Kun henkilö, joka on täysin ulkopuolinen minun elämässäni aikavälillä 1971-1979, mainitsi eilen ohimennen ja aivan muussa yhteydessä
nuo sanat "tarkoituksellista loukkaamista",
koputus eli jyskytys alkoi juuri sitä kohtaa lukiessani ja vähän myöhemmin päätin avata oven ja kerrankin katsoa, metelin aiheuttajaa silmästä silmään:
Ja, näin, kyllä, havaintoni olivat oikeita: Kasa likaa, ruostetta purkkien räminää ja kasan alla arvelin olevan ihmisenkin.
Miten toipua siitä, että olin loukannut tarkoituksellisesti vähintäinkin tuon mainitsemani ajan? Se on ollut pitkä aika ja olen vahingoittanut sillä itseäni ja muita.
Tarvitsen toipumista siitä, mitä tein itselleni ja muille. Vakuutan, että joudun toipuakseni palaamaan siinä suhteessa "melkeinpä iältänikin" sille tasolle, jossa olin ollut silloin ja opetteleminen tarkoituksenmukaisesti puhumaan on aloitettava sieltä.
Tuokin juuri sanomani "tarkoituksenmukaisesti" meinasi kompastua muistettuani häpeästä punastuen eilisen pukuni peilistä, joten siitäkin tiedätte puhuvanne erittäin epätäydellisen ihmisen kanssa silloin kun puhutte kanssani. Jos nyt sitten enää puhutte minulle.
Etteks' te enää leiki mun kaa?
nuo sanat "tarkoituksellista loukkaamista",
koputus eli jyskytys alkoi juuri sitä kohtaa lukiessani ja vähän myöhemmin päätin avata oven ja kerrankin katsoa, metelin aiheuttajaa silmästä silmään:
Ja, näin, kyllä, havaintoni olivat oikeita: Kasa likaa, ruostetta purkkien räminää ja kasan alla arvelin olevan ihmisenkin.
Miten toipua siitä, että olin loukannut tarkoituksellisesti vähintäinkin tuon mainitsemani ajan? Se on ollut pitkä aika ja olen vahingoittanut sillä itseäni ja muita.
Tarvitsen toipumista siitä, mitä tein itselleni ja muille. Vakuutan, että joudun toipuakseni palaamaan siinä suhteessa "melkeinpä iältänikin" sille tasolle, jossa olin ollut silloin ja opetteleminen tarkoituksenmukaisesti puhumaan on aloitettava sieltä.
Tuokin juuri sanomani "tarkoituksenmukaisesti" meinasi kompastua muistettuani häpeästä punastuen eilisen pukuni peilistä, joten siitäkin tiedätte puhuvanne erittäin epätäydellisen ihmisen kanssa silloin kun puhutte kanssani. Jos nyt sitten enää puhutte minulle.
Etteks' te enää leiki mun kaa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
jos nyt ehtisin a)ajatella ja b)kirjoittaa, mutta... on tietysti hienoa, jos ihminen oppii virheistään ja katuu pahoja tekojaan, mutta kohtuus olkoon erinomattain jälkimmäisessä. Toki henkinen kasvu on niin harvinainen ilmiö, että kelle se kohdalle sattuu, se voi tehdä kipeääkin!
Eiköhän Sun kaa yhä leikitä. Virheettömät ihmisethän ne vasta raivostuttavia ovatkin...
Älä vaiudu synkkyteen.koska olen 31V yrittäjä
Raisiosta ja tuen sinua täysin.PS.kerron lisää
kun tavatataan.
vieraan Raisiosta!!! Taitaa olla...
Kirjoittaessasi tuota, mielesi on ollut kuin "toisen minäsi hallinnassa".
Sekava kirjoituksesi, kielikuvasi vähintäinkin kömpelöitä, ja kömpelyydestä vapautumisyrityksesi vaikuttavat vähintäinkin koomisilta. - Itse et sitä huomaa, koska olet ollut yhtä kirjoittamasi kanssa.
Kirjoituksesi ilmaisevat vaikutuksia mielesi siltä alueelta, jossa vammasi ovat osittain kapseloituneena, eivätkä vammat ole koomisia.
Kun olet levännyt, luultavasti palaat jälleen kiertelemään ajatuksissasi lähelle tuota, tarkoituksenasi päästä siitä ja sen vaikutuksista, kuten valkosolutkin fyysisten vammojen kyseessä ollen.
Muistot lapsuudestasi, osasta nuoruuttasi, avioerosi jälkeinen aika, niiden muistoista kumpuavat tunteesi kasvualustoineen ovat vapauttavia voimiasi. Se energia, joka oli ollut sitoutuneena, on nyt käytettävissäsi ja olet terävöitynyt ja vapaa kuin lomalainen.
Olet todeksi elänyt sen vanhan viisauden, että kukaan ei pysty ottamaan toiselta ihmiseltä hyviä muistoja pois.
- Näistä muistoista tunteineen tulee tarvittaessa "se käsi, joka tarttuu ja vie etäälle aina silloin kun on etääntymisen aika".