Osakkeet ovat tie onneen

Jos tehokkaat markkinat toimivat, niin kumpikaan ei kannata.

Käytännössä molempien toimivuudesta kuitenkin on jotain näyttöjä, enemmän minusta kurssikäyrien tuijottelun hyödyllisyydestä kuin yrityksiin perehtymisen hyödyistä. En tiedä onko kukaan tutkinut molempien yhdistämistä?

omakas kirjoitti:

Jos tehokkaat markkinat toimivat, niin kumpikaan ei kannata.

Käytännössä molempien toimivuudesta kuitenkin on jotain näyttöjä, enemmän minusta kurssikäyrien tuijottelun hyödyllisyydestä kuin yrityksiin perehtymisen hyödyistä. En tiedä onko kukaan tutkinut molempien yhdistämistä?

Lue lisää

Tehokkaat markkinat on teoreettinen konstruktio, johon tuskin kukaan oikeasti uskoo. Markkinoilla on taipumus hinnoitella väärin erityisesti suurten kasvuodotusten firmat (esim. teknokupla) ja erittäin riskipitoiset sijoituskohteet. Konkurssikypsät ja saneerauskunnossa olevat firmat ovat järjestään ylihinnoiteltuja tilanteeseensa nähden, koska lottosijoittajat pitävät kurssia yllä. Myös pienten firmojen hinnoittelu on vähemmän tehokasta pienen vaihdon takia. Parhaiten homma toiminee vakaiden, isojen firmojen kohdalla, sieltä ns. ylikertoimia harvemmin löytyy.

Ylikertoimia kannattaa mielestäni hakea käänneyhtiöiden joukosta, mutta mukaan pitäisi hypätä vasta sitten, kun aletaan olla nousu-uralla bisneksen ja todennäköisesti kurssinkin osalta. Vaikkei tällöin ehkä onnistukaan pohjilta ostamaan, markkinat usein polkevat kurssin depisvaiheessa mustaa tulevaisuutta maalatessaan kohtuuttoman alas ja ostosauma on edelleen hyvä pienen nousun jälkeenkin. Vaikeaksi homman tekevät valekäänteet, kun firma ei lähdekään nousuun, vaikka hetken jo näyttää siltä. Erityisesti pelkkää kurssikäyrää katsovat altistuvat tässä häviöille, siksi yhtiön tutkiminen on tärkeää.

jos- kirjoitti:

Tehokkaat markkinat on teoreettinen konstruktio, johon tuskin kukaan oikeasti uskoo. Markkinoilla on taipumus hinnoitella väärin erityisesti suurten kasvuodotusten firmat (esim. teknokupla) ja erittäin riskipitoiset sijoituskohteet. Konkurssikypsät ja saneerauskunnossa olevat firmat ovat järjestään ylihinnoiteltuja tilanteeseensa nähden, koska lottosijoittajat pitävät kurssia yllä. Myös pienten firmojen hinnoittelu on vähemmän tehokasta pienen vaihdon takia. Parhaiten homma toiminee vakaiden, isojen firmojen kohdalla, sieltä ns. ylikertoimia harvemmin löytyy.

Lue lisää

Ei markkinoiden voittaminen kuitenkaan juuri keneltäkään, edes ammattilaisilta onnistu. Piensijoittajat saavat muistaakseni tuottoa keskimäärin yhden neljäsosan markkinoiden keskituotosta! Ja suurin osa rahastoista häviää indeksille.
Eli vaikka historiallisia anomalioita on löydetty, ei rahanteko niidenkään avulla ihan helppoa ole.

omakas kirjoitti:

Ei markkinoiden voittaminen kuitenkaan juuri keneltäkään, edes ammattilaisilta onnistu. Piensijoittajat saavat muistaakseni tuottoa keskimäärin yhden neljäsosan markkinoiden keskituotosta! Ja suurin osa rahastoista häviää indeksille.
Eli vaikka historiallisia anomalioita on löydetty, ei rahanteko niidenkään avulla ihan helppoa ole.

Lue lisää

Ammattilainen onkin joillekin lähes jumalolennon synonyymi, mutta miettiä voi sitäkin, ketkä dumppasivat osakkeita finanssikriisin pohjilla? Ammattilaiset. Sama taho lienee ollut taustalla, kun Nokiaa on viime aikoina poljettu alle 4 euron. Piensijoittaja ostaa.

Järkevästi kasattu salkkukaan ei silti pärjää indeksille joka vuosi, koska sattuman ja sopuli-ilmiöiden rooli on niin suuri, mutta pitkän tähtäimen tuotto-odotus muodostuu bisneksen ymmärtämisestä ja tunnuslukujen laskemisesta. Vaikeinta on olla hätäilemättä: on tuskallista katsoa, kun sijoitusten arvo sulaa, tai katsoa vierestä, kun jokin osake rallattelee menemään. Ei pitäisi kuitenkaan tehdä mitään vain siksi, että muutkin tekevät. Eikä toisaalta ehdoin tahdoin eri tavalla kuin muut, vaan keskittyä omaan peliin.

jos- kirjoitti:

Ammattilainen onkin joillekin lähes jumalolennon synonyymi, mutta miettiä voi sitäkin, ketkä dumppasivat osakkeita finanssikriisin pohjilla? Ammattilaiset. Sama taho lienee ollut taustalla, kun Nokiaa on viime aikoina poljettu alle 4 euron. Piensijoittaja ostaa.

Järkevästi kasattu salkkukaan ei silti pärjää indeksille joka vuosi, koska sattuman ja sopuli-ilmiöiden rooli on niin suuri, mutta pitkän tähtäimen tuotto-odotus muodostuu bisneksen ymmärtämisestä ja tunnuslukujen laskemisesta. Vaikeinta on olla hätäilemättä: on tuskallista katsoa, kun sijoitusten arvo sulaa, tai katsoa vierestä, kun jokin osake rallattelee menemään. Ei pitäisi kuitenkaan tehdä mitään vain siksi, että muutkin tekevät. Eikä toisaalta ehdoin tahdoin eri tavalla kuin muut, vaan keskittyä omaan peliin.

Lue lisää

No ehkä nuo mainitsemasi säännöt sitten ovat sellaista neroutta, ettei niitä ole tajunnut juuri kukaan muu. Eivät varsinkaan ammattilaiset.

omakas kirjoitti:

No ehkä nuo mainitsemasi säännöt sitten ovat sellaista neroutta, ettei niitä ole tajunnut juuri kukaan muu. Eivät varsinkaan ammattilaiset.

Näin minäkin arvelen ;) Kyse on kuitenkin myös siitä, millä aikavälillä menestystä tarkastelee. Indeksiä on vaikea voittaa lyhyellä tähtäimellä - paitsi tuurilla, mutta se on eri asia kuin tuotto-odotuksen parantaminen todennäköisyysmielessä. Pitkällä tähtäimellä bisneksen ymmärtäminen ja tunnuslukujen tutkiminen erottavat kuitenkin jyvät akanoista.

Suoraan indeksiin sijoittamalla ollaan vähän kaikessa mukana, jolloin oikeaan ja väärään osuneet sijoitukset tulevat tasapainottaneeksi toisiaan. Sekin on eräs vaihtoehto. Itse en halua ostaa ylihintaisia firmoja edes indeksirahaston kautta.

jos- kirjoitti:

Näin minäkin arvelen ;) Kyse on kuitenkin myös siitä, millä aikavälillä menestystä tarkastelee. Indeksiä on vaikea voittaa lyhyellä tähtäimellä - paitsi tuurilla, mutta se on eri asia kuin tuotto-odotuksen parantaminen todennäköisyysmielessä. Pitkällä tähtäimellä bisneksen ymmärtäminen ja tunnuslukujen tutkiminen erottavat kuitenkin jyvät akanoista.

Suoraan indeksiin sijoittamalla ollaan vähän kaikessa mukana, jolloin oikeaan ja väärään osuneet sijoitukset tulevat tasapainottaneeksi toisiaan. Sekin on eräs vaihtoehto. Itse en halua ostaa ylihintaisia firmoja edes indeksirahaston kautta.

Lue lisää

Noh, onhan laatuyhtiöiden anomalia tutkittu juttu ja on toiminut suuren osan historiasta.

Mutta sitten taas laatuyhtiöiden poimintaan perustuva QUAL ETF on viimeisen vuoden ajan hävinnyt yleisindeksille. No tietenkin aikaväli on turhan lyhyt johtopäätöksille, mutta ajattelemisen aihetta kuitenkin.

https://finance.yahoo.com/chart/QUAL#eyJjb21wYXJpc29ucyI6Il5HU1BDIiwiY29tcGFyaXNvbnNDb2xvcnMiOiIjMWFjNTY3IiwiY29tcGFyaXNvbnNHaG9zdGluZyI6IjAiLCJjb21wYXJpc29uc1dpZHRocyI6IjEiLCJtdWx0aUNvbG9yTGluZSI6ZmFsc2UsImJvbGxpbmdlclVwcGVyQ29sb3IiOiIjZTIwMDgxIiwiYm9sbGluZ2VyTG93ZXJDb2xvciI6IiM5NTUyZmYiLCJtZmlMaW5lQ29sb3IiOiIjNDVlM2ZmIiwibWFjZERpdmVyZ2VuY2VDb2xvciI6IiNmZjdiMTIiLCJtYWNkTWFjZENvbG9yIjoiIzc4N2Q4MiIsIm1hY2RTaWduYWxDb2xvciI6IiMwMDAwMDAiLCJyc2lMaW5lQ29sb3IiOiIjZmZiNzAwIiwic3RvY2hLTGluZUNvbG9yIjoiI2ZmYjcwMCIsInN0b2NoRExpbmVDb2xvciI6IiM0NWUzZmYiLCJyYW5nZSI6IjF5IiwiYWxsb3dDaGFydFN0YWNraW5nIjp0cnVlfQ==

Kylläpä muuttui tilanne itsenäisyyspäivän jälkeen, kun eräät osakkeet alkoivat tosissaan nousta. Päädyin lopulta 14 prosentin vuosituottoon, kun HEX25 nousi 9,55 %, ja niin jäi indeksi toiseksi tänäkin vuonna.

Olisi hyvin voinut käydä huonomminkin, sillä melkein koko vuoden tuotto tuli joulukuussa. Mutta tällaistahan se osakesijoittaminen on.

Vakuusvaje kirjoitti:

Kylläpä muuttui tilanne itsenäisyyspäivän jälkeen, kun eräät osakkeet alkoivat tosissaan nousta. Päädyin lopulta 14 prosentin vuosituottoon, kun HEX25 nousi 9,55 %, ja niin jäi indeksi toiseksi tänäkin vuonna.

Olisi hyvin voinut käydä huonomminkin, sillä melkein koko vuoden tuotto tuli joulukuussa. Mutta tällaistahan se osakesijoittaminen on.

Lue lisää

Sitä osakesijoittaminen tosiaan on: ensin saatetaan junnata vaikka kuinka pitkään, mutta kun tulppa lähtee paatista, niin menoa ei pysäytä mikään. Ja vastaavasti laskulla ei ole mitään rajaa, jos markkina näin päättää.

Minulla tuotto on ollut suunnilleen indeksin luokkaa, pikkuplussaa, mutta sijoitusvuosi on ollut henkisesti raskas ja epätyydyttävä. Alkuvuoden lasku, Nordean kesädippi ja Nokian viime aikojen lasku jättivät ikävän maun suuhun ja onnistumiset ovat olleet lähinnä pöhkösijoituksia tyyliin Outokumpua tammi-helmikuussa, jonka senkin töppäsin myymällä liian aikaisin pois. Trumpin voittoonkin mukamas varauduin keventämällä osakepainoa, vaan kuinka kävikään? Ensi vuonna yritän käydä vähemmän kauppaa ja vähentää myös uutisten, erityisesti spekulatiivista laatua olevien, seuraamista.

tämämeninäin kirjoitti:

Sitä osakesijoittaminen tosiaan on: ensin saatetaan junnata vaikka kuinka pitkään, mutta kun tulppa lähtee paatista, niin menoa ei pysäytä mikään. Ja vastaavasti laskulla ei ole mitään rajaa, jos markkina näin päättää.

Minulla tuotto on ollut suunnilleen indeksin luokkaa, pikkuplussaa, mutta sijoitusvuosi on ollut henkisesti raskas ja epätyydyttävä. Alkuvuoden lasku, Nordean kesädippi ja Nokian viime aikojen lasku jättivät ikävän maun suuhun ja onnistumiset ovat olleet lähinnä pöhkösijoituksia tyyliin Outokumpua tammi-helmikuussa, jonka senkin töppäsin myymällä liian aikaisin pois. Trumpin voittoonkin mukamas varauduin keventämällä osakepainoa, vaan kuinka kävikään? Ensi vuonna yritän käydä vähemmän kauppaa ja vähentää myös uutisten, erityisesti spekulatiivista laatua olevien, seuraamista.

Lue lisää

USAn presidentinvaalit olisi vetänyt parhaiten juuri tuolla "pöhkösijoituksella". Eli arvannut ennakkopollien olevan oikeassa, Hillaryn voittavan ja tasoittavan epäluuloja, mistä markkina tykkää. Tällä perusteella perjantaina ennen vaaleja all-in, ja joka arvaus väärin, joka mutkasta metsään ja hyvä tuotto jo viikossa, puhumattakaan loppuvuodesta.

Arvaamattomat ovat Mr. Marketin tiet.

"Suomessa on aivan eri asia olla piensijoittaja kuin esmes Ruotsissa, jossa sitä oikein tuetaan."

Miten tuetaan ja millainen on yksityishenkilön myyntivoittojen verotus Ruotsissa?

Anteeksi, tulen tähän väliin!
Olen ruotsinsuomalainen osakesäästäjä. Täällä ISK eli investerarsparkonto eli kuori johon voi kasta osakkeita, rahastoja. Ei voittoveroa, ei tappiovähennysmahdollisuutta, vero sapluunan mukaan. Simppeli ratkaisu. Vuosia käytössä. Itse aloittelin vasta toissa kesänä, kun arpajaisvoittoon eli Beijer Alman osakkeisiin sisältyi "pakko" avata ISK Ruotsin osakesäästäjien kautta. Kokonaan ISKiin siirryin laiskuuden takia vasta viime keväänä. Kiva, simppeli tapa. Itsellä nykyään vain kuukausi säästöä isoihin firmoihin kuten Investor A, ICA, Intrum Justitia (ylim AGM käsittelee nousviikolla fuusiota Lindorfin kanssa)... Muuten Suomessa tavallinen pankin kautta hoidettu osakesalkku (kulut), isoin salkku rekisteröity vain Ruotsin arvopaperikeskukseen (Handelsbankenin kautta toki, mutta ilmainen), ISK Ruotsin Osakesäästäjien kautta ( ilmainen, olen liiton ainaisjäsen). Olen osta ja pidä -henkilö. Tukholmassa kivaa osakesäästäjänä, infoja, teemailtoja 2-3 per vko. Paljon tosin toivefirmoja (förhoppningsbolag) jotka ketkäävät vain lisää rahaa omistajiltaan. Jopa puolihuojaripuljuja. Kuuntelen mutta en osta. Aina sitä kuitenkin oppii jotain!
Kaikille osakesäästäjille auvoisaa vuodenvaihdetta ja runsasta osinkovirtaa keväälle!

Tervehdys Aktienörd, onkos tiedossa ruotsalaisia kansankapitalisteja Erkki Sinkon tai Eino Jutikkalan tyyliin joiden tarinaan voisi tutustua? Kiitoksia jos bongaat tai joku muu joka sattuisi tietämään.

Lennart Israelsson eli Aktiestinsen ("Osakeasemapäällikkö") satavuotias, ihan totta! - Ja hauska ihan sinkkona!
Aloitti joskun 1946, loppu on piensäästämisen historiaa. Suuri on lopputulemasta jo lahjoitettu kunnon käyttöön. Naapuri hoitaa kalentetin ja kertoo milloin pitää minnekin mennä... Vuosia sitten Investorinko kokouksessa J Wallenberg sanoi puhetta johtaessaan (Aktiestinsen käveli kesken Investorin kokouksen ulos) "Ja nyt pidämne pienen tauon, kun Aktiestinsen poistuu!"
- Paljon varmaan muitakin, mutta kyllä LI on Ruotsin "Sinkko".

"Heräsin yöllä monta kertaa ja heti kännykkä käteen ja tutkimaan kursseja ja että miten tolla ja tolla olisin tehnyt paremman tilin... "

Ei näin. Sijoittaminen on pitkän tähtäimen hommaa, tuo on paremminkin pelaamista ja pikavoittojen tavoittelua.

mulla taisi jossain vaiheessa olla ainakin 10% miinuksella. en tehnyt mitään muuta kuin ostelin jonkin verran lisää. nyt on sitten jo 20% plussalla. suunnilleen samat osakkeet kokoajan. Keräilen osinkoja ja niitä on tullutkin tasaisesti kurssista riippumatta.
Aika tylsää sijoittamistahan tämä, jotain pientä säätöä vaan silloin tällöin....mutta sopii mulle

Miten?

Ero pyramidipeliin on siinä, että osakemarkkinoilla pottiin tulee rahaa muualtakin kuin pelaajilta itseltään. Yritykset tekevät voittoa ja voitto kuuluu osakkeenomistajille. Eikä mikään osake nouse loputtomasti, jos itse yhtiön tulos ei parane.

Yhtiöiden oman menestyksen lisäksi kursseihin vaikuttavat olennaisesti yleinen talouden tilanne, rahapolitiikka ja verotus. Lisäksi markkinoilla tietysti sattuu hinnoitteluvirheitä, jolloin kurssi saattaa poiketa paljonkin "oikeasta" arvostaan. Puhtaasti psykologisetkin tekijät voivat heilutella kursseja suuntaan tai toiseen. Kun riittävän laaja joukko sijoittajia alkaa pelätä laskua ja ryhtyy myymään, lasku väkisinkin toteutuu.

Kuten kettoin, yrityksiltä tulee ainoastaan tasingot ja pinessä mittakaavassa ostavat omia osakkeita.
Mistä osakkeiden arvon nousu syntyy?
Eikö osakkeiden arvo olekkin 100% psykologista? uskotaan että osakkeen arvo (yrityksen arvo) tulee jatkossakin nousemaan.
Jos nyt kerrottaisiin 100% varmuudella että joku pörssiyrityksen osakkeiden arvo ei tule nousemaan, miten käy pörssikurssille?
Kurssi voi pysyä ennallaan jos yritys maksaa osinkoja, jos osingon maksukykyä ei ole, arvo romahtaa.

Yritys itse ei voi nostaa osakkeidensa arvoa muuten kuin maksamalla osinkoa (joka valuu suoraan osakkeenomistajien taskuun) tai luoda mielikuva ruusuisesta tulevaisuudesta.

Varsinaiseen osakepeliin tulee rahaa vain ja ainoastaan pelaajilta, osinko on vain sivujuonne tässä pelissä.
Vai miksi -20 luvulla ihmiset hyppivät pilvenpiirtäjistä kun menettivät kaiken (pyramidi romahti)

Mietitäämpä_vähän kirjoitti:

Kuten kettoin, yrityksiltä tulee ainoastaan tasingot ja pinessä mittakaavassa ostavat omia osakkeita.
Mistä osakkeiden arvon nousu syntyy?
Eikö osakkeiden arvo olekkin 100% psykologista? uskotaan että osakkeen arvo (yrityksen arvo) tulee jatkossakin nousemaan.
Jos nyt kerrottaisiin 100% varmuudella että joku pörssiyrityksen osakkeiden arvo ei tule nousemaan, miten käy pörssikurssille?
Kurssi voi pysyä ennallaan jos yritys maksaa osinkoja, jos osingon maksukykyä ei ole, arvo romahtaa.

Yritys itse ei voi nostaa osakkeidensa arvoa muuten kuin maksamalla osinkoa (joka valuu suoraan osakkeenomistajien taskuun) tai luoda mielikuva ruusuisesta tulevaisuudesta.

Varsinaiseen osakepeliin tulee rahaa vain ja ainoastaan pelaajilta, osinko on vain sivujuonne tässä pelissä.
Vai miksi -20 luvulla ihmiset hyppivät pilvenpiirtäjistä kun menettivät kaiken (pyramidi romahti)

Lue lisää

Lähdet väärästä oletuksesta. Osakkeen arvo ei ole syy yrityksen tuotolle, vaan päinvastoin. Osakkeen arvo syntyy tuotto-odotuksesta, joka on osin psykologiaa (=uskontoa), mutta myös niin suurelta osin laskentoa, että huijaat itseäsi kuvittelemalla koko hinnanmuodostuksen vain mielipiteeksi.

Löydät pörssistä nytkin yrityksiä, joiden ei odoteta kasvavan, eikä niiden arvo ole romahtanut minnekään. Päinvastoin, näiden joukosta löytyvät kriisien aikana jopa arvostustasojaan kasvattavat turvasatamina pidetyt tasapaksua tulosta tekevät "tylsät" yritykset. Arvostustaso siis kuvastaa yrityksen tulevaisuudennäkymien lisäksi pörssisyklin vaihetta ja yleistä markkinatilannetta myös muiden yritysten osalta.

Vedät mutkan suoraksi osinkojen osalta. Hyvien yritysten arvo on kasvanut pitkällä ajalla hyvinkin pienellä tai Berkshire Hathawayn tapauksessa olemattomallakin osingonmaksulla. Tärkeämpi mittari on tulos. Osingonmaksusuhde on vain yksi tapa maksaa tulosta omistajille.

On se totta, että psykologia vaikuttaa etenkin lyhyellä ajalla, ja siksi välillä myydään hypellä hurjia arvostuskertoimia. Silti arvo ole lähellekään 100% psykologiaa. Esimerkkinä VOW treidaa nyt 210 P/E luvulla lähes nollatuloksella oikeudenkäynnit häviämättä ja korvaukset maksamatta. Saman toimialan samassa maassa toimivan systemaattisesti vuosi toisensa perään tuottojaan ja osinkojaan kasvattaneen BMW:n P/E on vain 8.4.

Sano sinä montako prosenttia Volkswagenin hillittömässä arvostuskertoimessa on tunnusluvut sotkevaa ohimenevää kriisiä, jonka vakavarainen yritys selvittää, ja kuinka paljon uskontoa?

E220_CDI kirjoitti:

Lähdet väärästä oletuksesta. Osakkeen arvo ei ole syy yrityksen tuotolle, vaan päinvastoin. Osakkeen arvo syntyy tuotto-odotuksesta, joka on osin psykologiaa (=uskontoa), mutta myös niin suurelta osin laskentoa, että huijaat itseäsi kuvittelemalla koko hinnanmuodostuksen vain mielipiteeksi.

Löydät pörssistä nytkin yrityksiä, joiden ei odoteta kasvavan, eikä niiden arvo ole romahtanut minnekään. Päinvastoin, näiden joukosta löytyvät kriisien aikana jopa arvostustasojaan kasvattavat turvasatamina pidetyt tasapaksua tulosta tekevät "tylsät" yritykset. Arvostustaso siis kuvastaa yrityksen tulevaisuudennäkymien lisäksi pörssisyklin vaihetta ja yleistä markkinatilannetta myös muiden yritysten osalta.

Vedät mutkan suoraksi osinkojen osalta. Hyvien yritysten arvo on kasvanut pitkällä ajalla hyvinkin pienellä tai Berkshire Hathawayn tapauksessa olemattomallakin osingonmaksulla. Tärkeämpi mittari on tulos. Osingonmaksusuhde on vain yksi tapa maksaa tulosta omistajille.

On se totta, että psykologia vaikuttaa etenkin lyhyellä ajalla, ja siksi välillä myydään hypellä hurjia arvostuskertoimia. Silti arvo ole lähellekään 100% psykologiaa. Esimerkkinä VOW treidaa nyt 210 P/E luvulla lähes nollatuloksella oikeudenkäynnit häviämättä ja korvaukset maksamatta. Saman toimialan samassa maassa toimivan systemaattisesti vuosi toisensa perään tuottojaan ja osinkojaan kasvattaneen BMW:n P/E on vain 8.4.

Sano sinä montako prosenttia Volkswagenin hillittömässä arvostuskertoimessa on tunnusluvut sotkevaa ohimenevää kriisiä, jonka vakavarainen yritys selvittää, ja kuinka paljon uskontoa?

Lue lisää

Niin no joo, kyllähän se yrityksen toiminta ohjailee noita pörssikursseja.
Mutta palataampa siihen mistä raha tulee noihin pörssivoittajien tileille.
Ostat osakkeita kuplan aikana tiettyyn hintaan ja kupla poksahtaa ja myyt ne tappiolla, kelle ne rahat meni?
Joku ostaa ne sinun osakkeet 1/4 sinun ostohinnalla, 2v päästä osakkeiden arvo on noussut kuplahintaan ja tuo viisas ostaja myy ne täydellä arvolla pois.
Kuka maksoi tuon voittajan voitot?
Oliko se yritys jonka osakkeilla kauppaa käytiin?

Hyvä esimerkki oli oli aikoinaan (oliko se tulppaanin sipulit) joiden arvo nousi aivan mahdottomiksi.
Joku kerkesi tehdä niillä ison tilin ja häviäjä oli se jolle niitä jäi käteen kärrykuorma.
Vaikuttiko äiti maa sipulin hintaan?
Vai oliko kysyntä pelkkä kupla?

Kun vertasin pörssikauppaa pyramiidipeliin niin tarkoitin sillä tuota että joku menettää rahaa ja joku voittaa.
Voittoja ei rahoita osakeyhtiö vaan joku toinen osakkeiden ostaja.

Tiedän että esim. osingoilla on iso rooli osakkeiden hinnoissa mutta sekin on psygologista, jos jonain vuonna osinkoja ei tulekaan niin arvostus laskee.

Yritykset pelaavat itsekkin tuota pyramidipeliä saadakseen oman yrityksen pörssiarvon nousemaan, esim. osakeanti.

Eli pörssiosakkeiden voitot rahoittaa aina häviäjä, eli tappiolla myyjä.

"Yritykset pelaavat itsekkin tuota pyramidipeliä saadakseen oman yrityksen pörssiarvon nousemaan, esim. osakeanti."
Joskus näinkin, kun yrityksen perustajat rahastavat rakentamansa yrityksen listatumisannissa.

Mutta yleistit taas liikaa. Ei yhtään harmittanut osallistua Spondan antiin viime vuonna, kun tiesin sillä rahoitettavan Fortumin kiinteistön osto. Kun lisärahalla hankitaan niin suuri valmiiksi vuokrattu liiketila Helsingin keskustasta, että se näkyy yrityksen tasearvossa ja vuokratuotoissa saman tien kaksinumeroisen prosenttiluvun kasvuna, on kyseessä tuottava investointi lisäkapasiteettiin eikä mikään pyramidihuijaus nollasummapelissä.

Sama tilanne Rouvan salkun Technopoliksen kanssa, vaikka ison osingon maksu antivuotena verot osingoistaan maksavalle pöljää onkin. Mutta annilla rahoitettiin tuottavia hankintoja, joskin meidän perheen kannalta edullisempikin rahoitusmalli olisi ollut tarjolla.

"Eli pörssiosakkeiden voitot rahoittaa aina häviäjä, eli tappiolla myyjä."
Pelaat taas jotain nollasummapeliä, jossa Morgan Kane lierihattu silmillä pyrkii ovelan näköisenä pelaamaan muiden rahat omaan taskuunsa. Jos tämä harmittaa sinua, lopeta pelaaminen ja ala sijoittajaksi!

Sekoitat nyt hinnoittelumekanismin ja sen seuraukset. Pörssi hinnoittelee kaikkia osakkeita jatkuvasti. Jokaisen päivän uusi tieto siirtyy hintoihin ja joskus tämä uusi tieto pudottaa hintoja. Tämän tietäen ostan vain yrityksiä joiden hintaa pidän tuottoon nähden kohtuullisena. Koska sijoitan palkastani, en toivo arvostustasojen nousua. Hyvän yrityksen löydettyäni ostaisin sitä mielelläni ensi kuussa lisää ilman hinnan nousua.

En ymmärtä, miksi myisin omani, jos seuraavalla viikolla samaa yritystä saa halvemmalla? En myy taloani enkä autoanikaan, vaikka siitä joku tarjoaisi huomenna puolet käyvästä hinnasta! Lisää ostan mielelläni, jos on rahaa. Ei minun laskemaani hyväksyttävää osinkotuottoa pienennä vähääkään se, että joku muu saa ostaa omansa hieman halvemmalla. Salkkuni osakkeista suurin osa on sellaisia, joita en ole myynyt koskaan, vaan ainoastaan alkuperäisen ostoerän jälkeen ostanut vuosi vuodelta osingoilla lisää.

Miksi ihmeessä tuottavia yrityksiä pitäisi myydä? Jos arvioit, että osake oli hyvä ostos jo kympillä, sehän on vitosella Screaming buy, eikö niin?

Ostan yritystä, ja sen jälkeen tyydyn oman yritykseni tuottoon. Jo kohtuullisetkin valinnat kaksinkertaistavat pääomani alle 10 vuodessa. Myyminen on erehdyksen myöntämistä, joko oman tai oman yrityksen johdon. Niitä teen harvemmin kuin joka toinen vuosi.

Kun tahdot ostaa ja myydä koko ajan, kuinka olet ajatellut päihittää salamannopeasti markkinoiden kaikkea tietoa seuraavat robot omalla etusormellasi?

Mietitäämpä_vähän kirjoitti:

Niin no joo, kyllähän se yrityksen toiminta ohjailee noita pörssikursseja.
Mutta palataampa siihen mistä raha tulee noihin pörssivoittajien tileille.
Ostat osakkeita kuplan aikana tiettyyn hintaan ja kupla poksahtaa ja myyt ne tappiolla, kelle ne rahat meni?
Joku ostaa ne sinun osakkeet 1/4 sinun ostohinnalla, 2v päästä osakkeiden arvo on noussut kuplahintaan ja tuo viisas ostaja myy ne täydellä arvolla pois.
Kuka maksoi tuon voittajan voitot?
Oliko se yritys jonka osakkeilla kauppaa käytiin?

Hyvä esimerkki oli oli aikoinaan (oliko se tulppaanin sipulit) joiden arvo nousi aivan mahdottomiksi.
Joku kerkesi tehdä niillä ison tilin ja häviäjä oli se jolle niitä jäi käteen kärrykuorma.
Vaikuttiko äiti maa sipulin hintaan?
Vai oliko kysyntä pelkkä kupla?

Kun vertasin pörssikauppaa pyramiidipeliin niin tarkoitin sillä tuota että joku menettää rahaa ja joku voittaa.
Voittoja ei rahoita osakeyhtiö vaan joku toinen osakkeiden ostaja.

Tiedän että esim. osingoilla on iso rooli osakkeiden hinnoissa mutta sekin on psygologista, jos jonain vuonna osinkoja ei tulekaan niin arvostus laskee.

Yritykset pelaavat itsekkin tuota pyramidipeliä saadakseen oman yrityksen pörssiarvon nousemaan, esim. osakeanti.

Eli pörssiosakkeiden voitot rahoittaa aina häviäjä, eli tappiolla myyjä.

Lue lisää

"Mutta palataampa siihen mistä raha tulee noihin pörssivoittajien tileille."

Palataan vain. Ainakin Sampo kävi alle kympin hinnoissa 2009 romahduksessa. Ostin Samponi ja Elisani tuon jälkeisessä nousussa alta kahdenkympin. Sen jälkeen olen lisännyt vain vuosittaiset osingot.

Pörssilistalta näet missä nuo yritykset ovat nyt. Mistä se raha tuli?

Vastaus: Elisan ja Sammon liiketoiminnan arvosta.

Mietitäämpä_vähän kirjoitti:

Niin no joo, kyllähän se yrityksen toiminta ohjailee noita pörssikursseja.
Mutta palataampa siihen mistä raha tulee noihin pörssivoittajien tileille.
Ostat osakkeita kuplan aikana tiettyyn hintaan ja kupla poksahtaa ja myyt ne tappiolla, kelle ne rahat meni?
Joku ostaa ne sinun osakkeet 1/4 sinun ostohinnalla, 2v päästä osakkeiden arvo on noussut kuplahintaan ja tuo viisas ostaja myy ne täydellä arvolla pois.
Kuka maksoi tuon voittajan voitot?
Oliko se yritys jonka osakkeilla kauppaa käytiin?

Hyvä esimerkki oli oli aikoinaan (oliko se tulppaanin sipulit) joiden arvo nousi aivan mahdottomiksi.
Joku kerkesi tehdä niillä ison tilin ja häviäjä oli se jolle niitä jäi käteen kärrykuorma.
Vaikuttiko äiti maa sipulin hintaan?
Vai oliko kysyntä pelkkä kupla?

Kun vertasin pörssikauppaa pyramiidipeliin niin tarkoitin sillä tuota että joku menettää rahaa ja joku voittaa.
Voittoja ei rahoita osakeyhtiö vaan joku toinen osakkeiden ostaja.

Tiedän että esim. osingoilla on iso rooli osakkeiden hinnoissa mutta sekin on psygologista, jos jonain vuonna osinkoja ei tulekaan niin arvostus laskee.

Yritykset pelaavat itsekkin tuota pyramidipeliä saadakseen oman yrityksen pörssiarvon nousemaan, esim. osakeanti.

Eli pörssiosakkeiden voitot rahoittaa aina häviäjä, eli tappiolla myyjä.

Lue lisää

"Hyvä esimerkki oli oli aikoinaan (oliko se tulppaanin sipulit)"

Oli. Hollannissa.

Nykyäänkin on myynnissä tulppaaneja, vaikkapa TSLA ja VOW, jotka nykytuotoillaan maksaisivat nykyhintansa ostajalle takaisin vasta viidennen perinnön jälkeen satojen vuosien kuluessa (jos Tesla pääsee joskus voitolliseksi).

Noillakin tulppaaneilla joku tekee rahaa, mutta se ei perustu näiden yritysten tällä hetkellä näyttämään tuottoon, joten en osallistu.

Talvivaaraakin moni osti itselleen suurella rahalla, ja joku tienasikin sillä, vaikkei koko tulppaanifirma (=hinnoittelu puhtaasti toivottujen tulevien tuottojen pohjalta kuten saksalainen vakuumi Soneralle) tehnyt koskaan yhtään voitollista tilinpäätöstä. Meillä on semmoinen roolijako kotona, että minä ostan osakkeita molemmille ja Rouva tekee yhteisen loton.

Myös inflaatio kasvattaa pörssiyhtiön arvoa. Siksi käyrä on useimmiten kasvava pitkällä tähtäimellä, vaikka liiketoiminta pysyisi paikallaan.

Hhggfd kirjoitti:

Myös inflaatio kasvattaa pörssiyhtiön arvoa. Siksi käyrä on useimmiten kasvava pitkällä tähtäimellä, vaikka liiketoiminta pysyisi paikallaan.

Jos "arvo" = osakekannan hinta, niin kyllä. Itse olen ajatellut yritysarvon säilyttävän reaaliarvonsa rahan arvon heikentyessä, mutta taidamne vain mallintaa samaa asiaa eri termeillä?

Mutta omaa tekstiäni yllä joudun korjaamaan. "Fortum" pitää tietenkin olla Spondan kiinteistökauppojen yhteydessä kirjoittaa "Forum".

Ehdithän myydä Samposi ja Koneesi ajoissa, vai ovatko ehtineet kuihtua?

E220_CDI kirjoitti:

Ehdithän myydä Samposi ja Koneesi ajoissa, vai ovatko ehtineet kuihtua?

Aikoja sitten ;)

No joo, ns. laatuyhtiöiden (joita Kone ja Sampo eittämättä ovat) holdaaminen on vähän eri lailla mielekästä kuin esim. Outokummun, jonka kurssi heiluu kuin hullun lehmän häntä. Toisaalta ei mistään firmasta etukäteen varmuudella tiedä. Jälkeenpäin on aina viisaampi.

Ja sitten taas aikanaan nousevat.

Hyviä yhtiöitä kannattaa poimia silloin, kun ne ovat yleisen suhdannetilanteen takia alennusmyynnissä.

yksinkertainen.strategia kirjoitti:

Hyviä yhtiöitä kannattaa poimia silloin, kun ne ovat yleisen suhdannetilanteen takia alennusmyynnissä.

Totta kai alennusmyynnistä ostaminen on edullisinta.

Suominörtin pointti olikin siinä, että ellei alennusmyyntiä ole tarjolla, ei osingot takaisin sijoittavan kannata sitä jäädä vuosikausiksi odottamaankaan.

E220_VDI kirjoitti:

Totta kai alennusmyynnistä ostaminen on edullisinta.

Suominörtin pointti olikin siinä, että ellei alennusmyyntiä ole tarjolla, ei osingot takaisin sijoittavan kannata sitä jäädä vuosikausiksi odottamaankaan.

Lue lisää

Tuo odottelu on hankala kysymys: jos tulee ison potin kanssa markkinoille (syystä tai toisesta on sellaisen saanut) niin ajoituksella on hyvinkin iso merkitys. Voi kannattaa odotella parempaa ostotilaisuutta jopa vuosikausia, mutta tämä olisi liiankin helppoa, jos etukäteen tietäisi.

Useimmat kai kuitenkin sijoittavat esim. palkkatuloistaan, jolloin säännöllisyys voi hyvinkin olla järkevämpää kuin optimaalisen ostoajankohdan arvailu. Osinkoja takaisin sijoittamalla osakemäärä ja omistusosuus yhtiöistä kasvaa tasaisesti ja sijoitusten arvokin on kasvu-uralla, toki suhdannevaihteluiden mukana heiluen.

Osakkeisiin on hinnoiteltu se, ettei mitään pahaa koskaan tapahdu, tai jos tapahtuu, sillä ei ole mitään merkitystä ja siitä toivutaan mikrosekunneissa...

Sehän on lainanantajan asia.

Kyllä se raha tulee yrityksiltä, ja jos halutaan ajatella pitemmälle niin niiden asiakkailta. Keväällä osa tästä rahasta päätyy osinkoina myös minulle. Ja niillä rahoilla ostan vuoden mittaan sen mitä tarvitsen.

Lainarahalla en sijoita enkä koskaan ole sijoittanutkaan. Ehkä viime aikoina olisi pitänyt, mutta pärjään muutenkin ja sisältyyhän siihen riskejäkin.

Ei kannata ihan mihin vaan. Nyt on rakennusala nousussa ( Lehto, Kone, Yit, caverion) . Kaikki puhuu sn puolesta että talous on menossa parempaa suuntaan, jos ei mitään maailman mullistusta tapahdu. Ihmisten terveydellä on rahastettu ennenkin ( orion on jo iso, pihlajalinna vasta tulokas). Kannattaa miettiä myös mikä yritys kannattaa..

Nythiiteentäältä kirjoitti:

Ei kannata ihan mihin vaan. Nyt on rakennusala nousussa ( Lehto, Kone, Yit, caverion) . Kaikki puhuu sn puolesta että talous on menossa parempaa suuntaan, jos ei mitään maailman mullistusta tapahdu. Ihmisten terveydellä on rahastettu ennenkin ( orion on jo iso, pihlajalinna vasta tulokas). Kannattaa miettiä myös mikä yritys kannattaa..

Lue lisää

Rakennusalan noususta itse kävin keskusteluja viime keväänä, silloin siihen olisi kannattanut sijoittaa nyt jälkikäteen sanottuna viimeistäänkin. Mutta kannattaako enää? Ei välttämättä. On ollut puheita ylitarjonnasta alalla, että nyt on viimein rakennettu niitä kaksioita niin helvetisti, ettei enää ole kysyntää. Muutenkin kurssit pyrkivät ennakoimaan tulevaa, joten vaikka myynnillisesti vuosi 2017 olisi selvästi parempi kuin 2016, niin pörssikursseja se ei välttämättä nosta. Pitäisi olla odotuksia parempi, ja jos odotukset ovat jo korkealla, niin kurssinousulle ei ole juuri varaa.

Itse en sijoittanut rakennusalaan viime keväänä juuri koska uskoin tehokkaisiin markkinoihin ja siihen, että alan orastava nousu on jo kursseissa. No ei ollut.

omakas kirjoitti:

Rakennusalan noususta itse kävin keskusteluja viime keväänä, silloin siihen olisi kannattanut sijoittaa nyt jälkikäteen sanottuna viimeistäänkin. Mutta kannattaako enää? Ei välttämättä. On ollut puheita ylitarjonnasta alalla, että nyt on viimein rakennettu niitä kaksioita niin helvetisti, ettei enää ole kysyntää. Muutenkin kurssit pyrkivät ennakoimaan tulevaa, joten vaikka myynnillisesti vuosi 2017 olisi selvästi parempi kuin 2016, niin pörssikursseja se ei välttämättä nosta. Pitäisi olla odotuksia parempi, ja jos odotukset ovat jo korkealla, niin kurssinousulle ei ole juuri varaa.

Itse en sijoittanut rakennusalaan viime keväänä juuri koska uskoin tehokkaisiin markkinoihin ja siihen, että alan orastava nousu on jo kursseissa. No ei ollut.

Lue lisää

Tämä on vaikea laji, kun pitäisi olla mukana aikaisin mutta ei liian aikaisin. Ja liika usko tehokkaisiin markkinoihin voi olla yhtä haitallista kuin liika usko omiin kykyihin osakepoiminnassa.

Raksa-alan osakkeissa on vielä nousuvaraa, JOS talous kehittyy suotuisasti ja päästään korkeasuhdanteeseen, mikäli tällainen käsite keskuspankkitaloudessa vielä on olemassa.

Riski/tuottosuhde ei kuitenkaan tunnu houkuttelevalta tämänhetkisiä ostoja ajatellen, kun nousuvara tuntuu vaatimattomalta ja sekin edellyttäisi konkretiaa (pelkät fiilikset eivät ihan loputtomiin kanna, vaikka melkein) ja laskuvaraa näyttää olevan reippaanlaisesti jos talous alkaa sittenkin kompuroida jälleen.

Raksa-ala olisi minulle tällä hetkellä "pidä", jos osakkeita olisi. Tai on Lemminkäistä, mitä tuli pieni siivu ostettua 10 euron pinnasta joskus. Sen aion katsoa loppuun asti tai ainakin pitkään.