enää näin, narsistin määräämässä vuoristoradassa. Jatkuvasti on joku loukkaantuminen ja viikon mykkäkoulu menossa, yleensä en edes tiedä mistä ne johtuu, paitsi että johtuvat kuulema musta. Ahdistus on kasvanut ihan järkyttäväksi ja tuntuu että mielummin hyppään parvekkeelta ku jatkan. Joulu on pilalla mutta niinpä on olleet viime vuodetkin, ei uutta siis. Nyt vaan tuntuu että oon saanut mittani täyteet tätä paskaa!!!!
Kieltäydyn elämästä
riittääjo
8109
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Lähde menemään sieltä. Olen narsistivanhempien lapsi ja vaikka en heidän kanssaan ole asunut enää vuosikymmeniin, niin eilen jälleen kuulin olevani *laiskalehmä* (eläkkeellä) ja *murheenkryyni*, josta ei ole koskaan ollut vanhemmilleni, muuta kuin pelkkää harmia. Näitä haukkumasoittoja tulee harvase päivä. Välillä vastaan, välillä en.
Itseellisesti olen kuitenkin lapseni kasvattanut ja kouluttanut. Koskaan en ole vanhemmilta mitään saanut, joten ihan omalla palkalla olen tullut aina toimeen.
Tämä ei koskaan muutu. Toivon muutosta, mutta sitä on näköjään turha odottaa. Vanhetessaan narsistin jutut vain pahenevat.
No niin on ihan outoa menoa munkin ympärillä.
Tavallaan itsekin myöntää menon olevan ihan järjetöntä, muttei osaa selittää miksi niin aikoo olla lopun ikäänsä. Sanoin jälleen, että sitten on välttämätöntä jättää heidät vain taakseni, koska en millään voi olla mukana siinä järjettömyydessä (jossa minua kiusataan joukolla), vaikka säälinkin heitä.
Sääliä ei kannata, koska ihan itse ovat *tilanteensa* aikaan saaneet. Syytön sinä olet heidän epäonnistuneeseen elämään, vaikka sinua siitä syyllistetäänkin.
Tälle käytökselle ei löydy koskaan mitään järjellistä selitystä.Lienet jokin tunne-elämän häiriötekijä. Kiusanteko jatkuu vaikka hautaan asti. Ja olen huomannut, että meno sen kun hankaloituu, kun narsistivanhemmat ikääntyvät.
Minä yritin ymmärtää liian kauan yhtiä kiusaajanarsisteja joka syyllisyydentunteen lisäksi sai mut pysymään heidän lieassaan. Enää en ymmärrä, hyväksy tai sääli. Käsitelkööt itse omat ongelmansa minä en enää tuohon leikkiin osallistu. Nämä ihmiset siis iloitsivat jos kerroin että mulla on joku asia huonosti. Haluavat että kärsin ja olen onneton niin kuin hekin. Eivätkä ne sääliä tunne miksi siis tuntisin itsekään, mutta sitähän ne silti haluaa vaikka itse kiusaavat. Uskomatonta.
Oikein, ei pidä provosoitua narsistin puheista. Narsistihan on kateellinen kaikesta sinulle. Narsistin toimesta on toisen ihmisen onnellisuus saatava mitätöityä ja poistettua mahdollisemman pian. Ja *onnellinen* takaisin entiseen kurssiin.
Nimittely ja syyllistäminen näyttää olevan siihen paras konsti. Ja vaikka narsisti olisi kuinka iäkäs, hänen kieroileva minänsä, tuntuu toimivan loistavasti, vaikka hautaan asti. Muutosta ei hänen puoleltaan tule ikinä tapahtumaan. Hänen kieroutunut maailmansa on todella sairas.
Narsisti elää ja saa voimia sekä valtaa kiusaamisesta. Tämä saattaa tapahtua jopa uhrin mielenterveyden kustannuksella. Narsistin lempilausehan on "Olet mielenvikainen". Ja todellisuudessahan siinä perheessä ei ole kuin se yksi mielenvikainen oikeasti. Näin narsisti siirtää omat huonot piirteensä uhrinsa moitittaviksi ominaisuuksiksi.
Kannattaa kuitenkin ottaa etäisyyttä narsistiin. Eikä mielistelystä ja (katteettomista) lupauksista huolimatta, kannata ikinä palata takaisin samaan kuvioon. Onnea matkaan.
Sanoit että joulusi on pilalla. Kerronpa miten minun jouluni tulee menemään: Vanhempani juovat molemmat lavallisen olutta ja äitini yrittää saada siskoani ja miestäni yhteen. Siskoni flirttailee miehelleni ja esittää sitten marttyyria. Kaikki tämä hymyssä suin ja puhuen: Onpa ihanaa olla kaikki yhdessä! Onpa ihanaa nähdä pitkästä aikaa!
Tiedän monia, jotka eivät juuri vietä sukujouluja tuon kaltaisista syistä. Kun jo kerran flirttaillaan, niin ollaan kai jo sen verran aikuisia, että voi ehdottaa toisenlaisia joulun viettotapoja, jolloin ilkeänlaiset rutiinit rikkoutuu.
Hieman ihmettelen miksi jonkun joulu voi olla pilalla kun ei tarvitse olla narsistin seurassa. Eikö tunne pitäisi olla päinvastainen? Iloinen, huojentunut jne. Vai onko niin että ap on itse narsisti ja suuttunut kun uhri on ottanut etäisyyttä ja kytkenyt itsensä irti narsistin vaikutuspiiristä?