Olen 52v. nainen ,ja tulin tänne vähän vartuneellisimmmille tarkoitetuille sivuille,kun tuntuu
,että en puhekumppania saa omalta ikäkumppaneiltani.
Eli täsä olen nyt ,puhukaa jotain ,tai kysykää jotain!
minä vaan
13
1115
Vastaukset
- fiiuliN
Minä olen näköjänsä yksin tällä palstalla tänäiltana, ei näy ketään muita.
Toivotankin sinut tervetulleeksi vain näin vaatimattomasti.
Lue ja selaile ketjujamme niin opit talon tavoille ja tutustut toisiinkin.
Ihmettelen vain, miksi sinulla on noin "miehinen" nikki. - hit !
Juu tänne vain. Josko on tyttökoira.
- Trina
tuo sinun nikkisi. Erottuu joukosta.
Oletko koiraihmisiä? Merkitseekö 3-numero
nikissäsi sitä, että sinulla on 3 koiraa?
Jos merkitsee, niin minkä rotuisia koiria harras-
tat?
Siinähän tuli kysymyksiä kerrakseen. Niitähän
toivoit.
Mukava kun tulee uusiakin "kasvoja", joten
tervetuloa.
jutellaan kenen kanssa vaan,tervetullut olet.
Nyt on vähän väsymistä havaittavissa kirjoittelun suhteen,mutta aina täällä ,joku vastaa.
Ikä ei mielestäni saisi rajata palstoilla kirjoittelua,joudummehan elämässäkin yhdessä elelemään,sehän on vain rikkautta.
Onhan tulut havaituksi,että niitäkin on ,jotka ei halua eri ikäisten hyppivän ,joka ketjussa,mutta siitäpä emme välitä.
Minuakin kiinnostaa tuo nikkisi,oletko todella koira ihmisiä.
Kertoile vähän itsestäsi,tulemme "tutuiksi".- Lotta*
Olen myös päätynyt useimmiten tälle palstalle juuri samoista syistä kuin sinäkin. Tuolla edellä noita kysymyksiä sinulle jo tulikin, joten kirjoittelepa.
PS. itse olen enempi cat-fan Täällä koira3
Kiva kun tuli paljon vastauksia.
Se on ihan totta,useasti olemme tekemisissä eri ikäisten kanssa.Ja tottakai haluan vaihtaa mielipiteitä teidän kaikkien kanssa.No sitten tosta mun nimimerkistä,se vaan tuli jostain,kai tosta meidän karvakuonosta,ja se numero tuli siitä,kun tää koira on nyt meillä kolmas,mikä meillä on ollut.Ja kaikki koirat ovat olleet aivan ihania.Olen koiraihminen,ja yleensäkkin,rakastan kaikkia eläimiä.Mulla oli vähän aikaa sitten pikkuinen kääpiökani,muttakun se tuli kipeeksi ja ei voitu parantaa niin se on nyt sitte parhaimmilla mailla.Mun on sitä ikävä,se oli tosi kiva pikku otus.
Tää koira on sellanen iso rohmu,takkuinen aina,vaikka koko ajan harjaisi.se on sekarotuinen,mutta silti nätti ja kiltti,Moni on luullut sitä rotukoiraksi jostain syystä.Se on meidän vahti.
Olisi kiva jatkossakin vaihtaa mielipiteitä!
Kiitos vastauksista- ellumari
kotiin tuolta jonkun matkan päästä maalta.
Tie näytti paikkopaikoin liukkaalta ja olin vähän huolissani selviänkö ehjin nahoin kotiin.
Näytti, ettei kenelläkään ollut kovin kiirettä. Liukkaus on hyvä nopeusrajoitus,useimmilla.
Kerroit koirastasi ja minä, joka pidän myöskin kaikista eläimistä, olen jo pitemmän aikaa harkinnut koiran hankkimista. Siihen taitaa tulevaisuudessa olla mahdollisuus.
Hankin luultavasti Saksanpaimenkoiran, tai Suursnautserin. Jotain luonnetta sillä pitää olla,mutta edellytän ehdotonta kuuliaisuutta ja sen pitää olla vain yhden ihmisen koira, eli 'leimautua' emäntäänsä. Koirat ovatkin uskollisia...ihmiset eivät joskus olekaan. ellumari kirjoitti:
kotiin tuolta jonkun matkan päästä maalta.
Tie näytti paikkopaikoin liukkaalta ja olin vähän huolissani selviänkö ehjin nahoin kotiin.
Näytti, ettei kenelläkään ollut kovin kiirettä. Liukkaus on hyvä nopeusrajoitus,useimmilla.
Kerroit koirastasi ja minä, joka pidän myöskin kaikista eläimistä, olen jo pitemmän aikaa harkinnut koiran hankkimista. Siihen taitaa tulevaisuudessa olla mahdollisuus.
Hankin luultavasti Saksanpaimenkoiran, tai Suursnautserin. Jotain luonnetta sillä pitää olla,mutta edellytän ehdotonta kuuliaisuutta ja sen pitää olla vain yhden ihmisen koira, eli 'leimautua' emäntäänsä. Koirat ovatkin uskollisia...ihmiset eivät joskus olekaan.Moikka,juukyllä totta puhut,että on varmaan tosi liukasta ja surkeet kelit.ei paljon tee mieli mihinkään lähteä,jos ei ole pakko!
Ja kyllähän noi koirat on ihanan kivoja kavereita,ja myös uskollisia,ja jos joskus on itse kiukkusella päällä,niin kyllä koirakin sen huomaa,katselee vain otsatukkansa alta alakulosena,että kyllä siinä heltyy,vaika olisi vihanenkin.
Mulla on siittä kiva vielä,kun en itse voi pitkiä matkoja kävellä,niin toi meiän teini onneksi vie sitä lenkillä.Viikon loppuisin käydään sen kans mettällä ,se saa siellä sitten vapaana juosta,ja kyllä se sitten nauttiikin!Se on siittä kiva kun se ei lähde meiltä siellä metsässä karkuun ,meneee kyllä edelle ja tekee jotain omia lenkkejänsä,mutta hetken päästä tulee tosi lujaa takaisin.Kerran tehtiin sillai,kun se lähti meiän tyköö pois,ettei me nähty sitä,niin mentiin jonkun kiven juurelle piiloon sitä,ja se tuli hetken päästä lujaa jostain pusikosta,ja kun meitä ei sitten ollutkaan siinä missä se oli kuvitellut meidän olevan,niin sen naaman ilmeen olisi kyllä videoille pitänyt saada,sillä oli niin sanotusti "pallo hukassa"ilme.Ja voi juku sitä iloa,kun tultiin piilosta,sen jälkeen ei pitkälle mene,kun tulee tarkistaan sijaintimme!
No nin moikka taas!koira3 kirjoitti:
Moikka,juukyllä totta puhut,että on varmaan tosi liukasta ja surkeet kelit.ei paljon tee mieli mihinkään lähteä,jos ei ole pakko!
Ja kyllähän noi koirat on ihanan kivoja kavereita,ja myös uskollisia,ja jos joskus on itse kiukkusella päällä,niin kyllä koirakin sen huomaa,katselee vain otsatukkansa alta alakulosena,että kyllä siinä heltyy,vaika olisi vihanenkin.
Mulla on siittä kiva vielä,kun en itse voi pitkiä matkoja kävellä,niin toi meiän teini onneksi vie sitä lenkillä.Viikon loppuisin käydään sen kans mettällä ,se saa siellä sitten vapaana juosta,ja kyllä se sitten nauttiikin!Se on siittä kiva kun se ei lähde meiltä siellä metsässä karkuun ,meneee kyllä edelle ja tekee jotain omia lenkkejänsä,mutta hetken päästä tulee tosi lujaa takaisin.Kerran tehtiin sillai,kun se lähti meiän tyköö pois,ettei me nähty sitä,niin mentiin jonkun kiven juurelle piiloon sitä,ja se tuli hetken päästä lujaa jostain pusikosta,ja kun meitä ei sitten ollutkaan siinä missä se oli kuvitellut meidän olevan,niin sen naaman ilmeen olisi kyllä videoille pitänyt saada,sillä oli niin sanotusti "pallo hukassa"ilme.Ja voi juku sitä iloa,kun tultiin piilosta,sen jälkeen ei pitkälle mene,kun tulee tarkistaan sijaintimme!
No nin moikka taas!oli minulla,aivan ihana pieni suloinen tyttönen.
Neljä vuotta sitten jouduin lopettamaan,oli kauhea paikka,oli silloin 13 vuotias.
Oli ihana tulla kotiin ,aina oli häntää huiskiva ystävä vastassa,ja sitä uskollista seuraamista,voi miten tulikin haikea olo.
Meilläkin oli sekarotuinen aikaisemmin,ja ei koira siitä juurikaan parane,yhtä hyvät oli luonteen piirteet ,kuin tällä rotukoirallakin.
Ystäviä parhaasta päästä kumpikin.
Niiden uskollisuutta ei korvaa mikään.- Trina
koira3 kirjoitti:
Moikka,juukyllä totta puhut,että on varmaan tosi liukasta ja surkeet kelit.ei paljon tee mieli mihinkään lähteä,jos ei ole pakko!
Ja kyllähän noi koirat on ihanan kivoja kavereita,ja myös uskollisia,ja jos joskus on itse kiukkusella päällä,niin kyllä koirakin sen huomaa,katselee vain otsatukkansa alta alakulosena,että kyllä siinä heltyy,vaika olisi vihanenkin.
Mulla on siittä kiva vielä,kun en itse voi pitkiä matkoja kävellä,niin toi meiän teini onneksi vie sitä lenkillä.Viikon loppuisin käydään sen kans mettällä ,se saa siellä sitten vapaana juosta,ja kyllä se sitten nauttiikin!Se on siittä kiva kun se ei lähde meiltä siellä metsässä karkuun ,meneee kyllä edelle ja tekee jotain omia lenkkejänsä,mutta hetken päästä tulee tosi lujaa takaisin.Kerran tehtiin sillai,kun se lähti meiän tyköö pois,ettei me nähty sitä,niin mentiin jonkun kiven juurelle piiloon sitä,ja se tuli hetken päästä lujaa jostain pusikosta,ja kun meitä ei sitten ollutkaan siinä missä se oli kuvitellut meidän olevan,niin sen naaman ilmeen olisi kyllä videoille pitänyt saada,sillä oli niin sanotusti "pallo hukassa"ilme.Ja voi juku sitä iloa,kun tultiin piilosta,sen jälkeen ei pitkälle mene,kun tulee tarkistaan sijaintimme!
No nin moikka taas!Oli meidänkin koiramme. Hyvin oli Suomalaisen
pystykorvan näköinen. 14 vuotiaana jouduimme
luopumaan ja se oli kova paikka. En ole tähän
päivään mennessä kokenut mitään niin rankkaa.
Vieläkin itku tulee kun tuota muistelen. Minulla
on valokuva kaapin päällä ja aina kun pyyhin
pölyä kuvan pinnasta, juttelen sille. Ikävä on!
Enkä uskalla enää ottaa lemmikkiä sillä sitä
surua en enää halua kokea.
Tyttäreni koira, jota hoitelin paljon, jouduttiin
myös lopettamaan aivokasvaimen vuoksi ja jälleen
uusi suru.
Koirat ovat ihania ystäviä ja kauan kesti totu-
tella siihen, että tuo hännänheiluttaja ei
ollut vastaan ottamassa kun kotioven avasi.
Mukavaa, että sinulla on tuo ystävä, parempaa
ei olekkaan. Tervehdys teille kaikille uusille ja vanhoille pitkästä aikaa.
Olen ollut poissa keskusteluista, sillä olen sairastellut ja sitten heti joulun jälkeen meni koneeni peruuttamattomasti rikki. Sain uuden vasta muutama päivä sitten. Sen sisäänajossa sitten on riittänytkin puuhaa, jopa ongelmia. En nimittäin saanut ensin millään asennetuksi flash playeria, kunnes sitten eilen se ykskaks onnistui aivan kitkattomasti.
Muutenkin olen vähän arastellut kirjoittamista, sillä tuntuu, että aina ei tule oikein hyväksytyksi omine mielipiteineen.
Täällä Koira3:n aloittamalla juttupalstalla tunnen itseni kuitenkin kuin kotiin tulleeksi. Kuten kaikki koiranulkoiluttajat tietävät, koiraihminen saa aina juttukavereita, tuttuja ja tuntemattomia, koiran kanssa ulkoillessaan. Samaa lenkkiä kiertävät koirien ystävät tapaavat toisensa miltei päivittäin ja uusia tuttavuuksia syntyy. Niinhän mekin nyt tässä olemme ikään kuin pysähtyneet koiralenkillä toistemme kanssa juttelemaan.
Koiratkin nauttivat tavatessaan omia koiratuttujaan. Varmaan teidänkin koiranne tuntevat / tunsivat nimeltä jo parhaat koirakaverinsa. Minun koirani Viivi, tämä viimeinen kaikista monista, oli ”kavaljeeri” eli Cavalier King Charles spanieli, väritykseltään blenheim eli valkopunainen. Se on pieni ja äärettömän iloinen ja rakastettava rotu. Nyt Viivi kuten useimmat sen parhaista koiraystävistäkin on jo poissa, mutta kuten tiedämme, meidän sydämistämme ei mikään häivytä heidän muistoaan. Ja kummasti jokaisen vastaan tulevan koiran hännän heilautus ilahduttaa ja liikuttaa vieläkin.
Joskus voi pimeänä loskankuraisena hyytävän kylmänä talviaamuna tuntea suurta iloa siitä, ettei tarvitse ensimmäiseksi aamulla lähteä ulos koiralenkille… Tosin kunto huononee, kun ei ole pakollista ulkoiluttajaa.
- koettelitko
vähän niinkuin "kepillä jäätä", kun puheseuraa
olit vailla.
Etpä juuri jaksanut paljon keskustella.
Oliko sinulla tilapäinen yksinäisyyden hetki?
Mukava, jos löysit koirapolulta juttuseuraa,
silloinhan täällä olo on tarpeetonta.- vai miten se meni
Kaikenrotuisilla sitä yritellään, mutta mutta....
Ollaanko nyt täysdiktatuurissa?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tunnusmerkkejä Kaivatulle
Jotain mistä toinen tunnistaa. Täällä vaalea nainen kaipaa miestä jolla vaaleat hiukset ja asuu maalla. Pelataanko kortt631207- 1071193
Miehen ja naisen ystävyys
Mitä järkeä on miehen ja naisen ystävyydessä jos toinen ajattelee toisesta enemmän= on rakastunut ja toivoo yhdessä oloa146876Oletko nainen enää täällä?
En ole tunnistanut kirjoituksiasi hetkeen. Ainoastaan yhdessä neutraalissa ketjussa, missä ei ollut kyse tunteista. Hyv64863- 68767
Naisten top-5 red flagit
1. Feminismi: kertoo keskenkasvuisuudesta, välttää vastuuta tekemällä miehistä kestosyyllisen kaikkeen 2. Ylipaino: kiel108677- 56656
Pyydetään tiedonantoa "hyvinvointitalo"-hankkeen nykytilanteesta
ja aikataulusta. Odotetaanko uutta hallinto-oikeuden päätöstä. Hallinto-oikeushan antoi teknisenlautakunnan lupajaosto100653- 78581
- 41564