Suomalaiset vetäytyvät Viron asuntomarkkinoilta

"Monet suomalaiset ovat ostaneet sieltä asunnon, jotta pääsevät kantamaan halpoja kaljasalkkuja kotiinsa eikä tarvitse tehdä vaivalloista laivamatkaa Suomesta."

Mitä tämäkin tarkoittaa ? Eikös laivamatka pidä aina tehdä jos kaljaa käy Tallinnasta hakemassa, ihan riippumatta siitä josko on asunto Tallinnassa tai ei ?

Jotain analyytikon mukaan keskimäärin 150 tonnin asuntoa ei Tallinnasta osteta kalajaostosreissujen vuoksi. Kaljat voi hakea Tallinnasta vallan hyvin ilman että siellä mitään asuntoa omistaa, ja niin niitä enimmäkseen haetaankin.

22233377 kirjoitti:

"Monet suomalaiset ovat ostaneet sieltä asunnon, jotta pääsevät kantamaan halpoja kaljasalkkuja kotiinsa eikä tarvitse tehdä vaivalloista laivamatkaa Suomesta."

Mitä tämäkin tarkoittaa ? Eikös laivamatka pidä aina tehdä jos kaljaa käy Tallinnasta hakemassa, ihan riippumatta siitä josko on asunto Tallinnassa tai ei ?

Jotain analyytikon mukaan keskimäärin 150 tonnin asuntoa ei Tallinnasta osteta kalajaostosreissujen vuoksi. Kaljat voi hakea Tallinnasta vallan hyvin ilman että siellä mitään asuntoa omistaa, ja niin niitä enimmäkseen haetaankin.

Lue lisää

Moni raahaa noita kaljakeissejä Virosta, mutta eivät tekisi sitä, jos saisivat "säästönsä" rahana käteen. Tuo ostaminen ja raahaminen on jonkinlaista itsesuggestiota. Tuossa eräänä päivänä näin bussiterminaalissa, kun yhden matkalaisen ostokset levisivät pitkin lattioita. Miehellä taisi olla mukana kolme kaljalaatikkoa. Eikö rahallinen säästö ole jotain 10 euroa laatikolta?
.
Muistan myös kun viimeksi jouduin käymään Tallinnassa lautalla, kun lähellä ollut nuori mies kertoi kaverilleen suureen ääneen olevansa pa. Tilillä oli kuulemma rahaa 1,2 euroa.
.
Kun vertaa tuota 100.000-200.000 hintahaarukkaa siihen, kuinka paljon ihmiset olisivat keskimäärin valmiita maksamaan kesämökistä Suomessa n. 100.000 euroa. 51 prosentin mielestä kesämökki ei saa maksaa enempää. 20 prosenttia voisi maksaa yli 100.000 euroa ja vain 8 prosenttia on valmiita maksamaan enemmän kuin 150.000 euroa. Siihen nähden nuo Tallinnasta asuntokauppoja tekevien käyttämät rahat ovat jopa suurehkoja. Kyllä se pääasiallinen syy on jotain muuta kuin kaljan ostaminen, vaikka sekin on varmasti monella kuvassa mukana.

pundit kirjoitti:

Moni raahaa noita kaljakeissejä Virosta, mutta eivät tekisi sitä, jos saisivat "säästönsä" rahana käteen. Tuo ostaminen ja raahaminen on jonkinlaista itsesuggestiota. Tuossa eräänä päivänä näin bussiterminaalissa, kun yhden matkalaisen ostokset levisivät pitkin lattioita. Miehellä taisi olla mukana kolme kaljalaatikkoa. Eikö rahallinen säästö ole jotain 10 euroa laatikolta?
.
Muistan myös kun viimeksi jouduin käymään Tallinnassa lautalla, kun lähellä ollut nuori mies kertoi kaverilleen suureen ääneen olevansa pa. Tilillä oli kuulemma rahaa 1,2 euroa.
.
Kun vertaa tuota 100.000-200.000 hintahaarukkaa siihen, kuinka paljon ihmiset olisivat keskimäärin valmiita maksamaan kesämökistä Suomessa n. 100.000 euroa. 51 prosentin mielestä kesämökki ei saa maksaa enempää. 20 prosenttia voisi maksaa yli 100.000 euroa ja vain 8 prosenttia on valmiita maksamaan enemmän kuin 150.000 euroa. Siihen nähden nuo Tallinnasta asuntokauppoja tekevien käyttämät rahat ovat jopa suurehkoja. Kyllä se pääasiallinen syy on jotain muuta kuin kaljan ostaminen, vaikka sekin on varmasti monella kuvassa mukana.

Lue lisää

Saaremaan pientalot isoine tontteineen olivat suosittuja Suomalaisten lähinnä siis vapaa-ajan asuntoina. Se oli tämä näin jotain reilu 10 vuotta sen jälkeen kun Viro itsenäistyi. Nyttemmin ovat näitä jo myyneet pois, eikä Saaremaa niin kiinnosta enää turistimatkailijoitakaan. Ainakin yhtenä tärkeänä syynä tähän on yleinen hintojen ja elinkustannusten nousu siellä, ne ovat ainakin tuplaantuneet noista kulta-ajoista.
Pärnusta suomalaiset myös aika paljon ostelivat vapaa-ajan kohteita. Jotain pienempiä kerrostaloasuntoja jotka on helppo jättää talveksi silleen. Bisness-mielessäkin niitä ostelivat vuokratakseen niitä kesällä. Tämäkään ei niin enää ole vetänyt aikoihin, ja moni on varmasti myymässä niitä pois.

Tallinna taasen on oma lukunsa. Uskon keskeisenä motiivina ostoihin olevan sijoittaminen. Tallinnan asuntojen hinnat ja arvotkin ovat nousseet hurjilla nousuprosenteilla sen nousukauden ja asuntobuumin jälkeisen ison notkahduksen ja euroon siirtymisen jälkeen 2010 luvulla. Varsinkin Tallinnan apartmenttien hinnat ovat nousseet. Toki yhtenä tekijänä näissä tilastojen hurjissa nousuprosenteissa lie se, kun uusista ja vanhoista kunnostetuista taloista asuntoja on suht. enemmän myyty, mutta kyllä siinä näissä ihan realinousuakin hinnoissa ja arvoissa täytyy mukana olla.
Tallinnassa on muuten asuntojen kunnossa ja hinnoissa paljon enemmän hajontaa kuin mitä meillä.
Asuntoja ostelee Tallinnasta kyllä monet muutkin ulkomaalaiset, eikä siis suinkaan vain suomalaiset, ja tietty virolaiset itse myös niitä ostelevat.

Ei kyllä yksin asuntojen hinnat vaan lähes kaikki hinnat ja palkatkin ovat nousseet Tallinnassa paljon 2010 luvulla ja nyt euroaikana. Tämä asia askarruttaakin monia taloutta seuraavia. Sillä hinnat kun nousevat niin kilpailukykyä menetetään, ja tämä tällainen puree helposti juuri palvelusektoriin ja turismibisnekseen mutta myös teolliseen tavarantuotantoon, ja kun yhteisvaluutta eurossa Virokin on.

Nää alkoholijuomajutut on Virossa olleet jo nyttemmin tehtyjenkin verojen korotusten jälkeen siinä jamassa, että virolaiset itsekin ovat alkaneet hakea juomiaan Latvian puolelta. Ja nykyään myös suomalisetkin Latvian puolella käyvät viinaostoksilla.
Siinä sitä ehkä olisi bisness-ideaa, kun lähtisi rahtaamaan autollaan vaikka Latvian tehtaan Stolichnaya vodkaa Tallinnaan johonkin omaan tai vuokraamaansa asuntoon siellä, ja siitä edelleen niitä Suomeen tuomaan tai suomalisilleTallinnan kävijöille myymään. Mutta ei tähän tarkoitukseen kannattaisi mitään 100-200 tonnin kämppää ostaa. Joku pieni huonokuntoinen ja halpa kämppä sellaiseen tarkoitukseen olisi löydettävissä, ja sellaisen vuokratakin voisi.
En kyllä tiedä saisiko Latviasta kerralla tuoda viinaa mielin määrin Viron puolelle. Kait siinäkin joku raja on, vai onko mitään, ei ole tullut asiaa kokeiltua.

22233377 kirjoitti:

Saaremaan pientalot isoine tontteineen olivat suosittuja Suomalaisten lähinnä siis vapaa-ajan asuntoina. Se oli tämä näin jotain reilu 10 vuotta sen jälkeen kun Viro itsenäistyi. Nyttemmin ovat näitä jo myyneet pois, eikä Saaremaa niin kiinnosta enää turistimatkailijoitakaan. Ainakin yhtenä tärkeänä syynä tähän on yleinen hintojen ja elinkustannusten nousu siellä, ne ovat ainakin tuplaantuneet noista kulta-ajoista.
Pärnusta suomalaiset myös aika paljon ostelivat vapaa-ajan kohteita. Jotain pienempiä kerrostaloasuntoja jotka on helppo jättää talveksi silleen. Bisness-mielessäkin niitä ostelivat vuokratakseen niitä kesällä. Tämäkään ei niin enää ole vetänyt aikoihin, ja moni on varmasti myymässä niitä pois.

Tallinna taasen on oma lukunsa. Uskon keskeisenä motiivina ostoihin olevan sijoittaminen. Tallinnan asuntojen hinnat ja arvotkin ovat nousseet hurjilla nousuprosenteilla sen nousukauden ja asuntobuumin jälkeisen ison notkahduksen ja euroon siirtymisen jälkeen 2010 luvulla. Varsinkin Tallinnan apartmenttien hinnat ovat nousseet. Toki yhtenä tekijänä näissä tilastojen hurjissa nousuprosenteissa lie se, kun uusista ja vanhoista kunnostetuista taloista asuntoja on suht. enemmän myyty, mutta kyllä siinä näissä ihan realinousuakin hinnoissa ja arvoissa täytyy mukana olla.
Tallinnassa on muuten asuntojen kunnossa ja hinnoissa paljon enemmän hajontaa kuin mitä meillä.
Asuntoja ostelee Tallinnasta kyllä monet muutkin ulkomaalaiset, eikä siis suinkaan vain suomalaiset, ja tietty virolaiset itse myös niitä ostelevat.

Ei kyllä yksin asuntojen hinnat vaan lähes kaikki hinnat ja palkatkin ovat nousseet Tallinnassa paljon 2010 luvulla ja nyt euroaikana. Tämä asia askarruttaakin monia taloutta seuraavia. Sillä hinnat kun nousevat niin kilpailukykyä menetetään, ja tämä tällainen puree helposti juuri palvelusektoriin ja turismibisnekseen mutta myös teolliseen tavarantuotantoon, ja kun yhteisvaluutta eurossa Virokin on.

Nää alkoholijuomajutut on Virossa olleet jo nyttemmin tehtyjenkin verojen korotusten jälkeen siinä jamassa, että virolaiset itsekin ovat alkaneet hakea juomiaan Latvian puolelta. Ja nykyään myös suomalisetkin Latvian puolella käyvät viinaostoksilla.
Siinä sitä ehkä olisi bisness-ideaa, kun lähtisi rahtaamaan autollaan vaikka Latvian tehtaan Stolichnaya vodkaa Tallinnaan johonkin omaan tai vuokraamaansa asuntoon siellä, ja siitä edelleen niitä Suomeen tuomaan tai suomalisilleTallinnan kävijöille myymään. Mutta ei tähän tarkoitukseen kannattaisi mitään 100-200 tonnin kämppää ostaa. Joku pieni huonokuntoinen ja halpa kämppä sellaiseen tarkoitukseen olisi löydettävissä, ja sellaisen vuokratakin voisi.
En kyllä tiedä saisiko Latviasta kerralla tuoda viinaa mielin määrin Viron puolelle. Kait siinäkin joku raja on, vai onko mitään, ei ole tullut asiaa kokeiltua.

Lue lisää

Olen samaa mieltä. Yleisellä kustannustason nousulla on vaikutuksia Suomalaisten hallitsemien Viron asuntojen määrään. Kustannustason nousu näkyy myös hoitokulujen nousuna. Moni huomaa tyhjillään pidetyn asunnon tulevan kalliiksi. Samantyyppinen efekti olisi ostaa asunto Espanjasta ja käydä siellä 2-3 kertaa vuodessa, jolloin vietetty aika siellä jäisi kuitenkin johonkin 2-3 viikkoon/52 viikosta.
.
Katsoin Viron tullin sivuilta, että vaikka periaatteessa ei ole rajoituksia alkoholin maahantuonnille, siellä on vastaavia rajoituksia kuin Suomessakin eli voi joutua ongelmiin, jos
.
Alkoholia on
- yli 10 litraa juomia joiden alkoholipitoisuus ylittää 22%;
- yli 20 litraa alkoholijuomia , joiden alkoholipitoisuus alittaa 22%;
- yli 90 litraa viinejä, sisältäen yli 60 litraa kuohuviinejä
- yli 110 litraa olutta.
.
Jos nämä määrät ylittyvät, koko alkoholimäärä voidaan takavarikoida, koska juomien katsotaan tulevan kaupalliseen tarkoitukseen.

pundit kirjoitti:

Olen samaa mieltä. Yleisellä kustannustason nousulla on vaikutuksia Suomalaisten hallitsemien Viron asuntojen määrään. Kustannustason nousu näkyy myös hoitokulujen nousuna. Moni huomaa tyhjillään pidetyn asunnon tulevan kalliiksi. Samantyyppinen efekti olisi ostaa asunto Espanjasta ja käydä siellä 2-3 kertaa vuodessa, jolloin vietetty aika siellä jäisi kuitenkin johonkin 2-3 viikkoon/52 viikosta.
.
Katsoin Viron tullin sivuilta, että vaikka periaatteessa ei ole rajoituksia alkoholin maahantuonnille, siellä on vastaavia rajoituksia kuin Suomessakin eli voi joutua ongelmiin, jos
.
Alkoholia on
- yli 10 litraa juomia joiden alkoholipitoisuus ylittää 22%;
- yli 20 litraa alkoholijuomia , joiden alkoholipitoisuus alittaa 22%;
- yli 90 litraa viinejä, sisältäen yli 60 litraa kuohuviinejä
- yli 110 litraa olutta.
.
Jos nämä määrät ylittyvät, koko alkoholimäärä voidaan takavarikoida, koska juomien katsotaan tulevan kaupalliseen tarkoitukseen.

Lue lisää

Nuo tullimääräykset siis koskevat EU:n sisäistä liikennettä. Muualta tuonti on rajoitettua.

Arvelinkin sitä että rajoitukset niissä on mitä Latviasta viinoja Viron puolelle tuoda saa. Ei muuten kannata lähteä ajamaan 200km esim. 10 Stolichnaya pullon tähden. Sataman seudun super-alkosta Latvian Stolichnaya pullon saa 17 eurolla ja lättyjen mailta jotain 5€ halvemmalla. Jo pensaan menee 30-40€. Arvelen myös että virolaiset ovat paljon tarkempia siellä rajalla tullaamaan kuin mitä Suomessa satamassa ollaan.
Viinaralli Virosta kyllä vähenee oleellisesti jo silloin kun siellä viinojen hinnat alkavat olla yli puolet Suomen Alkon hinnoista. Nykyään ne ovatkin jo 2/3 tasolla Suomen Alkon vastaavista hinnoista, ja paljon on siksi varsinaiset viinarallit jo hiljenneetkin, muuten toki voidaan siellä käydä ja samalla myös alkoholijuomia ostaa.
Jos työttömyys Suomessa edelleen pysyy korkealla ja työttömyyskorvauksiakin leikataan ja ei Virostakaan enää halvemmaksi tulee viinaa hakea, niin uskon että yhä enemmän aletaan keittää pontikkaa, johan sitä nytkin jo keitellään. No parempi ja terveellisempää sekin kuin turvautua alkoholin korvikkeisiin.

222333 kirjoitti:

Arvelinkin sitä että rajoitukset niissä on mitä Latviasta viinoja Viron puolelle tuoda saa. Ei muuten kannata lähteä ajamaan 200km esim. 10 Stolichnaya pullon tähden. Sataman seudun super-alkosta Latvian Stolichnaya pullon saa 17 eurolla ja lättyjen mailta jotain 5€ halvemmalla. Jo pensaan menee 30-40€. Arvelen myös että virolaiset ovat paljon tarkempia siellä rajalla tullaamaan kuin mitä Suomessa satamassa ollaan.
Viinaralli Virosta kyllä vähenee oleellisesti jo silloin kun siellä viinojen hinnat alkavat olla yli puolet Suomen Alkon hinnoista. Nykyään ne ovatkin jo 2/3 tasolla Suomen Alkon vastaavista hinnoista, ja paljon on siksi varsinaiset viinarallit jo hiljenneetkin, muuten toki voidaan siellä käydä ja samalla myös alkoholijuomia ostaa.
Jos työttömyys Suomessa edelleen pysyy korkealla ja työttömyyskorvauksiakin leikataan ja ei Virostakaan enää halvemmaksi tulee viinaa hakea, niin uskon että yhä enemmän aletaan keittää pontikkaa, johan sitä nytkin jo keitellään. No parempi ja terveellisempää sekin kuin turvautua alkoholin korvikkeisiin.

Lue lisää

Ainoa mikä tuossa yllättää on viinien määrä. 90 litraa viinejä on jo iso annos. Sehän tarkoittaa 120 viinipulloa. Oluen määrässä tuo tarkoittaa 15 koria.
.
En panisi päätäni pantiksi sille etteikö Viron tulli voisi takavarikoida sellaistakin erää, jossa jokaista juomalaatua olisi otettu hieman maksimierän alle. Kokonaismäärä on silloin kuitenkin aika korkea. Vaikka kerran selitys menisikin lävitse "omiin juhliin", se menisi tuskin toista kertaa tuotaessa lyhyen ajan sisään.
.
Itse otan joskus viinipullon tai pari laivalta, kun on sopiva viini ja sopiva tarjous. En siis ihan mitä tahansa enkä mihin hintaan tahansa, vaan tiettyjä viinejä, joita ei välttämättä saa maista. Viineissäkin hintataso on yleensä noin 2/3 siitä, mitä vastaava maksaisi Alkossa.
.
Esimerkiksi Dom Perignon 2006 Blanc maksaa Viking Linella 119,90 euroa. Vastaavaa ei ole Alkossa. Vastaava esimerkiksi amerikkalaisessa nettikaupassa maksaisi n. 180 dollaria. Alkon Dom Pérignon Champagne Brut 2006 maksaa 159,90 euroa ja ulkomaisessa nettikaupassa n. 100 euroa.

pundit kirjoitti:

Olen samaa mieltä. Yleisellä kustannustason nousulla on vaikutuksia Suomalaisten hallitsemien Viron asuntojen määrään. Kustannustason nousu näkyy myös hoitokulujen nousuna. Moni huomaa tyhjillään pidetyn asunnon tulevan kalliiksi. Samantyyppinen efekti olisi ostaa asunto Espanjasta ja käydä siellä 2-3 kertaa vuodessa, jolloin vietetty aika siellä jäisi kuitenkin johonkin 2-3 viikkoon/52 viikosta.
.
Katsoin Viron tullin sivuilta, että vaikka periaatteessa ei ole rajoituksia alkoholin maahantuonnille, siellä on vastaavia rajoituksia kuin Suomessakin eli voi joutua ongelmiin, jos
.
Alkoholia on
- yli 10 litraa juomia joiden alkoholipitoisuus ylittää 22%;
- yli 20 litraa alkoholijuomia , joiden alkoholipitoisuus alittaa 22%;
- yli 90 litraa viinejä, sisältäen yli 60 litraa kuohuviinejä
- yli 110 litraa olutta.
.
Jos nämä määrät ylittyvät, koko alkoholimäärä voidaan takavarikoida, koska juomien katsotaan tulevan kaupalliseen tarkoitukseen.

Lue lisää

Uusissa kerrostaloasunnoissa on kyllä omat vesimittarit ja vesimaksu menee vain kulutuksen mukaan, 2€a kylmä ja 4€ kuuma vesi eikä mitään perusmaksua. Samoin sähköstä menee vain kulutettujen kilovattien mukaan eikä perusmaksua mitään. Ja jos tai kun talossa on paikallisia virolaisia omistajina/asukkaina, niin kyllä ne pitävät huolen siitä että eivät kustannukset karkaa, huoltoyhtiösopimuksia muutetaan jos ei palvelun hinta/laatu ole kohdillaan.
Vakuutus pitää kyllä olla kattavampi siksi kun omavastuita asunnosta on enemmän, kun kaikki apartmentit ovat erillisiä kiinteistöyksikköjä. Maamaksu tai vero maksetaan erikseen, mutta se ei ole iso.
Sellainen uusi 80 neliön apartmentti kellariautotallipaikkoineen ja varastoineen tuo hoitovastikketta keskimäärin sellaiset jotain 140€/kk, talvella enemmän ja kesällä vähemmän. Näin ellei paljon asunnossa asuta, ja siten ei vesi/sähkö-maksut kovin suuria ole. Vakuutus on jotain 200€ vuodessa ja maamaksu jotain 75€ keskusta-alueella. Huoltoyhtiöstä jos palveluja tarvitsee niin ne laskuttavat jotain20€ tunti, mutta ei uusiin taloihin ja asuntoihin paljon mitään näitä palveluja tarvitse.

222333 kirjoitti:

Arvelinkin sitä että rajoitukset niissä on mitä Latviasta viinoja Viron puolelle tuoda saa. Ei muuten kannata lähteä ajamaan 200km esim. 10 Stolichnaya pullon tähden. Sataman seudun super-alkosta Latvian Stolichnaya pullon saa 17 eurolla ja lättyjen mailta jotain 5€ halvemmalla. Jo pensaan menee 30-40€. Arvelen myös että virolaiset ovat paljon tarkempia siellä rajalla tullaamaan kuin mitä Suomessa satamassa ollaan.
Viinaralli Virosta kyllä vähenee oleellisesti jo silloin kun siellä viinojen hinnat alkavat olla yli puolet Suomen Alkon hinnoista. Nykyään ne ovatkin jo 2/3 tasolla Suomen Alkon vastaavista hinnoista, ja paljon on siksi varsinaiset viinarallit jo hiljenneetkin, muuten toki voidaan siellä käydä ja samalla myös alkoholijuomia ostaa.
Jos työttömyys Suomessa edelleen pysyy korkealla ja työttömyyskorvauksiakin leikataan ja ei Virostakaan enää halvemmaksi tulee viinaa hakea, niin uskon että yhä enemmän aletaan keittää pontikkaa, johan sitä nytkin jo keitellään. No parempi ja terveellisempää sekin kuin turvautua alkoholin korvikkeisiin.

Lue lisää

Olin töissä Etelä-Savossa jotain 30-vuotta sitten. Joku oli tehnyt kiljua kylpyammeessaan. Sieltä sitä oli kai sitten kiva lippoa pienessä hiprakassa.

222333 kirjoitti:

Uusissa kerrostaloasunnoissa on kyllä omat vesimittarit ja vesimaksu menee vain kulutuksen mukaan, 2€a kylmä ja 4€ kuuma vesi eikä mitään perusmaksua. Samoin sähköstä menee vain kulutettujen kilovattien mukaan eikä perusmaksua mitään. Ja jos tai kun talossa on paikallisia virolaisia omistajina/asukkaina, niin kyllä ne pitävät huolen siitä että eivät kustannukset karkaa, huoltoyhtiösopimuksia muutetaan jos ei palvelun hinta/laatu ole kohdillaan.
Vakuutus pitää kyllä olla kattavampi siksi kun omavastuita asunnosta on enemmän, kun kaikki apartmentit ovat erillisiä kiinteistöyksikköjä. Maamaksu tai vero maksetaan erikseen, mutta se ei ole iso.
Sellainen uusi 80 neliön apartmentti kellariautotallipaikkoineen ja varastoineen tuo hoitovastikketta keskimäärin sellaiset jotain 140€/kk, talvella enemmän ja kesällä vähemmän. Näin ellei paljon asunnossa asuta, ja siten ei vesi/sähkö-maksut kovin suuria ole. Vakuutus on jotain 200€ vuodessa ja maamaksu jotain 75€ keskusta-alueella. Huoltoyhtiöstä jos palveluja tarvitsee niin ne laskuttavat jotain20€ tunti, mutta ei uusiin taloihin ja asuntoihin paljon mitään näitä palveluja tarvitse.

Lue lisää

Samat on kokemukset Stockmannin vieressä Kesklinnassa.

bonafides kirjoitti:

Samat on kokemukset Stockmannin vieressä Kesklinnassa.

Mun asunto on Oikeustalon takana Olympia-hotellista vähän eteenpäin Livalaiaa. Ylin 5 kerros. Kaikki Tallinnan maamerkit näkyivät ikkunoista, mutta Kentmanni kutosen valmistuttua ei enää näy se Rekoja paltsin kaupungintalon torni.
Minä en jostain syytä ole kertaakaan käynyt Stokmannilla, jotain 6-7 sataa metriä mulla sinne on. Viru-keskuksesssa alkuun kävin, mutta nyttemmin olen käynyt lähinnä vain Prismoissa. Kristinen Prismaan tulee jotain 2km kaupungista ulospäin ja Ulmisten Prismaan vähänen emmän.
Kyllä Tallinnasta vieläkin saa jotain tavaroita huomattavan edullisesti. Esim. printterin musteita myydään edullisesti Stokmannin takana Maakri-kadulla vanhassa puutalossa. Joku tiesi että myös sätkäpaperit on artikkeli mitä saa jotain 5-6 osalla Suomen hinnoista. No minä en itse tupakoi enkä sätkiä kiertele, mutta minua on pyydetty niitä tuomaan, ja kerran niitä olen tuonutkin useamman pakettia.

litku kirjoitti:

Olin töissä Etelä-Savossa jotain 30-vuotta sitten. Joku oli tehnyt kiljua kylpyammeessaan. Sieltä sitä oli kai sitten kiva lippoa pienessä hiprakassa.

Muistan myös äitini veljen tehneen jotain kiljun tapaista omassa kylpyammeessaan. Hän oli siirtynyt Hämeeseen Ypäjälle maataloon, ja rakennettuaan sinne uuden asuinrakennuksen missä oli kylpyamme hän keksi juuri tämänlaista käyttöä sille. Hän oli vanhan ajan saunamiehiä, ja sauna oli melkein aina kuumana, ja se sijaitsi ulkorakennuksena.

Tallinnassa ihmisen ei tulisi eristäytyä omiin kuvioihinsa eikä kapakoihin. Tallinnalaiset suhtautuvat myönteisesti suomalaisiin, minkä huomaa kun on kanssakäymisissä katutasolla ja aito suomalainen tietämätön paikallisista oloista. Apua on löytynyt, jopa liikuttavan ystävällistä. Kunhan vain ei erehdy elvistelemään.

Tarina jatkuu. Pitää olla tutkimusmatkailijan utelijaisuutta, mentaliteettia, myönteistä asennoitumista.

bonafides kirjoitti:

Tallinnassa ihmisen ei tulisi eristäytyä omiin kuvioihinsa eikä kapakoihin. Tallinnalaiset suhtautuvat myönteisesti suomalaisiin, minkä huomaa kun on kanssakäymisissä katutasolla ja aito suomalainen tietämätön paikallisista oloista. Apua on löytynyt, jopa liikuttavan ystävällistä. Kunhan vain ei erehdy elvistelemään.

Lue lisää

Samaa olen muuten huomannut saksalaisissa. Suomalisilla lähtökohtaisesti hyvä maine. Juttuun tulee helposti.

bonafides kirjoitti:

Samaa olen muuten huomannut saksalaisissa. Suomalisilla lähtökohtaisesti hyvä maine. Juttuun tulee helposti.

Varmaan näin, mutta sama juttu aina kaikkialla. Miten pääsee pintapuolisuudesta eteenpäin, jos ei ole virolaisia tuttuja. Jumittuu niihin omiin kuvioihinsa. Sitä se on turkulaisuuskin. Ulkopuoliset on ulkopuolisia.

ulkopuolinen33 kirjoitti:

Varmaan näin, mutta sama juttu aina kaikkialla. Miten pääsee pintapuolisuudesta eteenpäin, jos ei ole virolaisia tuttuja. Jumittuu niihin omiin kuvioihinsa. Sitä se on turkulaisuuskin. Ulkopuoliset on ulkopuolisia.

Lue lisää

Joo, samaa mieltä. Kait pitää olla vain ulospäinsuuntautunut ja ystävällinen. Etutikki on puoli voittoa -ajatuksella. Tallinnassa, ja muuallakin Virossa, olen huomannut, että oma nöyrä aktiivisuus on avannut paikallisia avautumaan. Kai sielläkin turkulaismentaliteettia on ;), mutta yrittämällä löytyy. Eksyimme kerran Tallinnassa Rautakeskon myymälästä paluumatkalla pieneen kahvilaan. Faija oli jo väsynyt mutta kun sai minun annoksenikin brandya, niin virkosi puheliaaksi. Meille järjestettiin taksi talon puolesta loppumatkaksi. Tietysti ei ilmaiseksi, mutta paikallisiin edullisiin hintoihin. Jäi hyvä mieli avusta.

bonafides kirjoitti:

Joo, samaa mieltä. Kait pitää olla vain ulospäinsuuntautunut ja ystävällinen. Etutikki on puoli voittoa -ajatuksella. Tallinnassa, ja muuallakin Virossa, olen huomannut, että oma nöyrä aktiivisuus on avannut paikallisia avautumaan. Kai sielläkin turkulaismentaliteettia on ;), mutta yrittämällä löytyy. Eksyimme kerran Tallinnassa Rautakeskon myymälästä paluumatkalla pieneen kahvilaan. Faija oli jo väsynyt mutta kun sai minun annoksenikin brandya, niin virkosi puheliaaksi. Meille järjestettiin taksi talon puolesta loppumatkaksi. Tietysti ei ilmaiseksi, mutta paikallisiin edullisiin hintoihin. Jäi hyvä mieli avusta.

Lue lisää

Jees, ei ihmisiin tutustu ellei ole rohkeutta kontaktoitua. Suomalaiset tuppisuut tarvitsevat todellisen hädän tai tässä tapauksessa Brandya kielen kantojen irrotukseen. Olen asunut Turussa ulkopuolisena. Kyllä sitä juttuun tuli, kun reilusti meni mukaan.