Moni ajelee tietämättään autolla, jossa jarrupalat tai -kengät makaa jarrulevyä tai -rumpua vasten. Olen korjannut monta tuttavani autoa, joiden jarrut on lievästi laahanneet, eikä omistaja ole tiennyt asiasta mitään, koska muutokset auton kiihtyvyydessä ja kulkemisessa on tapahtunut hiljalleen.
On surkuhupaisaa, että yhdessäkään tapauksessa asiaa ei ole huomannut sen paremmin katsastajakaan. katsastajien vian etsintään ei näytä ollenkaan kuuluvan pyörän pyöräyttäminen, jolloin lahaaminen voidaan todeta. Yllättävää on myöskin se, että makaava jarru ei välttämättä näy polttoaineen kulutuksessa niin isona erona kuin voisi olettaa, siis sellaisessakaan tapauksessa jossa auton kulkeminen on selvästi tahmempaa kuin kuuluisi. Ongelma huomataan usein vasta sitten, kun makaaminen on kasvanut riittävän raskaaksi, tapauksesta riippuen ongelma voi kuitenkin kehittyä hyvin hitaasti. Eräissä tapauksissa ongelma ei kuitenkaan kehity tietystä pisteestä mihinkään.
Itse ostin autoliikkestä Opel Astra G:n 1,6 16v moottorilla. Autossa ei huomannut mitään muuta ihmeellistä kuin sen, että pienessäkin ylämäessä autolla oli vaikea lähteä paikaltaan niiailematta taaksepäin tai sammuttamatta autoa, koska moottori jaksoi hyvin huonosti kytkimellä luistattamista, kytkimelle ei pystynyt varaamaan juuri mitään laittamatta jalkaa kaasulle. Muuten auton liikkuminen tuntui täsmäävän teholukemiin, enkä rullaamisessakaan huomannut mitään ihmeellistä, bensan kulutuskin oli maltillista.
Kyseisen auton ominaisuus on erityisen matalat vääntölukemat alhaisilla kierroksilla, joten pienikin kitka vaikuttaa heti paikaltaan lähtemiseen, kun taas yhdessäkään tuttavieni autoissa ei paikaltaan lähteminen tuottanut huomiota herättävää ongelmaa, vaikka jarru saattoi maata reilusti enemmän kuin minun autossani.
Jonkin aikaa etsin vikaa moottorista, kun kuvittelin, että vika on siinä että moottori ei jaksa kuormaa alakierroksilla niin kuin kuuluisi. Lopulta nostin auton tunkille ja pyöräyttelin pyöriä, vika olikin kireelle hirttäneessä käsijarruvaijerissa. Joku oli vaijeria vaihtaessaan venyttänyt ja jättänyt erään holkin niin leveäksi, että vaijerissa kiinni oleva suppilon mallinen levennys pääsi tämän holkin läpi ja jumitti vaijerin jäämällä holkin toiselle puolelle jumiin. Samalla kun korjasin ongelman aiheuttajan, sain vaihtaa myös uuden vaijerin, sillä vanha oli arvatenkin venynyt toispuoleisesti. Kyllähän eron sitten huomasi muussakin kuin paikaltaan lähtemisessä, vertailukohdan puuttuessa en ollut kuitenkaan hoksannut muita oireita kuin sen, että moottori ei jaksa pistää hanttiin tyhjäkäyntikierroksilla kytkintä nostaessa.
Yleisimmin jarrujen makaaminen johtuu siitä, että jarrupalat ei liu'u liukupinnalla, vaan jumittavat niin, että jäävät makaaman levyä vasten. Joskus kuivuneet ja ruostuneet liukutapit estää jarrusatulaa liikkumasta, jolloin vastapuolen pala ei pääse täysin irtoamaan levyn pinnasta.
Moni ei ymmärrä, että jarrupalojen vaihto ei todellakaan tarkoita pelkästään jarrupalojen vaihtoa, vaan liukupinnat TÄYTYY puhdistaa huolellisesti teräsharjalla ja puukolla, ja sen jälkeen liukupinnoille TÄYTYY laittaa joko kuparitahnaa/-sprayta tai keraamista jarrutahnaa/-sprayta, on kai muitakin yhtä soveltuvia aineita olemassa. Myös Liukutapit pitää puhdistaa ja voidella jarrurasvalla. Jarrupalojen taustapuolelle on hyvä levittää kuparitahnaa tai muuta asennusainetta, tämä estää jarruja kitisemästä. Kuparitahnaa ja muita asennusaineita pitää pistää maltillisesti, sillä kyseisiä aineita ei saa joutua jarrulevylle tai palojen kulumispinnalle.
On hyvä tietää, että yllättävän usein autokorjaamoissakin saatetaan harrastaa törkeää laiminlyöntiä jarrupalojen vaihtotyössä. Eli jos työ tehdään epäilyttävän nopeasti ja/tai on epäilyttävän halpa, niin kannattaa kysyä onko edellä mainitsemiani toimenpiteitä tehty.
Oikein tehty jarrupalojen vaihtokaan ei tarkoita sitä, että jarruja ei välttämättä tarvitsisi joskus avata ja huoltaa välittämättä siitä onko mikään osa vaihto kunnossa vai ei. Esimerkiksi monien Nissanien huolto-ohjelmaan kuuluu kahden vuoden välein tehtävä jarruhuolto, joka ei sisällä minkään osan vaihtamista, ellei osa muuten satu olemaan vaihtokunnossa. Kokemuksella voin sanoa, että tämä kahden vuoden välein on täysin aiheellista ainakin 05 Almeraan.
Vanhemmissa autoissa jarrujen makaaminen voi johtua myös siitä, että jarrumäntä ei palaudu sylinteriin, vaan jää painamaan jarrupaloja levyä vasten. Tämä johtuu ruosteen muodostumisesta sylinterin reunoille. Mikäli jarrumäntä on metallia, niin myös männän reunoilla voi olla jumiutumista aiheuttavaa ruostetta. Korjaamisessa maksaa työn lisäksi vain jarruneste ja alle 10e kustantavat (yleensä) sylinterin tiiviste ja männän stefa, myös kupariprikat jarruletkulle on hyvä vaihtaa, mutta harvemmin pakollista. Metallimäntien tapauksissa usein mäntäkin voi olla hyvä vaihtaa tai pakko vaihtaa.
On surkuhupaisaa, että yhdessäkään tapauksessa asiaa ei ole huomannut sen paremmin katsastajakaan. katsastajien vian etsintään ei näytä ollenkaan kuuluvan pyörän pyöräyttäminen, jolloin lahaaminen voidaan todeta. Yllättävää on myöskin se, että makaava jarru ei välttämättä näy polttoaineen kulutuksessa niin isona erona kuin voisi olettaa, siis sellaisessakaan tapauksessa jossa auton kulkeminen on selvästi tahmempaa kuin kuuluisi. Ongelma huomataan usein vasta sitten, kun makaaminen on kasvanut riittävän raskaaksi, tapauksesta riippuen ongelma voi kuitenkin kehittyä hyvin hitaasti. Eräissä tapauksissa ongelma ei kuitenkaan kehity tietystä pisteestä mihinkään.
Itse ostin autoliikkestä Opel Astra G:n 1,6 16v moottorilla. Autossa ei huomannut mitään muuta ihmeellistä kuin sen, että pienessäkin ylämäessä autolla oli vaikea lähteä paikaltaan niiailematta taaksepäin tai sammuttamatta autoa, koska moottori jaksoi hyvin huonosti kytkimellä luistattamista, kytkimelle ei pystynyt varaamaan juuri mitään laittamatta jalkaa kaasulle. Muuten auton liikkuminen tuntui täsmäävän teholukemiin, enkä rullaamisessakaan huomannut mitään ihmeellistä, bensan kulutuskin oli maltillista.
Kyseisen auton ominaisuus on erityisen matalat vääntölukemat alhaisilla kierroksilla, joten pienikin kitka vaikuttaa heti paikaltaan lähtemiseen, kun taas yhdessäkään tuttavieni autoissa ei paikaltaan lähteminen tuottanut huomiota herättävää ongelmaa, vaikka jarru saattoi maata reilusti enemmän kuin minun autossani.
Jonkin aikaa etsin vikaa moottorista, kun kuvittelin, että vika on siinä että moottori ei jaksa kuormaa alakierroksilla niin kuin kuuluisi. Lopulta nostin auton tunkille ja pyöräyttelin pyöriä, vika olikin kireelle hirttäneessä käsijarruvaijerissa. Joku oli vaijeria vaihtaessaan venyttänyt ja jättänyt erään holkin niin leveäksi, että vaijerissa kiinni oleva suppilon mallinen levennys pääsi tämän holkin läpi ja jumitti vaijerin jäämällä holkin toiselle puolelle jumiin. Samalla kun korjasin ongelman aiheuttajan, sain vaihtaa myös uuden vaijerin, sillä vanha oli arvatenkin venynyt toispuoleisesti. Kyllähän eron sitten huomasi muussakin kuin paikaltaan lähtemisessä, vertailukohdan puuttuessa en ollut kuitenkaan hoksannut muita oireita kuin sen, että moottori ei jaksa pistää hanttiin tyhjäkäyntikierroksilla kytkintä nostaessa.
Yleisimmin jarrujen makaaminen johtuu siitä, että jarrupalat ei liu'u liukupinnalla, vaan jumittavat niin, että jäävät makaaman levyä vasten. Joskus kuivuneet ja ruostuneet liukutapit estää jarrusatulaa liikkumasta, jolloin vastapuolen pala ei pääse täysin irtoamaan levyn pinnasta.
Moni ei ymmärrä, että jarrupalojen vaihto ei todellakaan tarkoita pelkästään jarrupalojen vaihtoa, vaan liukupinnat TÄYTYY puhdistaa huolellisesti teräsharjalla ja puukolla, ja sen jälkeen liukupinnoille TÄYTYY laittaa joko kuparitahnaa/-sprayta tai keraamista jarrutahnaa/-sprayta, on kai muitakin yhtä soveltuvia aineita olemassa. Myös Liukutapit pitää puhdistaa ja voidella jarrurasvalla. Jarrupalojen taustapuolelle on hyvä levittää kuparitahnaa tai muuta asennusainetta, tämä estää jarruja kitisemästä. Kuparitahnaa ja muita asennusaineita pitää pistää maltillisesti, sillä kyseisiä aineita ei saa joutua jarrulevylle tai palojen kulumispinnalle.
On hyvä tietää, että yllättävän usein autokorjaamoissakin saatetaan harrastaa törkeää laiminlyöntiä jarrupalojen vaihtotyössä. Eli jos työ tehdään epäilyttävän nopeasti ja/tai on epäilyttävän halpa, niin kannattaa kysyä onko edellä mainitsemiani toimenpiteitä tehty.
Oikein tehty jarrupalojen vaihtokaan ei tarkoita sitä, että jarruja ei välttämättä tarvitsisi joskus avata ja huoltaa välittämättä siitä onko mikään osa vaihto kunnossa vai ei. Esimerkiksi monien Nissanien huolto-ohjelmaan kuuluu kahden vuoden välein tehtävä jarruhuolto, joka ei sisällä minkään osan vaihtamista, ellei osa muuten satu olemaan vaihtokunnossa. Kokemuksella voin sanoa, että tämä kahden vuoden välein on täysin aiheellista ainakin 05 Almeraan.
Vanhemmissa autoissa jarrujen makaaminen voi johtua myös siitä, että jarrumäntä ei palaudu sylinteriin, vaan jää painamaan jarrupaloja levyä vasten. Tämä johtuu ruosteen muodostumisesta sylinterin reunoille. Mikäli jarrumäntä on metallia, niin myös männän reunoilla voi olla jumiutumista aiheuttavaa ruostetta. Korjaamisessa maksaa työn lisäksi vain jarruneste ja alle 10e kustantavat (yleensä) sylinterin tiiviste ja männän stefa, myös kupariprikat jarruletkulle on hyvä vaihtaa, mutta harvemmin pakollista. Metallimäntien tapauksissa usein mäntäkin voi olla hyvä vaihtaa tai pakko vaihtaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.