Pitoa tämänkin illan askeliisi

Paikataanko purukumilla? :) https://www.youtube.com/watch?v=-hFvzdicOa0

:))

Varo villasukkia! :)

:))
"Hei, olette varmaan Mike ja Susan?" kiinteistönvälittäjä kysyi hymyillen, toivoen samalla että tämä pari tietäisi mitä tahtoo. "Kyllä olemme" Susan sanoi lempeästi.

Olen kaupunkilainen.

näintälläkertaa kirjoitti:

:))
"Hei, olette varmaan Mike ja Susan?" kiinteistönvälittäjä kysyi hymyillen, toivoen samalla että tämä pari tietäisi mitä tahtoo. "Kyllä olemme" Susan sanoi lempeästi.

" Tervetuloa, nimeni on Helen. Esittelen talon ensin sisältä ja kierretään sitten pihalla." sanoi kiinteistövälittäjä. " Sehän sopii. " Sanoi Mike.

Susan myöntyi toisten tahtoon, vaikka hän itse ajatteli että olisi ollut mukavaa katsella talon takana näkyvää vuoristomaisemaa.

Susan ei oikeastaan ollut kiinnostunut talosta laisinkaan. Hän piti enempi luonnon rauhasta ja hirsitalo metsän keskellä kiehtoi häntä.
Talo oli sisältä kaunis. Keittiö oli tilava ja kaapistot kauniin vaalean vihreät. Olohuone oli viihtyisä ja siinä oli takka. Talossa oli kolme makuuhuonetta. Sauna ja pesutilat vasta remontoitu "Mitä mieltä olette talosta ?" Kysyi Helen. Mike vastasi."

Pidin monista tilaratkaisuista. Jotkin värimaailmat eivät aivan kohdanneet mieltymysteni kanssa. Mutta tahdon päästä vertailemaan kahta valitsemaamme vaihtoehtoa, jotta saan paremman kuvan kokonaisuuksista." "Susan myötäili, että olisi parempi nähdä toinenkin talo, kunnes ottaa kantaa tarkemmin. Helen hymyili edelleen iloisesti..

Susan ehdotti että lähdettäisiin katsomaan toista taloa saman tien. " Kyllähän se sopii". Vastasi Helen iloisesti. Mike ja Susan ajoivat Helenin perässä kauniissa metsä maisemissa. Hienot vuoristo maisemat jäivät näkyviin taka vasemmalle. Saapuessa pihaan Susan ei osannut muuta kuin ihastella pyöröhirsistä tehtyä taloa. Ja se hiljaisuus, jonka vain kaunis linnun laulu rikkoi.
Pihalla oli havupuu istutuksia ja pieni lampi.
"Mennäänkö peremmälle." Sanoi Helen.

Totta kai, totta kai! :)

Lupasin aiemmin tarinoida lisää ja nyt on siihen aikaa

Juu...no, tässäpä iltasadun alku:
Olipa kerran nainen, joka ei ajatellut miestä. Ei antanut itselleen lupaa ajatella miltä tämän kädet tuntuivat hiuksissa, eikä sitä miltä tämän hengitys tuntui iholla. Jokainen vastaatulija muistutti miehestä, tuntui kuin luontokin ottaisi miehen muodon. Jokaisessa askeleessa nainen tunsi miehen hengityksen, tuulenvireenä lämpimällä iholla. Nainen mietti oliko mieskin miettimättä häntä, verhosiko tämäkin kaipuunsa niin ettei sitä muut näe.

MeBeforeYou kirjoitti:

Juu...no, tässäpä iltasadun alku:
Olipa kerran nainen, joka ei ajatellut miestä. Ei antanut itselleen lupaa ajatella miltä tämän kädet tuntuivat hiuksissa, eikä sitä miltä tämän hengitys tuntui iholla. Jokainen vastaatulija muistutti miehestä, tuntui kuin luontokin ottaisi miehen muodon. Jokaisessa askeleessa nainen tunsi miehen hengityksen, tuulenvireenä lämpimällä iholla. Nainen mietti oliko mieskin miettimättä häntä, verhosiko tämäkin kaipuunsa niin ettei sitä muut näe.

Vaikka nainen kuinka mietti mitä mies ajatteli ja, vaikka hän kuinka ajatteli, koska pyrki olemaan ajattelematta. Nainen ymmärsi, että piti vain hyväksyä tunteiden läsnäolo ja pyrkiä elämään elämäänsä eteenpäin, tiedostaen että tuskin koskaan enää saisi tietää miehestä mitään ellei Jumala toisi heitä yhteen vielä joku päivä.

Nainen hymyili onnellisena siitä, että tunsi askeleissaan johdatusta. Hän toivoi miehen olevan onnellinen missä ikinä tämä olikaan, sillä tämä oli rakkainta mitä maa päällään kantaa. Joka ilta nukkumaan käydessään nainen sulki miehen syliinsä, piti tätä sydämessään, samojen tähtien alla. Kiitti Luojaansa jokaisesta päivästä ja jaksoi uskoa, jaksoi toivoa.


Sen pituinen se, toistaiseksi;) Kiitos seurastasi ja enkeleitä uniisi.

Ehkä, ehkä :)

Eikö? :)

näintälläkertaa kirjoitti:

Eikö? :)

HÖHHHH. No ei tietenkään kun on pitoa. Vai sutiiko sittenkin ;)?

piti vain varmistua :) Hyvät illlanjatkot, yöt ja viikonloppujakin palstan väelle!

....jotenkin tutun oloisia. En ymmärrä mitä tuo tarkoittaa, mutta minunkin kasvoni taitavat olla jotenkin samalla tavalla" Aarre alkoi hymyillä vieläkin enemmän. " Nyt nuo kaikki ympärilläni olevat alkoivat päästää jotain miellyttävää ääntä" Aarre ihmetteli. "Hiihi" pääsi Aarteenkin suusta.

näintälläkertaa kirjoitti:

....jotenkin tutun oloisia. En ymmärrä mitä tuo tarkoittaa, mutta minunkin kasvoni taitavat olla jotenkin samalla tavalla" Aarre alkoi hymyillä vieläkin enemmän. " Nyt nuo kaikki ympärilläni olevat alkoivat päästää jotain miellyttävää ääntä" Aarre ihmetteli. "Hiihi" pääsi Aarteenkin suusta.

Professori Mytty katsoin laakean lasilevyn takana avautuvaa näkymää tyytyväisenä. Koe oli onnistunut paremmin kuin hän oli uskaltanut toivoa. Se toimii, vuosien taistelu on ohi. Tämä on...

P.S. Lähti sitten ajatuksenjuoksu liitoon ;). Puuttui pitovoiteet ;)

MinneVietMeidät kirjoitti:

Professori Mytty katsoin laakean lasilevyn takana avautuvaa näkymää tyytyväisenä. Koe oli onnistunut paremmin kuin hän oli uskaltanut toivoa. Se toimii, vuosien taistelu on ohi. Tämä on...

P.S. Lähti sitten ajatuksenjuoksu liitoon ;). Puuttui pitovoiteet ;)

mullistava keksintö!

ps. olisi ollut mielenkiintoista vastata pidemmältilkin, mutta pitää poistua täältä, tältä erää ;)