Hei, lähdin täältä kysymään että onko muille pakko-oireista häiriötä sairastaville käynyt niin että on joskus tullut päähän joku ikävä ajatus ilman syytä? En siis tarkoita näitä väkivaltaisia mielikuvia, vaan että on ajatellut jotain ikävää asiaa tyyliin "toivottavasti.." ?
Itselleni nyt käynyt pari kertaa tänä syksynä näin että on tullu inhottava toive mieleen ilman syytä, ei mitään suuttumusta tai ärsytystä taustalla. Tullut vaan. Ja ihan päin vastaista mitä oikeasti ajattelen. Ekasta ajatuksesta ei jäänyt mitään syyllisyyttä päälle, tiesinhän ettei ajatus ollut oma koska kaikkea hyvää toivon. Hiljattain tuli tällainen ikävä ajatus yhdestä itsellenikin tärkeästä ihmisestä ja läheisilleni tärkeästä ihmisestä. Syyllinen olo ollut kun on näitä läheisiä nähnyt. Ajattelin että jos tietäis näiden kuuluvan neuroosiin niin olisi helpompi olla. Onneksi nyt muutenkin ollut muutama parempi päivä jo, "hyväksyin" että päähän tuli huono ajatus joka ei ollut minusta, ajattelin että ei sille ehkä hirveästi mitään voi mitä mieleen tulee ja turha potea syyllisyyttä ja jos se vaikka liitty neuroosiin niin ei ole minun vikani. Sen jälkeen ollu onneks parempi olla mutta useampi päivä tuli tota vatvottua.
Itselleni nyt käynyt pari kertaa tänä syksynä näin että on tullu inhottava toive mieleen ilman syytä, ei mitään suuttumusta tai ärsytystä taustalla. Tullut vaan. Ja ihan päin vastaista mitä oikeasti ajattelen. Ekasta ajatuksesta ei jäänyt mitään syyllisyyttä päälle, tiesinhän ettei ajatus ollut oma koska kaikkea hyvää toivon. Hiljattain tuli tällainen ikävä ajatus yhdestä itsellenikin tärkeästä ihmisestä ja läheisilleni tärkeästä ihmisestä. Syyllinen olo ollut kun on näitä läheisiä nähnyt. Ajattelin että jos tietäis näiden kuuluvan neuroosiin niin olisi helpompi olla. Onneksi nyt muutenkin ollut muutama parempi päivä jo, "hyväksyin" että päähän tuli huono ajatus joka ei ollut minusta, ajattelin että ei sille ehkä hirveästi mitään voi mitä mieleen tulee ja turha potea syyllisyyttä ja jos se vaikka liitty neuroosiin niin ei ole minun vikani. Sen jälkeen ollu onneks parempi olla mutta useampi päivä tuli tota vatvottua.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Moi! Itse olen kärsinyt jo pienestä asti samasta. Pahoja ajatuksia, liittyen yleensä toisen ihmisen vahingoittamiseen. Hirveä pelko "entä jos sekoan ja lyön tai tapan". Ihminen voi olla hyvinkin rakas ja läheinen, enkä halua aiheuttaa hänelle mitään pahaa. Kerroin omasta kokemuksestani pakkoajatusten kanssa tuossa edellisessä otsikossa.
Et ole yksin ajatustesi kanssa. Suosittelen ottamaan yhteyttä psykiatriin ja kertomaan pakkoajatuksista. Sairaus on yleisempi kuin luullaankaan, mutta häveliäisyys estää usein kertomasta asiasta eteenpäin.
Pienestä pitäen minullakin on noita ollut.
Ihan tyypillisiä OCD:n ajatusratoja tuollaiset. Ideana on että se kelaa mieleesi näitä pahimpia pelkojasi tai asioita joita vähiten haluaisit tapahtuvan, ja sitten grillaa sinua niillä.
"Let it be", on tässä se juttu.
Hei! Kiitos teille vastauksista. Viime aikoina on nyt mennyt ihan hyvin, olen yrittäny olla ajattelematta liikaa asioita. Auttaa myös se että kun mietin että loukkaantuisinko itse jostakin asiasta, ja jos en loukkaantuisi/välittäisi niin ei munkaan tarvitse muille tunnustella. Josko tämä tästä! :)
Nice, nyt sitte aloin pelätä että tuo "toivomani" asia kävis toteen. Kun kyse oli kuitenki asiasta joka tulee joskus meidän kaikkien kohdalle, ja iäkkäästä henkilöstä. Tiedän että ihan järjen vastaista pohdintaa taas, ihan ku sitä oikein kehittäis ongelmia itselleen ku ei osaa olla vatvomattakaan. Plääh.
Minua on nuo ajatukset vaivanneet vuosikymmeniä jo 80 luvulta saakka ja en ole hakenut siihen apua. Joskus aiemmin kärsin kovastikkin noista ajatuksista mutta nykyään ne pulpahtelee ajatusten syövereihin harvemmin. Tämä vaiva on ollut minulle tabu josta ei ole voinut kenenkään kanssa puhua. Pelko pakkohoitoon joutumisesta on pitänyt suuni kiinni.
Pitkä aika, mutta varmaan niiden kanssa oppii vähän tulemaan toimeenkin?
hei neuroosi 92 et ole ainut minulla on samanlaisia ajatuksia ei niitä kyllä kestä :( ne tulee ihan yks kaks ja jauhaa päässä vihaan niitä ajatuksia mitenhän ne saisi pois
moi! täytyy vaan ajatella että "tämä on nyt sitä ocd:tä, ei minun ajatuksia.." ei kai siinä muukaan auta :) helppoa ei tietenkään välttämättä ole.