Muistan sinut. Muistan välillämme rakkautemme hiljaisen. Vaikka mitään ei ääneen sanottukaan. Jään kiinni muistoihin, yhä uudelleen. Muistan sinut, mies.
..Ja toivon, että olet onnellinen.
..Ja toivon, että olet onnellinen.
Muistan sinut
vaaleallemiehelle
17440
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
En ole ilman sinua.
Pus.
Tapasimmeko vuosi sitten?
Tulipas jotenkin turvallinen olo kun luin tämän avauksen ja ketjun - aivan kuin oikeasti olisi olemassa jotakin joka on mutta joka ei voi vahingoittaa ketään, joka vain käy luonasi kun nukut tai haaveilet, ja jonka avulla ei voi tehdä pahaa toiselle edes vahingossa.
hymysi kaunis olet ihana valo
Mitä jos kirjottelisitte niitä pöytärunoja sinne pöytälaatikkoon.tänne niitä ei kannata vaivautua tekemään kun ei ooe mitään merkitystä, kuten ei aloituksillakaan. Kaikki vartihullut tänne paskaa vaan suoltaa.
Me voisimmeko tuntea,
onnen pahaa kokematta,
olematta olemassa,
kun niin oikein ihanasti,
katsot toista varovasti,
sisälle ain loppuun asti.
Me voisimmeko tuntea`?
Tunnelmaa iltaan ja hyvää yötä.
Muistan minäkin ne hetket, vaikkei koskaan mitään alkanutkaan. Ja taas täällä, pitkän tauon jälkeen. Kai sitä jäi jotain kesken, mikä pitäisi selvittää. Jos ei muuta niin vaikka vain ystävinä alkuun. Tummanruskeahiuksiselle itseäni vanhemmalle naiselle etelään.
ystävyys on kaunis sana.
Humma min teit,
vaalean veit,
mitä kumma,
kaipuun kuuman,
tunnen nyt ain,
vasten kehon,
muiston huuman,
sen teit Humma.
Pieni poika.
Pieni tyttö.
Eihän me muuta olla.
Ulkoiset paineet ja taakat.
Yritä pärjätä on elämän motto.
Sinuun tukeutuvia ihmisiä, vastuuta,
miten minä tästä kaikesta selviän?
Ja sinä.
Jossain taustalla sellainen ihana kuva vapaudesta .
Kaikesta mitä siihen kuuluu.
Pitäisikö aina olla yksin, että olisi vapaa?
Hahmo ohitti, ja hätkähdytti.
Ei voi olla totta.
Älä pelkää.
Ei velvollisuuksia ja nyt on ihan hyvin.
Olit ihana, puuttuva pala.
Älä tee mitään, mitä et todella halua.
Tämä on mystinen, kiehtova kirjoitus. Olitko siis kahden naisen ja rakkauden välissä?
kyllä...ja menetin hänet jota halusin...
Voi ei... otan osaa. :-( Toisinaan rakkaus ei kylläkään pääty, se vain käy universumin toisella laidalla.
Niin se taisi olla. Kaksi maailmaa...unelmia, unelmia. Suolaa ja sokeria.
Höhöttäjille terveisiä.
kyyneleet,
avaa kahleet kakasin voimin,
avautuu rakkaus lukko,
niin voi paloista rakentaa,
pienen hymy helmen ilon,
kyyneleet