ateltavaakin: TYÖPAIKAT
Tärkeätä..ymmärtää
7.12.2016 10:38
Taloussanomat
Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?
Julkaistu: 7.12. 6:01
Kansan protestiäänet tuottavat poliittisia yllätyksiä kautta länsimaiden, mutta kapinointi ei itsessään yllätä. Se on talousanemian seurausta – ja se taas on epäonnistuneen talouspolitiikan eikä populismin syytä, kirjoittaa Taloussanomien erikoistoimittaja Jan Hurri.
On houkuttelevaa, helppoa ja siksi varsin yleistä sälyttää viimeaikaiset poliittiset äkkikäännökset Brexitin ja Trumpin kaltaisista jymy-yllätyksistä lähtien populismin ja populistien syyksi.
Juuri niin näyttävät tekevän omasta valta-asemastaan huolestuneet valtaeliitin edustajat nenäänsä nyrpistellen Atlantin molemmin puolin. Eliitti näyttää moittivan ”tyhmiä äänestäjiä” ja ”huonoja äänestystuloksia” kuin kansaa turhauttavat ongelmat olisivat turhautuneen kansa – ja populismin – syytä.
Helppo selitys on kuitenkin usein liian helppo ollakseen oikea, ja siksi viimeaikaiset poliittiset protestitkin johtuvat todennäköisemmin muusta kuin populismista.
Toki äänestys- ja vaaliyllätyksiä tuottaneet protestipuolueet ja -liikkeet käyttävät vaihtelevassa määrin populisminkin keinoja kannattajien houkutteluun, mutta niin tekevät kaikki vakiintuneet valtapuolueetkin. Sillä erolla, valtapuolueet naamioivat omaa populismiaan esimerkiksi vastuullisuuden kaltaisiin kaapuihin.
Paheksuvan populismiselityksen suurin ongelma ei kuitenkaan ole ylimielinen kaksinaamaisuus, vaan se, että se on melkoisen varmasti väärä.
Kiukkuisen kansan protestiäänet ja kapinahenki eivät ole populismin syytä, vaan toisinpäin: protestiliikkeet ja niiden populismikin ovat perua osaansa tyytymättömän kansan turhautumisesta ja kiukusta.
Turhautuminen on puolestaan johdonmukaista ja likimain väistämätöntä seurausta jo vuosia jatkuneen talousanemian ja vielä kauemmin jatkuneen tuloerojen kasvun haitallisista sivuvaikutuksista.
Ne taas ovat ennemmin epäonnistuneen talouspolitiikan – ja sitä harjoittaneen eliitin – kuin talouspolitiikan haitoista kärsineen kansan syytä. Tämä tulkinta ei ole yllättävä eikä uusi. Sillä on ikää yli sata vuotta.
Marx ja Ford tajusivat tulonjaon tärkeyden
Toissa vuosisadan suuri talousfilosofi Karl Marx oli ennemmin kommunisti kuin kapitalisti, kun taas viime vuosisadan suuri teollisuuspamppu Henry Ford oli kapitalisti eikä kommunisti.
Silti yksi kummankin kirkkaimmista oivalluksista oli suurin piirtein sama:
Tuotannon hedelmät, talouskasvu, tulisi jakaa kohtuullisen tasapainoisesti pääoman ja työvoiman välillä. Jos liian suuri osa tuloista päätyy voittoina pääoman omistajille ja liian pieni osa heruu palkkoina tuotannon tekevälle työväelle, seuraa tästä ennen pitkää talouden lamaantumista ja lopulta pääoman ja työvoiman välirikko ja yhteenotto.
Marx ennusti ehkä turhankin synkästi kapitalistisen markkinatalouden ennen pitkää kohtaavan kohtalonsa tuon luokkasodan melskeissä, mutta hän filosofoikin aiheen näkymiä teollisen vallankumouksen alkupuolella.
Ford tarkasteli aihetta teollisen aikakauden rajuimman laman keskellä 1930-luvulla, kun hän päätti ainakin yrittää korjata tuhoisan kehityksen suuntaa paremmaksi. Hän ryhtyi taistelemaan lamaa vastaan nostamalla autotehtaidensa työntekijöiden palkkoja.
Lue kokonaan:
http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000004895108.html
. . .
Kirkas OIVALLUS sekä kapitalistilta että kommunis-
9
<50
Vastaukset
- Fordin..oivallus
Ford tarkasteli aihetta teollisen aikakauden rajuimman laman keskellä 1930-luvulla, kun hän päätti ainakin yrittää korjata tuhoisan kehityksen suuntaa paremmaksi. Hän ryhtyi taistelemaan lamaa vastaan nostamalla autotehtaidensa työntekijöiden palkkoja.
Aikansa suurimpiin kapitalisteihin kuulunut Ford oivalsi, että lama-aikaan yleiset irtisanomiset ja palkkojen alennukset pahensivat yleistä talouden lamaannusta. Ja että hänenkin olisi turha jatkaa autojen valmistusta, ellei kansalla ollut varaa niiden ostamiseen.
Hän tajusi, että teollisuuden kustannusleikkaukset olivat yhtä kuin työvoiman tulojen leikkauksia, jotka olivat omiaan heikentämään kotitalouksien ostovoimaa ja koko kansantalouden kysyntää.
- - -
Siksi hän tajusi myös sen, että tie talouden toipumiseen ei löydy kustannusleikkauksista vaan palkkojen, ostovoiman ja kysynnän kasvusta.
- - -- Jos_pääkaupunkiseudun
kalliin asuntotilanteen vuoks KAIKKI rahat (esim. opettajilla ainakin 1970 - 1996 ) kuluivat asuntovelkojen maksuun, ei mihinkään muuhun ostaamiseen sitten rahaa riittänytkään.
Aluksi Helsinki-lisä auttoi asiaa, mutta peruskoulun tultua se poistettiin. Kokonaan.
Rahat menivät Liliukselle ja muille vastaaville &:neille.
Ja he (siis nuo kymmenillä miljoonilla palkitut pomot) veivät rahat maasta pois, Luxemburgiin ym paikkoihin verottajan ulottumattomiin. - Nyt-ollaan-suossa
korvia myöten - lamassa. Jumiutuneina.
- Eurokansalainen
Erittäin hyvä artikkeli jossa vaihteeksi kuolemanvakavaa asiaakin. Toivoa sopii että mahdollisimman moni ihminen tuon ajatuksen kanssa lukisi että osaa sitten kysyä,oikeat kysymykset meidänkin poliitikoiltamme.
Muuten hyvä juttu siis mutta mielestäni tässä on lipsahtanut virhe mukaan koskien tätä Henry Fordin osuutta.
Laitanpa lainauksen:
"Ford tarkasteli aihetta teollisen aikakauden rajuimman laman keskellä 1930-luvulla, kun hän päätti ainakin yrittää korjata tuhoisan kehityksen suuntaa paremmaksi. Hän ryhtyi taistelemaan lamaa vastaan nostamalla autotehtaidensa työntekijöiden palkkoja.
Aikansa suurimpiin kapitalisteihin kuulunut Ford oivalsi, että lama-aikaan yleiset irtisanomiset ja palkkojen alennukset pahensivat yleistä talouden lamaannusta. Ja että hänenkin olisi turha jatkaa autojen valmistusta, ellei kansalla ollut varaa niiden ostamiseen.
Hän tajusi, että teollisuuden kustannusleikkaukset olivat yhtä kuin työvoiman tulojen leikkauksia, jotka olivat omiaan heikentämään kotitalouksien ostovoimaa ja koko kansantalouden kysyntää.
- - -
Siksi hän tajusi myös sen, että tie talouden toipumiseen ei löydy kustannusleikkauksista vaan palkkojen, ostovoiman ja kysynnän kasvusta."
-- Varmaankin nämä kaikki asiat Ford oivalsi tuolloin ensimmäisten joukossa, mutta tästä Taloussanomien artikkelin pohjalta saa sellaisen kuvan että hän olisi nostanut palkkoja tuon Suuren Laman aikoina ja nimenomaan syystä että ostovoima säilyisi.
Muistini mukaan asia ei mennyt noin niinkuin Taloussanomat esittää vaan Ford nosti kertarysäyksellä palkat jo ENNEN tuota suurta lamaa ja ensisijainen syy noihin suuriin palkankorotuksiin oli se että hän sai tehtailleen motivoitunutta ja ennen kaikkea PYSYVÄÄ työvoimaa joita ei tarvitse olla koko ajan kouluttamassa perusasioihin, tokihan siinä samalla tietystikin ostovoima parani kun rahaa tuli tilipussiin enemmän. Tyon tuottavuus myös nousi huomasti Fordin tehtailla , kun väki ei koko ajan vaihtunut niin kuin nykyisin puhelinmyyntifirmoissa , joka oli siis tuolloin aivan tavallista USA:ssa.
Ford toteutti nuo suuret palkankorotukset siis noususuhdanteessa ENNEN suurta lamaa , jolloin työvoiman vaihtuvuus oli suurta ja kilpailtiin työvoimasta työnantajien kesken , eikä laman aikana jolloin ei enää työvoimasta varsinaisesti tarvinnut kilpailla,kuten Taloussanomien artikkeli antaa ymmärtää. - Anonyymi
Kommentti: Vastuu kansakunnan edusta on yritysjohdolle vieras ajatus – vaikka yleinen etu on yritystenkin etu
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006664265.html
Tässä on uusi hyvä kirjoitus aiheeseen liittyen.- Anonyymi
Hyvä kirjoitus.
- Kooysi -
Yrityksen jollei ole valta asemassa oleva yritys, joka voi toimia ilman yleisiä normeja voi nostaa palkkoja mutta jollain tavoin on yritysen saatava voittonsa, nykymaailmassa on eri juttu kuin satavuotta sitten.
Teknologia loi uusia tapoja luoda tuottavuutta sata sitten, kuinka soveltaa se nykyaikaan, kertakäyttöteollisuus massatuotanto on vääristänyt luonnonvarojen käytön, pitäisi pystyä palamaan siihen että tuote kestäisi kymmeniä vuosia kun nykyään tuskin kestää takuuajan.
Esimerkiksi nykyään televisio niin halpa että ihminen voisi ostaa joka kuukausu uuden television, taitavat estää aikahyvin hyvällä onnella kymmenen vuotta mutta ei kaikki tuotteet.
50 € kahvinkeittimeni pimahti heti takuuajan jälkeen,samoin kävi mikrouunille, tuotteet olisi helppo ja halpa tehdä kestäväsi. ...hehkulamppuja pysyttiin valmlstamaan hyvinkin kestäväksi, kun tehtiin tarkoituksella heikommaksi saatiin kauppa käymään.- Anonyymi
Tehtiin aikoinaan lähes rikkoutumattomia hehkulamppuja. Valmistus lopetettiin kun olivat liihan hyviä. Sama pätee nykyään lähes ihan kaikkeen.
- Anonyymi
Tuotantoa siirretään sinne missä on halvempaa työvoimaa. Myös halvempaa työvoimaa otetaan tänne. Missä menee ahneuden raja? Myös yritykset joutuvat ottamaan jonkinlaisen vastuun yhteiskunnan toimivuudesta. Tasapainoilusta on kyse. Yritykset tarvitsevat työvoimaa ja työvoima yrityksiä. Molemmilla osapuolilla on oltava hyvät oltavat.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Elämä valuu ohi ilman merkitystä
Olen 5-kymppinen korkeasti koulutettu hyvässä ja vaativassa työssä oleva mies. Erosin pitkästä parisuhteesta pari vuotta2513669Martina julkaisi romanttisia kuvia kihlajaisista
Ihana pari. Paljon onnea ja rakkautta heille 💞2631273Ilo, joka nousee silmiisi saakka
kun katseemme kohtaavat. Olet energinen, aito, ihana. Välillä tuijotat suoraan silmiini - enkä hämmenny, katson takaisin591208- 841046
Gekkosessa hyvä juttu Sofian Dubai "töistä"
"Vielä tammikuussa Belórf lupaili aloittavansa jälleen verkkovalmennukset, mutta tämä projekti näyttää kuihtuneen kaikes931000eerikäinen novassa sanoi ei kukaan enää aja manuaalivaihteilla
meillä on 3 autoa talissa ja kaikissa manuaalilaatikot, on meillä vielä tämmöiset vaikka toisin puhutaan.93935Jokaisella on omat syntinsä
Minä olisin niin mielelläni sinun. Ehkä joskus viittasitkin siihen. Olet nainen ajatuksissani jatkuvasti ja taidat tietä56916En oikeasti
Tiennyt että sinulla on ollut vaikeuksia ja huonoja aikoja. Olen oikeasti pahoillani, ja olisin myös toiminut eritavoin117870- 169863
Palsta sekosi lopullisesti?
Taidan mennä päikkäreille. Oliko hän nyt muka oikeasti äsken täällä ja kirjoitti, että täytyy unohtaa? Todistakaa se. Ki14814