Aito imelletty perunalaatikko syntyy vaivatta sähköuunissa. Imeltämiseen sähköuuni on mainio apu. Maku riippuu hyvin paljon onnistuneesta imeltymisestä.
Ainesosat:
2 kg perunoita, soseutuvaa lajiketta
vettä
1 dl vehnäjauhoja
suolaa
voita
Ohjeet:
Kuori helposti muussiintuvat tasakokoiset perunat. Keitä ne pehmeiksi niukassa vedessä ilman suolaa. Survo perunat muusiksi keitinveteen. Perunamassa ei saa missään vaiheessa jäähtyä alle 60 asteen, muuten perunan tärkkelys ei imelly. Sekoita massaan puoli desiä jauhoja.
Pane kannella peitetty muusikattila noin 70-asteiseen uuniin imeltymään. Sekoita muusin joukkoon reilun tunnin kuluttua loput jauhot. Jatka imellyttämistä. Tällöin viljan entsyymit pilkkoo perunan tärkkelyksen sokeriksi ja hienoaromisiksi makuyhdisteiksi. Imeltymisen loppuvaiheessa uunin lämpötilan voi nostaa 80 asteeseen, tällä varmistetaan makeimpien yhdisteiden muodostuminen. Sose imeltyy jo 3-6 tunnissa. Samalla kun massa imeltyy, se löystyy.
Hyvin imeltyneeseen perunamassaan muodostuu monia hienoaromisia makuyhdisteitä. Lisämakeutusta ei tarvita.
Lisää soseeseen voisula, suola ja maito. Soseen tulee olla notkeaa puuroa.
Täytä voidellut vuoat - jätä kiehumisvaraa - ja paista 120-150 asteisessa uunissa 2-3 tuntia. 120 asteessa kuohuminen on aika vähäistä.
Ainesosat:
2 kg perunoita, soseutuvaa lajiketta
vettä
1 dl vehnäjauhoja
suolaa
voita
Ohjeet:
Kuori helposti muussiintuvat tasakokoiset perunat. Keitä ne pehmeiksi niukassa vedessä ilman suolaa. Survo perunat muusiksi keitinveteen. Perunamassa ei saa missään vaiheessa jäähtyä alle 60 asteen, muuten perunan tärkkelys ei imelly. Sekoita massaan puoli desiä jauhoja.
Pane kannella peitetty muusikattila noin 70-asteiseen uuniin imeltymään. Sekoita muusin joukkoon reilun tunnin kuluttua loput jauhot. Jatka imellyttämistä. Tällöin viljan entsyymit pilkkoo perunan tärkkelyksen sokeriksi ja hienoaromisiksi makuyhdisteiksi. Imeltymisen loppuvaiheessa uunin lämpötilan voi nostaa 80 asteeseen, tällä varmistetaan makeimpien yhdisteiden muodostuminen. Sose imeltyy jo 3-6 tunnissa. Samalla kun massa imeltyy, se löystyy.
Hyvin imeltyneeseen perunamassaan muodostuu monia hienoaromisia makuyhdisteitä. Lisämakeutusta ei tarvita.
Lisää soseeseen voisula, suola ja maito. Soseen tulee olla notkeaa puuroa.
Täytä voidellut vuoat - jätä kiehumisvaraa - ja paista 120-150 asteisessa uunissa 2-3 tuntia. 120 asteessa kuohuminen on aika vähäistä.
Vastaukset 33
Vanhimmat
jaa eikö niitä keitetäkkään ja muusta kuorineen
Miksi kummassa piti tehdä tästä aiheesta taas uusi aloitus?
Fiksumpaa olisi ollut ohjeen kirjoittaminen jo valmiiksi pitkään ketjuun!!!!
"KeskusteluVaiYksinpuhelu"
Onkohan kommenttisi vähän kuin piilottelu?
Kuten hyökkäys on paras puolustus.
Vai haluatko sinäkin matkia jotain?
-
Jos ei ole, niin huomautan aloittelijan olevan yksi ja sama leski.
Tai siis lesken on, oli miten oli.
H.
Tässä on myös eritäin hyvä ohje, tosin aika vanha mutta hyvä.
http://img.memecdn.com/pussy-pie_o_584215.webp
Voisiko aloittaa uuden ketjun kun tämä meni piloille heti alussa.
"Heti-Piloille"
Tietenkään ei.
Se alku-peräinen on vielä voimassa.
Kirjoita siihen.
H.
Rohkenen lisätä ap:n viestiin, että lisättävän maidon pitää olla punaista eli täysmaitoa. Äitini lisäsi vielä ripauksen jauhettua maustepippuria seokseen. Paistoksen päälle muutaman voinokare, niin hyvää tulee:)
Onnistuu hyvin muillakin maidoilla esim. HYLA. Jauhovalinnalla saa myös onnistuneen gluteenittoman.
Meillä tehdään aina sellaisista raaka-aineista mitkä soveltuu myös maito ja vilja dieettiä noudattaville.
Millä gluteenittomalla jauhoseoksella olet saanut laatikon imeltymään kunnolla?
Ei ole nestevaatimusta. Onnistuu vaikka veteenkin.
Ei ole missään määritelty että mitä nesteen pitäisi olla. Onnistuu tarvittaessa myös veteen.
Millä jauhoilla saa gluteenittoman. Noissa gluteenittomissa kun ei ole imeltämistehoa.
Imellyksen kera joulukinkkua, moneen vuoteen ei ole ollunna kinkkua jouluna jos kokeilis mutta se olis oltava maistuvainen ehkä luomuinen pieni takalisto en tiedä saako enään pihanperällä kasvatettua, maistui toiselta kui nykyiset.
Tässä yksinkertaistettu prosessi. Tämä hallittiin jo 1800 luvulla vaikka alfoja ja beettoja ei tunnettu. Käytä jauhoista lajiketta.
1. Soseuta keitetyt perunat ja vesi sekä lisää jauhot 75 asteiseen soseeseen. Perunat voi kuoria raakoina ja soseuttaa keitinveteen. Vesi on oleellinen osa imellyttämistä Eristä soseastia kunnon vällyillä ja laita lämpimään.
2. 70-75 asteessa muodostuu makeimmat alfareaktioyhdisteet. Tarkista imeltyminen 1/2 tunnin kuluttua. Tässä vaiheessa voi kaiken varalta lisätä jauhoja.
3. 63-66 asteessa muodostuu beettareaktiossa maltoosi.
4. Kun sose on jäähtynyt noin 60 asteiseksi 3-5 tunnissa Imeltäminen on valmis.
5. Lisää imeltyneeseen soseeseen suola voi ja maito. Soseen tulee olla sakeaa velliä. Pinnalle voinokareita ja jos halutaan niin korppujauhoja.
6. Paista 120-150 asteisessa uunissa 2-3 tuntia.
Nykyaikana vällyt voi korvata 65 asteisella sähköuunilla tai lämpökaapilla.
Lehdissä ja netissä on runsaasti imelletyn perunalaatikon ohjeita missä annetaan väärä imellyttämislämpötilaohje.
Kiitos ohjeista. "Uusilta" kuulostavat minullekin, joten otan talteen ja kokeilen...
Riippuu siitä miten haluaa imellyttää.
Nykyisin on tapana imellyttää hapattamalla. Hapattaminen toimii aika viileässäkin. Huoneenlämmössä tai alle 60 asteessa hapattaminen on tehokasta. Monien ohjeiden mukaan imelletäänkin huoneenlämmössä 20 - 55 asteessa eli hapattamalla. Hapattaminen on aika nopeaa jos sen aloittaa 55 asteessa ja jatkaa huoneenlämpöön seuraavana päivänä. Viileässä voi hapattaa useammankin vuorokauden.
Meillä aikoinaan äitee keitti perunat kuorineen. Sitten kuorimme niitä kuumina näppejämme polttaen. Sitten joutuin survottiin ja jauhoa. Imeltyminen kesti aamusta myöhään iltapäivään, sitten maitoa ym. Tarkkaa ohjetta en muista.
Kuinkas teette porkkanalaatikon ? Keitättekö porkkanat kuorineen ensin ?
Siirryin kymmenisen joulua takaperin kaupan valmislaatikoihin, sinkkukinkkuviipaleisiin, valmisriisipuuroon, kausikeittoon, joulutorttuihin,pipareihin, kausijuomaan, luumurahkaan, ja muihin täytyy olla - tuotteisiin.
Kun imellytetään imellysreaktioiden optimilämpötilassa, niin kaikki perunalajikkeet imeltyy. Imellys tapahtuu tehokkaimmin kun sose notkistetaan keitinvedellä tai jos peruna keitetään vähässä vedessä ja soseutetaan veteen, niin siloinkin voi olla tarve lisätä noin 77 asteista vettä, että saadaan sopivan notkea seos. Soseeseen ei tässä vaiheessa lisätä mitään muutaa kuin vesi ja jauho.
Jauhot lisätään noin 77 asteiseen soseeseen. Tässä lämpötilassa alkaa heti imeltymisreaktio missä muodostuu erittäin makeita dekstriinejä. Tämän reaktion optimilämpötila on noin 75 astetta. Kun lämpötila laskee noin 70 asteeseen tämä reaktio "sammuu". Useissa ohjeissa annetaan alhaiset imellyttämislämpötilat ja tämä imeltymisreaktio menetetään usein kokonaan. Silloin kun jauho lisätään noin 77 asteiseen soseeseen, niin ainakin osa reaktiosta saadaan hyödynnettyä.
Kun lämpötila laskee noin 70 asteeseen alkaa maltoosia tuottava imeltymisreaktio. Tämän reaktion optimilämpötila on noin 65 astetta. Jos soseen lämpötila laskee ennen jauhon lisäämistä noin 60 asteeseen, menetetään suuri osa imeltymistehosta, ja jos lämpö laskee vielä tästäkin, niin reaktio hidastuu lähes olemattomaksi ja vaikka imelletään vuorokausi niin imeltymistä ei juurikaan tapahdu. Sose voidaan kuumentaa esimerkiksi sähköuunissa maltoosireaktion optimialueelle ja reaktio nopeutuu normaaliksi.
Kun molemmat imeltymisreaktiot hyödynnetään niin ilmeltymiseen riittää 2-6 tunnin imeltämisaika. Voi imeltää myös yli yön. Imeltymisen edistymistä voi seurata maistamalla.
Korkein hapattamislämpötila on noin 60 astetta. Muutama aste kuumemmassa tappaa hapattamismikrobit.
Jos perunalaatikon haluaa hapattaa, niin se on tehtävä korkeintaan 60 asteessa tai alle 60 asteen.
Aika usein perunalaatikko happanee vaikka tarkoitus olisi imellyttää.
"viikarin ohjeella" happanee tehokkaasti.
Eikä "viikari" ole ainoa harhaan johtava ohje. Vakuuttavin harhaan johtaja se on, koska se on melkein oikein, siinä ei ole kuin yksi pieni virhe, mutta se riittää. "viikari" on alhaisesta imellyttämislämpötilasta johtuen epävakaa - joskus onnistuu joskus ei onnistu.
Tuskin on mitään muita harhaanjohtavia ohjeita niin paljon kuin imelletyn perunalaatikon ohjeet on.
Miksi noin monimutkaista ruoanlaittoa? Pidän paljon enemmän kuorittuina keitetyistä perunoista. Makeutta saa esim. punajuurista ja porkkanoista, jotka paahdan uunissa.
Miksi kuorit keittoperunat? Ja heität sitten kaikki perunan ravintoaineet keitinveden mukana viemäriin. Käsittämättömän pöhköä.
Satun vain pitämään perunoista noin, ruoasta pitää nauttiakin. Ravintoasiantuntija totesi taannoin, että tärkeää on, että syö perunaa olkoon sitten kuorineen keitettyjä tai kuorittuina. Lisäksi kaliumia liukenee keitinveteen, sopii Marevan-lääkityksellä olevalle paremmin.
Keitän pienessä vesimäärässä ja teen soseen veteen. Ei mene ravintoaineita hukkaan muuten kuin vähän kuorissa.
Paitsi että tässä ei puhuttu perunamuusista. Merkillinen kommentointiaika, ma yleensä vedän makeimpia unia tuohon kellonaikaan.
Aika suosittu tapa nykyisin soseuttaa vähään veteen. Jauho alle 78 asteiseen soseeseen ja uuniin imeltymään noin 3-5 tunniksi.
Mikä nyt noin kiristää. Auttaisi kun vähän löysäisit.
Ei kiristä, nukun hyvin ja tarpeeksi. Siinä olet oikeassa että pitäisi osata edes joskus löysätä, mutta se on helmetin vaikeaa jos ei ole luonteeltaan löysäilijä.
Kuoritaan perunat raakoina. Keitetään niukassa vesimäärässä ja vesi jää soseeseen. Tämä soveltuu erinomaisen hyvin kypsennettäessä hajoaviin jauhoisiin perunoihin. Tällä menetelmällä vältetään isot kuorimis ja keittotappiot.