tää elämä on yhtä tuskaa, eläminen sattuu sydämeen ja eläminen ahdistaa, miksi olen edes elossa, en tiedä syytä,olen koittanut miettiä...tämä päivä on mennyt päin persettä, itken ja suren, katon vaan koitan miettiä mitä täällä oisi elämisen arvoista, enkä ole keksinyt mitä se olisi? mulla ei ole perhettä,eikä mitään muutakaan, parempi jos kuolisin pois, se toisi hymyn mun naamalle..
eläminen masennuksen kanssa
väynyttyttö
19151
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
""tää elämä on yhtä tuskaa, eläminen sattuu sydämeen ja eläminen ahdistaa, miksi olen edes elossa, en tiedä syytä,olen koittanut miettiä...
Erinomaista filosofiaa. Olet todellakin oivaltanut että tää elämä on yhtä tuskaa jne. Joten olisiko niin että olet VIISAS. Ja mikä mahtaisi olla elämän tarkoitus? Tulla viisaaksi.
Joten koska olet viisas, kaikki on hyvin. Sinä olet ikuisesti viisas, koska olet yksi niistä jotka ovat tajunneet että tää elämä on yhtä tuskaa, eläminen sattuu sydämeen ja eläminen ahdistaa jne.
Lukekaa Schopenhaueria. Hän puhuu tästä.
Niin ja sitten vielä että kierrä kaukaa kaikki papit. Papiksi rupeaminen on jonkinlainen osoitus henkisestä alamittaisuudesta.
Joten jos joku pappi jatkossa uskottelee mukamas lämpiästi välittäväsi sinusta, älä usko. Hän on kiinnostunut vain palkastaan ja eläkkeestään. Oikeasti hän ei voisi vähempää välittää sinusta.
Ei muuten pidä paikkaansa tämä papeista. Heidän arvot ja moraali on hyviä, auttavat heikoimpia ja kiireisiä ihmisiä rauhoittumaan ja tukevat mutta toteuttavat uskontoa, heidän työnsähän on auttaa henkisesti ja nimenomaan uskonasioissa, ei muissa terveys-tai raha-asioissa, niissä pitää hakee apua ihan muualta. Papit ei auta ryhdistäytymään eikä opeta elämänhallintaa, vaan ovat vain kuuntelutukena ja nimenomaan henkisenä tukena.
Onnelliseksi. Elämä on "kärsimys".
Psykologian professori Kirsti Lonka jossakin populääriohjelmassa sanoi, että paras itsetunto on niillä, jotka osaavat valehdella itselleen parhaiten. Ne jotka näkevät totuuden tästä maailmasta ja elämästä, ovat vakavasti masentuneina sairaalassa.
Johtopäätös ja ohje: rupea valehtelemaan itsellesi.
Kikka kolmonen: tietoisen mieleen mahtuu kerrallaan , ihmisestä riippuen, 5 - 7 asiaa. Kun ajattelet peräkkäin näin monta positiivista juttua, mielellään vielä niin, että jää haku päälle,sinulla on positiivinen pintavire. (haku päälle: asia kysymysmuodossa, vaikka että kuinkahan monta kaunista kukkaa tiedänkään) Jokainen ajatus aiheuttaa neurokemiallisen reaktion aivoissa, positiiviset terveellisemmän.
Eihän tämä ongelmia ratkaise ja poista, mutta voi saada aikaan energiaa ja joustavuutta niiden selvittämiseen.
Tutustu islamin uskontoon. Tiedät miksi olet tässä maailmassa ja mikä sun tehtäväsi on?
Lisätietoja:
Kik: onneatie
Nimimerkki "gggkgkg" sen kiteytti aivan oikein. Olisiko siinä syy monen ahdistukselle ja masikselle? Itselläni on aivan samat fiilikset kuin aloittajalla. Ainoastaan rohkeuden puute estää itsemurhan.
Sama, paitsi että ei edes enää itketä. Pakko jaksaa vaan. Ajattele, että jotain yllättävää voi tapahtua positiivisessa mielessä, esim. joku alkaisi auttamaan.
Eipä kukaan koskaan ole sanonut, että masennus olis jotenkin kiva tai elämää ilostuttava " tauti". Se ikävä kyllä on yksi ärsyttävimmistä ja elämää haittaavista "taudeista". Elämässä ei voi mennä, kun eteenpäin.
Itsensä nirhaaminen ei ole mikään ratkaisu, etkä varmasti hymyilisi itse itsellesi pilven reunalta. Hieno oletus, että elämän kurjuus loppuu kuolemiseen...eihän kukaan tiedä mitä siellä pilven reunalla oikeasti tapahtuu.
Mikäli et ole vielä hakenut ammattiapua niin kovasti sitä sinulle suosittelen. Jonkun asiansa osaavan ihmisen kanssa on helpottavaa puhua omista ahdistavista ajatuksista. Terapiassa parantuminen ei tapahdu sormia napsauttamalla vaan siihen menee aikaa.
Jos itkeminen on sinun tapasi purkaa itseäsi ja tunteitasi niin sitten vaan itkemään valtamerta. Kyllä sinä tästä selviät! Päätät että selviät, etkä anna masennuksen voittaa. Se on kiero kanssa pelaaja, joka tietää heikkoutesi...ole sinä se joka tietää vahvuutesi.
Totta, eläminen on työlästä kun on masennus päällä. Itsekin vajoan monesti, sitten taas menee hyvin, sitten vajotaan taas ja syvemmälle. Olen koittanut käydä kahdestin keskusteluavussa, auttaa hetken. Mitään lääkitystä en hae ikipäivänä. Hakekoot muut apua joilla on perhe ja kaikki muut elämän herkut, itse en tarvitse enää mitään.
Lääkitys kannattaa söin jo ekan tabletin
Lääkitys on pelkkää paskaa, älkää koskeko.
Lääkkeet on paskaa.
onko teillä siltoja siellä jossain.
Lisää kikka kolmosia:
Aivoja voi huijata. Kun masentunut on kävelyllä, hänen katseensa on maassa. Aivot ajattelee:on masentunut. Kun pitää katseen ylhäällä ja vielä seurailee maisemaa, aivot ajattelee: on hyväntuulinen ja pirteä.
Kun vetää suun hymyyn, ihan tekohymyyn, vähäksi aikaa, aivot ajattelee, että on iloinen.
Ja aivokemia on sen mukaista, miten aivot tulkitsee tilanteen olevan.
Ei paranna masennusta, mutta helpottaa ja enegisoi vähän vähäksi aikaa. Niin kuin pari auingonsädettä olisi päässyt livahtamaan esiin pilven takaa.
En myöskään jaksa enää elää.
Oon päättäny et tapan itteni tammikuussa. En viitti näin joulun alla.