Pelkään matkustaa sekä laivoissa että vähän suuremmissa veneissä. Minulla on niissä pienessäkin aallokossa tunne, että kohta mennään nurin. Sen sijaan minua ei lainkaan pelota kajakissa, vaikka aalto lyö yli ja pohjalla ei näe maisemaa, vaan koko ajan tuntuu, että tilanne on hallinnassa. Sama pätee pienee moottoriveneeseen. Sekin soljahtelee aallokossa niin mukavasti, että on vaikea kuvitella sellaisen kaatuvan.
Miksiköhän näin on?
Miksiköhän näin on?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kajaakissa ja pienessä veneessä hallitset itse tilannetta. Isommassa veneessä tai laivassa olet eri roolissa ja jos jotain tapahtuu et itse pysty vaikuttamaan tapahtumien kulkuun. Minulla on vähän samanlainen ongelma mutta se liittyy autoihin, en todellakaan viihdy toisten ajamissa autoissa.
Taas capslocki väärinpäin.....
Osa lentopelosta perustuu myös tohon mainittuun asiaan,jossa on osaton laitteen hallintaan.Sama varmaan pätee myös vesikulkuneuvoihin.
Koen samoja fiiliksiä.Lisäisin listaan hammaslääkäripelon.Laitteet suussa ja voi sattua,etkä itse voi tehdä mitään muuta kuin odotella.
Pienessä veneessä on helpompi pitää oma pää keskellä tai ainakin lähempänä heilunnan akselin pistettä jonka ympäri heilunta tapahtuu ... pää siis pysyy paikoillaan, ja kroppa heiluu paatin mukana, tai muuten vartalolla myötäillä liikettä niin että pää pysyy mahdollisimman paikoillaan.
Mutta mitä isompi alus, ja mitä korkeammalla on sitä laajempi liike ... jos esim. iso laiva keinuu -10° liikeessä , mutta itse on jollakin kannella vaikkapa 30 metrin korkeudella, on heilahduksen kaari siellä jo yli 10 m laidasta laitaan ... ei se mikään ihme ole että siinä tuntuu liike paljon pahemmalta kun horisontti kaatuu aina vaan .
eli äskeisen ajatuksena niille jotka ei ymmärrä vaikka rautalangasta vääntäisi ...
että sama tilanne kuin jos olisi jonkun huojuvan maston nokassa kuin seisoisi alimmalla askelmalla mastossa .... itseäkin huimaisi pahemmin siellä 30m korkean maston päässä heilua kuin puolen metrin korkeudella