Mielipide: Pakkohoidon kriteerejä laskettava

Äiti kirjoittaa Hesarin mielipidekirjoituksessa kuinka pakkohoidon kriteereitä pitäisi laskea. Hän kirjoittaa sen oman kokemuksensa perusteella pojastaan, joka on ollut aggressiivinen ja harhainen. He eivät saaneet apua pojan raivokohtauksiin ajoissa.

"Puolen vuoden kuluttua tilanne kärjistyi. Poikani teki harhojen vallassa ryöstön ja hajotti autoja. Viimein hänet vietiin pakolla sairaalaan ja otettiin osastolle. Jälkeenpäin poika kertoi, että onneksi ketään ihmistä ei tuolloin tullut vastaan, sillä hän olisi ollut valmis tappamaan.

Miten on mahdollista, että kun vanhemmat pyytävät apua, terveysviranomaiset toteavat, etteivät he voi tehdä mitään? Pakkohoitoon ohjauksen kynnys on aivan liian korkea.

Mielestäni on hurskastelua jälkikäteen päivitellä näitä väkivaltaisia tapahtumia ja pohtia, miten ne olisi voitu välttää. Läheiset osaavat kertoa, jos joku oikeasti haluaa kuunnella."

http://www.hs.fi/mielipide/art-2000004896357.html

Mitä olette mieltä?
1<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Imatran tapauksen jälkeen, jossa oli oletettavasti käynyt niin että ampuja oli käynyt jossain hoidossa ainakin terapian osalta, on levinnyt taas mielipiteitä joissa pakkohoitoa ja pakkokeinoja ylistetään ja nähdään että 'hoidolla' estetään tällaisia tapauksia. Joillain foorumeilla luki, että näin siinä käy kun mielenterveysongelmaiset ei ota lääkkeitään, ja sitä ei valvota. Ja kyllä joidenkin potentiaalisesti vaarallisten harhaisten "hullujen" (ja siinä sivussa todennäköisesti moni muu saman diagnoosin edustaja) pitäisi vähintäänkin olla laitoshoidossa ja pakkohoidossa vapaus riistettynä ja valvottuna, ja on ollut virhe, kuinka ollaan painotettu avohoitoon laitoshoidon sijaan.Ja avohoitoonkaan ei ole laitettu riittävästi panostusta (Se voi olla totta, sillä kunnon terapiaa ei saa ja ratkaisu on usein pilleripurkki käteen).

Osa näkee että jos tekijä on "hullu" ja "syyntakeeton", että hän saisi jotenkin lievennetyn rangaistuksen menemällä hoitoon jonnekin mielisairaalaan (asia ei todellakaan ole näin, sillä psykiatrinen pakkohoito on vapauden rajoittamista siinä missä vankilakin ja rajoittaa ihmisen oikeuksia vielä enemmän eikä oikeutta asianajajaan ole). Joskus jotkut saattavat jopa kirjoittaa, että skitsofreenikkojen lääkkeenotto pitäisi pakottaa ja valvoa paremmin. Monelle käsite lääkkeet (=neuroleptit) on kuin joku väkivallanpoistaja, harhojen ja raivon poistaja, jolla väkivaltaisestakin yksilöstä saadaan rauhallinen ja harhaton ja lempeä kuin lammas. Ja käsite pakkohoito joku autuaaksi ja terveeksi tekevä käsite. Kirjoituksista saa kuvan, että näitä mielenterveyspotilaiden väkivallantekoja on ollut paljon ja ne ovat suuri uhka yleiselle turvallisuudelle, ja heitä käppäilee pitkin katuja. Kirjoituksissa vilisee omakohtaisia kertomuksia potentiaalisesti vaarallisista harhaisista psykoosisairaista ja skitsofreenikoista. Tämä tapaus on jälleen kerran saattanut lisätä skitsofrenia ja psykoosisairaiden stigmaa joidenkin mielestä harhaisuutensa takia vaarallisina, ja osa kannanotoista on jopa tämän ihmisryhmän oikeuksia rajoittamassa jälleen. Osan mielestä pakkohoidon kriteereitä pitäisi laskea ja sitä muka valvotaan hyvin ja potilaan oikeusturva on siellä kunnossa, kun hän JO pakkohoidossa ja potilas lääketokkurassa saa valittaa ihan hallinto-oikeuteenkin. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin oli eri mieltä muutama vuosi sitten. Sen mukaan potilaan oikeusturva ei välttämättä toteudu pakkohoidossa ja pakkohoito sallii mielivaltaa. Suomen Korkein hallinto-oikeus ei ollut samaa mieltä ihmisoikeuksien toteutumista valvovan tuomioistuimen kanssa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


pakkohoitoon kirjoitti:

Äiti kirjoittaa Hesarin mielipidekirjoituksessa kuinka pakkohoidon kriteereitä pitäisi laskea. Hän kirjoittaa sen oman kokemuksensa perusteella pojastaan, joka on ollut aggressiivinen ja harhainen. He eivät saaneet apua pojan raivokohtauksiin ajoissa.

"Puolen vuoden kuluttua tilanne kärjistyi. Poikani teki harhojen vallassa ryöstön ja hajotti autoja. Viimein hänet vietiin pakolla sairaalaan ja otettiin osastolle. Jälkeenpäin poika kertoi, että onneksi ketään ihmistä ei tuolloin tullut vastaan, sillä hän olisi ollut valmis tappamaan.

Miten on mahdollista, että kun vanhemmat pyytävät apua, terveysviranomaiset toteavat, etteivät he voi tehdä mitään? Pakkohoitoon ohjauksen kynnys on aivan liian korkea.

Mielestäni on hurskastelua jälkikäteen päivitellä näitä väkivaltaisia tapahtumia ja pohtia, miten ne olisi voitu välttää. Läheiset osaavat kertoa, jos joku oikeasti haluaa kuunnella."

http://www.hs.fi/mielipide/art-2000004896357.html

Mitä olette mieltä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu