Miksi poikien matikantaidot ovat huonontuneet?

Me sosiaalidemokraatit olemme jyrkästi sitä mieltä, että syynä on hallituksen poikiin kohdistuva koulutusleikkaus.

Anteeksi nyt vain mutta mun luokalla on paljon poikia jotka osaavat hyvin matikkaa, en tiedä kuulunko siihen ryhmään joka osaa matikkaa hyvin mutta minulla kyllä sujuu matikka hyvin nyt kun oikein mietin ja mitä se soopa on että ne pojat jotka eivät menesty hyvin matikassa sekä koko koulussa sen takia että he pelaavat enemmän kuin tytöt, mulla on yks kaveri joka pelaa joka päivä ainakin 1 tunnin mutta hän on silti menestynyt hyvin koulussa ja matikassa

Matematiikka ei ainakaan ole yhtä välittömästi palkitsevaa kuin Questien suorittaminen peleissä kavereiden kanssa virtuaalimaailmassa. Se vaatii hiljaa istumista vihkon ääressä, mikä on paljon vähemmän värikästä. En väitä silti että pelaaminen sen tekisi, onhan pelaajia ollut jo vuosia. Mutta yleisesti ottaen ihmiset haluavat ehkä nykypäivänä nopeampaa tyydytystä (instant gratification). Matematiikkakin palkitsee, koska osaa taidon jota ei kaikki osaa ja sillä voi tienata rahaa oikeassa maailmassa. Palkitseminen on hienovaraisempaa, kuin muissa viihdykkeissä.

Ratkaisuksi ongelmaan ehdotan innostavien, hyödyllisten ja erityisesti pojille sopivien matematiikkapelien käyttämistä opetuksessa.

Kyllä tulevaisuudessakin koiraiden on omalta osaltaan huolehdittava pesueen elättämisestä ja siihen tarvitaan hyvä koulutus ja työpaikka.

Minun on pakko puuttua asiaan, mutta en usko pelaamisen vaikuttavan niin suuresti arvosanoihin. Itselläni matematiikannumero todistuksessa on 10, vaikka käytänkin kaiken mahdollisen vapaa-ajan pelaamiseen ja teen läksyt usein kiireessä ennen koulupäivän alkua.
Pelaan myös yleensä myöhään ja nukun yleensä ~7 tunnin yöunet.

Ja pelaan juurikin niitä "räiskintäpelejä". Ainakin useimmiten.

Tulevaisuudessa ei tarvita laskupäätä eikä edes osata vieraita kieliä. Älypuhelimet puhuvat ja viestittävät puolestasi kielen kuin kielen.

Mikä on muuttunut niistä ajoista, kun pojat pärjäsivät matikassa paremmin ja Pisa-tulokset ylipäätään olivat huipussaan?

Opettajat ovat nykyään enemmän ohjaajia kuin opettajia; he neuvovat tien ongelman ratkaisuun. He rohkaisevat kokeilemaan. Systeemi sopii uteliaille, kypsille ja ennen kaikkea lahjakkaille oppilaille. Oppilas, joka ei jaksa paneutua ja joka ei ole tottunut sitkeyttä ja pitkäjänteisyyttä vaativaan työhön, luovuttaa helposti tai ei edes yritä.

Uuden opsin myötä oppiminen ei ole sidottu luokkatilaan. Töitä voi tehdä pienissä ryhmissä ympäri koulua. Opettaja ei kuitenkaan voi olla monessa paikassa samaan aikaan. Kuinka moni peruskouluikäinen, erityisesti yläasteikäinen, on valmis/kypsä tekemään töitä itsenäisesti. Kuinka moni käy kysymässä neuvoa ongelmatilanteissa opettajalta, jos mahdollisuus on esim. vapaaseen oleiluun samanhenkisten kavereiden kanssa?

Töitä voi tehdä myös itsenäisesti tietokoneella omaan tahtiin edeten. Mutta kun tehtävät vaikeutuvat, on riski, että konetta käytetään ihan johonkin muuhun kuin pitäisi.

Laskemaan oppii vain laskemalla. Jos laskut jää koulussa laskematta tai kotitehtäviä ei anneta tai niitä ei tehdä tai tarkasteta koulussa, oppimistulokset jopa romahtavat. Oppilaiden tekemisiä pitää vielä peruskoulussa valvoa; läheskään kaikki eivät ole valmiita itsenäiseen työskentelyyn.

Oppimaan oppiminen ja ajattelutaitojen korostaminen ovat hienoja periaatteita. Vanhaa kunnon puurtamista ei kuitenkaan saa unohtaa. Perustaidot on hallittava, ennen kuin oppilas ymmärtää monialaisia oppimiskokonaisuuksia - noin niin kuin pääpiirteissään.

"Vanhassa koulussa" oli paljon parannettavaa ja jopa huonoa mutta oli siellä paljon hyvääkin - vai mistä kertovat entiset loistavat Pisa-tulokset? Peruskoulussa opettaja oli kyseenalaistamaton auktoriteetti (ei hirmuvaltias). Yleisopetukseen ei ollut integroitu paljon erityisoppilaita. Erityistä tukea tarvitseville oli oma paikkansa. Tasokurssitkin toimivat kannustavasti huonosta maineestaan huolimatta. Ulkoa opettelukin kannattijoskus, jos ymmärsi, miksi opetteliulkoa. Aina ei ole Googlea kaverina, lisäksi ulkoa opettelu antaa mukavasti työtä aivoille.

Ja miksi sitten juuri poikien tulokset ovat laskeneet? Pojat lukevat vähemmän kuin ennen ja vähemmän kuin tytöt, osa ei lue vapaa-ajallaan lainkaan kaunokirjallisuutta. Monen pojan (tai tytön) vapaa-aika kuluu pelatessa ja harrastaessa. Yhä useampi poika (tai tyttö) ei välitä, vaikka läksyt jäävät tekemättä. Kun em. seikat yhdistetään heikompaan oppilaaseen ja esim. vähäiseen laskemiseen/työskentelyyn oppitunnilla, ei ole ihme, että erittäin heikkoja oppilaita on enemmän kuin ennen. Tyttöjenkin oppimistulokset kyllä laskevat, siitä ei kannata huolestua. Mutta mistä kannattaa huolestua, on hyvien ja huonojen oppilaiden erojen kasvu. Nykykoulu suosii lahjakkaita oppilaita ja oppilaita, joita kannustetaan opiskeluun myös kotona. Oppilaat, joiden kotona ei olla kovin kiinnostuneita mm. koulusta, ovat heikommassa asemassa verrattuna niihin, joiden kotona pidetään huolta, että läksyt on tehty.

Pelkkä tietokonepelien pelailu ei selitä huonoa koulumenestystä - suurin osa koululaisista pelaa (mutun mukaan pojat pelaavat selvästi enemmän kuin tytöt.) Pelaamisen määrä, pelien laatu ja muut aktiviteetit ovat ratkaisevammassa osassa.

Tutkimusten mukaan koulussa viihdytään entistä huonommin. Samanaikaisesti koulu on muuttunut "rennommaksi "kuin mitä se oli 20-30 vuotta sitten. Mitä vapaampaa koulussa on, sitä huonommin siellä viihdytään. Hmmm...