti Ruuttusen alhaala lauturilla oleville tovereilleen. Hänet vietiin pokupyöränsä luokse. ”Menkää heti kotiinne”, hänelle sanottiin.

Nimismies paljasti uudelleen aseensa, mutta Mikko Rättyä tarttui hänen ranteeseensa ja pakotti käden työntämään aseen takaisin koteloon. Muut ottivat kiinni konstaapeleista, ennen kuin nämä ehtivät tehdä mitään. Siinä touhussa nimismiehen lakki putosi maahan. Konstaapeli Korkalainen oli lähtenyt kävelemään pois päin. Hänet tavoitettiin talosta, jossa oli puhelin. Myöhemmin hän kertoi, että oli ajatellut soittaa Oulun lääninhallitukseen. Kun häntä kävelytettiin kohti asemaa, tuli sieltä jo väkeä. Nimismies oli muiden poliisien kanssa lähtenyt ja juna mennyt. Korkalaisen ympärille kertyi paljon miehiä. Häneltä otettiin lupaus, että hän eroaa poliisin toimesta. Hän lupasi tehdä sen ja sai poistua.

Oulun läänin poliisi

Hyvää se kieltämättä on tuo juusto. Samoin olen ihastunut tiikerin virtsassa marinoituun aasinlihaan. Ovat vain kalliinpuoleisia, niin juusto kuin lihakin.
Vaikka ei meillä Hallanperällä lopu raha kesken.

mites ois Kiinalainen karhun sappi?

kepujen kusta vois sekoittaa patteri tehtaan lanoiteeseen niin tulisi vielä parempaa.

yks mäkinen oli yhesä päiväsä käyny kolmesa pitäjäsä ja syöny satakertaa

nyt on uus trentiruoka lentämässä suomeen enskesänä, fiteeratuat heinäsirkat nje paremmalle wallasväele, sitten rupusakille fiterarut sitisontiaiset, ovat kuulemma hinnoissaan, kämäelläkään ei ole kuin yksi ja sekin meni minulta hukkaan kun seoli tikkuaskissa säilössä Remes lupasi julukisesti 100mk jos yhenkään joku löytää, löysin ja hukkasin siinä putos satonen, juhlissa on hienoo tarjota sammakorittä ja loppuillasta reittä..

nyt lähtee alko mitä sitten juodaan heinäsirkkojen kanssa maito on liika mietoa.

nose kirjastowäki joi alkon tyhyjäksi, nyt vain kilijua on pantava jouluksi vielä kerkiää