Nähdään heti ensinäkemisellä, eikä vasta sitten kun on tutustunut. Niin kävi minulle ja miehelle. Tunteet ovat enemmänkin este tutustumiselle, koska molempia jännittää liikaa. Minua pelottaa, mutta silti ikävöin ja kaipaan niin, että sattuu. Haluan nähdä häntä koko ajan, mutta silti en haluaisi nähdä häntä. Hän on kuin henkistä vain minulle tarkoitettua ravintoa, jolla pysyn hengissä ja tasapainossa. Silmissään on jotain, mitä muilla ei ole. Joillekin hän on vain ihminen, johon ei kiinnitetä erityisemmin huomiota, mutta minulle hän on paljon enemmän.
Sielunkumppani
ehkäeikoskaanyhdessä
6154
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olen samaa mieltä. Jotkut ihmiset vain selittämättömästi tuntuvat läheisiltä hyvin nopeasti.
Totta ja koettua, mutta ongelma on täysin erilaiset elämät ja kaikki. :)
Enpä usko noihin juttuihin kun olen savolainen.
Suomessa on erityinen tapa arvostella ihmisiä, jokainen ihminen on arvokas. Suomessa oikein haetaan jos löytyy jotain vikaa, puututaan toisten elämään.
Naapurit varmaan pitää huolen mitä tekee.
Niin,,,,,, tiedän tunteen .. :) samoin minulle kävi ,,,,,, :)
Koin samalla tavalla ja mielenterveys meni. Siinä oli varsinaista sielunkumppanuutta.