paljonko pokka

Joo, mutta onneksi nämä "sossusirpat" on pian leipäjonossa itsekin! Joulukuun ovat enää jakamassa matuille rahojamme ja tammikuun 1 pnä sossua ei enää ole Suomessa! Kela hoitaa kaikki tuet ja silloin ei taskurahoja jaetakaan enää vaan kaikki paperit on oltava asianmukaisesti ja oikein täytettynä kelan arkistoissa!

ei se taida ihan niin mennä. sossu on ja pysyy, vaikka kela maksaa toimeentulotuet.

Helsingistä tuli kirjava kaupunki – muutos monikulttuuriseksi kaupungiksi tapahtui nopeasti

ELOKUUN alku Helsingissä muuttaa katukuvaa olennaisesti. Kaupunki vilkastuu kertaheitolla, kun lomalaiset palaavat kotiin. Keski- ja Etelä-Euroopassa lomat sijoittuvat elokuulle, ja se toden totta näkyy Helsingissä. Joka toinen, jollei useampikin, vastaantulija näyttää olevan kotoisin aivan muualta kuin koti-Suomesta.

Helsingin Satama julkisti torstaina heinäkuun matkustajamääränsä, joka ylsi yli 1,5 miljoonaan matkustajaan. Se on uusi ennätys.

Kirjava katukuva ei kuitenkaan synny pelkästään turismista. Kun vieraiden ryntäys elokuun jälkeen laantuu, Helsinki on yhä monikulttuurinen. Pääkaupunkiin ja sen liepeille on asettunut asumaan kotikieleltään vieraita niin, ettei seutua enää ole tuntea entisekseen.

Muutos on tapahtunut nopeasti. Vuonna 1970 helsinkiläisistä 0,5 prosenttia puhui kotikielenään muuta kuin kotimaisia suomea, ruotsia tai saamea. Vuonna 2000 muunkielisiä oli 5,4 prosenttia, vuonna 2010 jo 10,2 prosenttia ja viime vuonna 13,5 prosenttia. Vuoteen 2030 mennessä muunkielisten osuuden arvellaan kohoavan 21 prosenttiin.

Vastaavanlaisia vieraskielisten osuuksia väestöstä on Helsingissä tavattu 1800-luvun loppupuolella. Vuonna 1870 muunkielisiä oli 17,1 prosenttia ja vuonna 1890 yhdeksän prosenttia. Pitkin 1900-luvun alkupuolta vieraskielisten suhteellinen osuus pieneni pienenemistään. Vähäisimmillään se oli 1960–1970-luvuilla, alle yhden prosentin.

Suurin kasvu sijoittuu noin 15:een viime vuoteen. Tälle vuosikymmenelle tultaessa kehitys on vain kiihtynyt. 15:n viime vuoden aikana nopeimmin on kasvanut venäjänkielisten määrä. Seuraavina tulevat viron- ja somalinkieliset. Pohjanmereltä Itämereen ajoittain saapuvaan suolapulssiin verrattavissa olevaa sekoittumista ovat synnyttäneet eräistä Afrikan maista sekä Syyriasta, Irakista ja Afganistanista epätoivoa ja sotia paenneet ihmiset.

Työperäinen liikkuvuus on Euroopan unioniin liittymisen jälkeen niin ikään vilkastunut. Helsingissä tuotannoltaan eniten kasvavat palveluelinkeino ja rakentaminen ovat tuoneet tänne vieraskielistä työvoimaa. Tämä trendi jatkunee ja muuttaa helsinkiläistä katukuvaa kirjavammaksi tästä eteenpäinkin.

Miten maahanmuuttajataustaisten ja ulkomaalaisten lisääntyminen sitten muuttaa suhtautumista vieraisiin? Kasvattaako se suvaitsevaisuutta – vai päinvastoin, voimistuuko torjunta?

The Economist -lehti kirjoitti heinäkuussa mielenkiintoisesta Britannian EU-kansanäänestykseen liittyvästä havainnosta. EU:sta eroon halunneiden keskeiseksi motiiviksi tiedetään maahanmuuttovastaisuus. Eri alueiden äänestystulosta analysoitaessa havaittiin, ettei äänestäjien asennoitumista EU:hun ohjannut niinkään se, kuinka suuri maahanmuuttajien suhteellinen osuus alueella on, vaan se, kuinka nopeasti osuus on kasvanut. EU-kielteisimpiä alueita olivat ne, joilla maahanmuuttajien osuus oli jopa yli kolminkertaistunut puolentoista vuosikymmenen aikana.

Myös Helsingissä muutos on ollut nopeaa. Johtaako se siis voimakkaaseen torjuntaan? Tulevaisuutta hahmotellessaan kannattaa katsoa kasvupohjaan: päiväkoteihin, kouluihin ja harrastuksiin.

Viesti kentällä lasten ja nuorten kanssa työtä tekeviltä kuuluu, että kaveripiirit ovat sekoittuneet. Äidinkieleltään vieraan kanssa oleminen on lapsille ja nuorille arkea. Vasta myöhemmin nähdään, miten tämä näkyy heidän aikuisiän suhtautumisessaan.

Kirjava kaupunki toimii, kun kirjavuuteen ei enää tule kiinnittäneeksi huomiota.