jos olisitkin hetken

Vuoria, esteitä, pelkoja, puomeja siitä mitä ei tunne. Olisi niin helppoa jos...vain hei, mitä kuuluu? Vain se selkeyttäisi. Miltä se tuntuisi, oikeasti. Omaan mielikuvitukseen rakastuminen tympii ajanmittaan.
Olisi ihanaa kokea se todellisuuden raikkaus.

elämä on jatkuvaa hengistä kasvua, jos itseään ja omaa olemistaan ei koskaan arvioi ja pohdi, ei virheistään opi eikä henkinen kasvu välttämättä toteudu.

minulleelämäon kirjoitti:

elämä on jatkuvaa hengistä kasvua, jos itseään ja omaa olemistaan ei koskaan arvioi ja pohdi, ei virheistään opi eikä henkinen kasvu välttämättä toteudu.

Roskaa.
Henkistä kasvua ei ole olemassa. On vain ratkaisuja eri tilanteisiin ja ne ratkaisut ovat olemassa jo tässä hetkessä ilmajn aikaisempia kokemuksia aiheesta. Aiemmat kokemukset voivat antaa vain varmuutta siitä millä tavoin toimia muttei niin ettei sitä voisi osata ilman aikaisempaa kokemusta.

Toisekseen tuo mitä kuvailet ei liity siihen mitä toiset ajattelevat sinusta. Älä keskity siihen vaan siihen mitä sinä ajattelet, tunnet ja eritoten teet.

Sä voit jauhaa henkisistä kasvuista vaikka mitä jos muut ajattelevat sinusta mitä lystäävät. Tilanteisiin ei välttämättä ole yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua.

Tämä ei ole mikään kisa henkisistä kasvuista tai muusta sellaisesta "ihmisenä kehittymisestä". Ainut mikä sitä mittaa on miten kohtelet muita ihmisiä jota voi mitata myös objektiivisesti eikä välttämättä takaa sitä miten muut ihmiset ajattelevat sinusta eikä sillä ole sen kanssa mitään tekemistä.

Höpsis!!

minulleihansama kirjoitti:

Roskaa.
Henkistä kasvua ei ole olemassa. On vain ratkaisuja eri tilanteisiin ja ne ratkaisut ovat olemassa jo tässä hetkessä ilmajn aikaisempia kokemuksia aiheesta. Aiemmat kokemukset voivat antaa vain varmuutta siitä millä tavoin toimia muttei niin ettei sitä voisi osata ilman aikaisempaa kokemusta.

Toisekseen tuo mitä kuvailet ei liity siihen mitä toiset ajattelevat sinusta. Älä keskity siihen vaan siihen mitä sinä ajattelet, tunnet ja eritoten teet.

Sä voit jauhaa henkisistä kasvuista vaikka mitä jos muut ajattelevat sinusta mitä lystäävät. Tilanteisiin ei välttämättä ole yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua.

Tämä ei ole mikään kisa henkisistä kasvuista tai muusta sellaisesta "ihmisenä kehittymisestä". Ainut mikä sitä mittaa on miten kohtelet muita ihmisiä jota voi mitata myös objektiivisesti eikä välttämättä takaa sitä miten muut ihmiset ajattelevat sinusta eikä sillä ole sen kanssa mitään tekemistä.

Niin jauhankin. Jos henkistä kasvua ei tapahdu esim. käyttäytymisessä/sanomisissa muita kohtaan on aina se sama törppö joka ei ota muiden tunteita huomioon ollenkaan.

Mun silmissä elämä ei ole elämää vain ja ainoastaan itselleni vaan myös läheisille ja ystäville, jotta heillä on myös hyvä olla elämässäni mukana.

Perättömät juorut ja oletukset on sitten ihan asia erikseen.

Minulleelämäon kirjoitti:

Niin jauhankin. Jos henkistä kasvua ei tapahdu esim. käyttäytymisessä/sanomisissa muita kohtaan on aina se sama törppö joka ei ota muiden tunteita huomioon ollenkaan.

Mun silmissä elämä ei ole elämää vain ja ainoastaan itselleni vaan myös läheisille ja ystäville, jotta heillä on myös hyvä olla elämässäni mukana.

Perättömät juorut ja oletukset on sitten ihan asia erikseen.

--Jos henkistä kasvua ei tapahdu esim. käyttäytymisessä/sanomisissa muita kohtaan on aina se sama törppö joka ei ota muiden tunteita huomioon ollenkaan.-

Tarkoitat että lapsi ei osaa käyttäytyä asiallisesti tai nuori päätellä mikä on tilanteeseen sopiva käytösmalli?

Synnymme törppöinä ja lähdemme täältä Buddhina, niinkö? :D

-Mun silmissä elämä ei ole elämää vain ja ainoastaan itselleni vaan myös läheisille ja ystäville, jotta heillä on myös hyvä olla elämässäni mukana. -

Määrittelet siis elämääsi sen mukaan miten muut ihmiset sen näkevät.
Kovin on heikko esitys. Olet siis heidän ajatusten, tunteiden ja ennakkokäsitysten vanki ja orja, mihin se asettaa sut siinä "henkisessä kehityksessä"? Ehkä teiniksi?

-Perättömät juorut ja oletukset on sitten ihan asia erikseen.-

Sama asia lopulta. Sinä odotat että ympäristösi on tietyllä tavalla "sovinnainen" ja sitä samaa käytöstä odotetaan sinulta. Mitä "henkistä kehitystä" on siinä että lapsikin osaa nuo samat asiat opittuna sekä tottelee mitä muut syöttävät sinulle?

Henkinen kasvu.....
Se on hyvä fraasi aina kun sinun täytyy puolustella jotain, sanot vain henkilölle jota et rehellisesti pysty kohtamaan, että nyt on henkisen kasvun paikka.

minulleihansama kirjoitti:

--Jos henkistä kasvua ei tapahdu esim. käyttäytymisessä/sanomisissa muita kohtaan on aina se sama törppö joka ei ota muiden tunteita huomioon ollenkaan.-

Tarkoitat että lapsi ei osaa käyttäytyä asiallisesti tai nuori päätellä mikä on tilanteeseen sopiva käytösmalli?

Synnymme törppöinä ja lähdemme täältä Buddhina, niinkö? :D

-Mun silmissä elämä ei ole elämää vain ja ainoastaan itselleni vaan myös läheisille ja ystäville, jotta heillä on myös hyvä olla elämässäni mukana. -

Määrittelet siis elämääsi sen mukaan miten muut ihmiset sen näkevät.
Kovin on heikko esitys. Olet siis heidän ajatusten, tunteiden ja ennakkokäsitysten vanki ja orja, mihin se asettaa sut siinä "henkisessä kehityksessä"? Ehkä teiniksi?

-Perättömät juorut ja oletukset on sitten ihan asia erikseen.-

Sama asia lopulta. Sinä odotat että ympäristösi on tietyllä tavalla "sovinnainen" ja sitä samaa käytöstä odotetaan sinulta. Mitä "henkistä kehitystä" on siinä että lapsikin osaa nuo samat asiat opittuna sekä tottelee mitä muut syöttävät sinulle?

Jos itse itseään arvoi ei se ole sitä mitä muut minulle syöttävät. Vaan sitä mitä itse itsestäni opin.

Helppoheikinniksi kirjoitti:

Henkinen kasvu.....
Se on hyvä fraasi aina kun sinun täytyy puolustella jotain, sanot vain henkilölle jota et rehellisesti pysty kohtamaan, että nyt on henkisen kasvun paikka.

Bingo!

Aivan kuten "itsetunto".

Helppoheikinniksi kirjoitti:

Henkinen kasvu.....
Se on hyvä fraasi aina kun sinun täytyy puolustella jotain, sanot vain henkilölle jota et rehellisesti pysty kohtamaan, että nyt on henkisen kasvun paikka.

Helppoa olisi elää itselleen välittämättä ja ajattelematta muita ja itsekkään elämän seurauksia.

Kirjoitin mitä elämä minulle on. Henkistä kasvua. Olkoon teille mitä itse haluatte.

Minulleelämäon kirjoitti:

Jos itse itseään arvoi ei se ole sitä mitä muut minulle syöttävät. Vaan sitä mitä itse itsestäni opin.

Mistä "itsestäsi"?
Todellisesta "sielustasiko"?

Yritä ymmärtää kun selitän tämän sinulle vain kerran. Todellisuudessa kun "opit itsestäsi jotain" niin useimmiten "rakennat itseäsi" juuri sillä hetkellä sinne suuntaan kuin kuvittelet itsesi olleen.

Ajatus siitä ettei ihminen tunne itseään on hyvin ylilyöty väite ja liittyy enemmän elämättömään elämään ja ensikerta kokemuksiin kuin jatkuviin kokemuksiin ja useimmiten ihminen sopeutuu moniin asioihin joista alunperin ei pidä tai joita ei osaa arvostaa. Mitä sinä silloin opit "itsestäsi"?

Edelleen se liittyy yhä vähemmän siihen mitä muut ajattelevat sinusta.

Se "eheä itse" ja "sielu"ovat illuusioita jotka on peritty tuolta uskonnollisuuden puolelta. Voit ehkä oppia erilaisista ominaisuuksista jotakin, mutta siinäpä se. Sitä tuskin voi kutsua "henkiseksi kasvuksi" millään mittarilla.

Minulleelämäon kirjoitti:

Helppoa olisi elää itselleen välittämättä ja ajattelematta muita ja itsekkään elämän seurauksia.

Kirjoitin mitä elämä minulle on. Henkistä kasvua. Olkoon teille mitä itse haluatte.

Henkinen kasvu on terminä hevonkukkua.

Elät fantasiassasi.
Olisit yhtä hyvin voinut sanoa että olet Jeesus ja elät elämääsi jumalan poikana.

Minulleelämäon kirjoitti:

Helppoa olisi elää itselleen välittämättä ja ajattelematta muita ja itsekkään elämän seurauksia.

Kirjoitin mitä elämä minulle on. Henkistä kasvua. Olkoon teille mitä itse haluatte.

Rehellisyys itseään ja toisia kohtaan on sitä henkistä kasvua. Ilman tuota rehellisyyttä ja rohkeutta kohdata ongelmansa ja ihmiset jotka niitä tuottavat, ei henkisestä kasvusta voi puhua.

minulleihansama kirjoitti:

Henkinen kasvu on terminä hevonkukkua.

Elät fantasiassasi.
Olisit yhtä hyvin voinut sanoa että olet Jeesus ja elät elämääsi jumalan poikana.

Onkos meillä täällä opettaja joka sanoo mitä kenenkin pitää/saa olla ja ajatella.

mielenkiintoistasanelua kirjoitti:

Onkos meillä täällä opettaja joka sanoo mitä kenenkin pitää/saa olla ja ajatella.

Kerron vain mikä on todellisuutta ja mikä fantasiaa.

Jos haluatte uskoa paskaan niin valinta on teidän.

Pseudohenkisyys kirjoitti:

Rehellisyys itseään ja toisia kohtaan on sitä henkistä kasvua. Ilman tuota rehellisyyttä ja rohkeutta kohdata ongelmansa ja ihmiset jotka niitä tuottavat, ei henkisestä kasvusta voi puhua.

Tuo ei ole "henkistä kasvua".

Kenellä tahansa voi olla teoissaan rehellisyyttä itseään ja toisia kohtaan.
Jopa sillä teinillä.

80-vuotias mummo ei välttämättä kunnioita toisia eikä ole yhtään sen rehellisempi itseään kuin toisia kohtaan vaikka kuinka olisi "henkisesti kasvanut" mukamas.

minulleihansama kirjoitti:

Kerron vain mikä on todellisuutta ja mikä fantasiaa.

Jos haluatte uskoa paskaan niin valinta on teidän.

Kerrot vain oman näkemyksesi. Toisen ihmisen näkemys ei ole fantasiaa vaan hänen näkemyksensä. Osaatko kunnioittaa yksilötason näkemyksiä? Vai saneletko vain ja ainoastaan sinä totuuden?

minulleihansama kirjoitti:

Tuo ei ole "henkistä kasvua".

Kenellä tahansa voi olla teoissaan rehellisyyttä itseään ja toisia kohtaan.
Jopa sillä teinillä.

80-vuotias mummo ei välttämättä kunnioita toisia eikä ole yhtään sen rehellisempi itseään kuin toisia kohtaan vaikka kuinka olisi "henkisesti kasvanut" mukamas.

Mutta teothan sen loppujen lopuksi näyttävät, sen henkisen kasvun. Vai palveleeko se "kasvu" vain omaa egoasi? Kun päätät, että nyt olet kasvanut henkisesti, niin voit sulkea tuskalliset episodit elämässäsi ilman mitään tekoja? Päätät vain ja asia on sillä selvä? Pelkuri kolossaan nyhjöttää ja odottaa henkisen kasvun armoa.

mielenkiintoistasanelua kirjoitti:

Kerrot vain oman näkemyksesi. Toisen ihmisen näkemys ei ole fantasiaa vaan hänen näkemyksensä. Osaatko kunnioittaa yksilötason näkemyksiä? Vai saneletko vain ja ainoastaan sinä totuuden?

Subjektiiviseen todellisuutten uskoja! :D

Sehän se tästä vielä puuttui.

Maailma ja todellisuus ovat jakamattomia totuuksia. Ne eivät muutu ihmsiten "mielipiteiden" mukaan tai maailmassa ei ole mitään "erilaisia näkemyksiä".

Nämä ovat tosiasioita aivan kuten Maalla on yksi Kuu. Voithan toki päässäsi keksiä että Maa kiertää Kuuta ja aurinko Maata, mutta se ei muuta tosiasioita.

Tutustu faktoihin ja keskity totuuteen. Älä pääsi ja muiden luomiin fantasioihin.

Lue mitä kirjoitin ylempänä niin voit lopettaa tämän hössötyksen henkisisitä kasvuista. Sitten on helpompaa elää mm.

Eikainytniin kirjoitti:

Mutta teothan sen loppujen lopuksi näyttävät, sen henkisen kasvun. Vai palveleeko se "kasvu" vain omaa egoasi? Kun päätät, että nyt olet kasvanut henkisesti, niin voit sulkea tuskalliset episodit elämässäsi ilman mitään tekoja? Päätät vain ja asia on sillä selvä? Pelkuri kolossaan nyhjöttää ja odottaa henkisen kasvun armoa.

Ei ole olemassa mitään henkistä kasvua.
Ainut mitä "saat" on kokemus siitä mitä tietynlainen toiminta tietynlaisessa ympäristössä vaikuttaa sinuun ja muihin ihmisiin joka useimmiten vielä on sellainen jota ei välttämättä voi soveltaa muissa tapauksissa.

Aivan oikein "henkinen kasvu" samalla tavoin kuin "hyvä itsetunto" ovat voimaannuttamisen keinoja, henkistä taputtelua omaan selkään jopa usein ilman mitään järkevää syyttä. Usein myös oman egon ylentämistä.

Toisaalta en minä esittele tätä asiaa siten että olisin parempi jotakuta. Mutta on vain yksinkertaisesti typerää uskoa näihin kehittymisiin ja kasvuihin. Kokemuksia toki kertyy ja niistä ottaa esiin tietoa jatkossa, mutta ei täällä mitään mittareita ole millekään "kasvulle ja kehitykselle".

minulleihansama kirjoitti:

--Jos henkistä kasvua ei tapahdu esim. käyttäytymisessä/sanomisissa muita kohtaan on aina se sama törppö joka ei ota muiden tunteita huomioon ollenkaan.-

Tarkoitat että lapsi ei osaa käyttäytyä asiallisesti tai nuori päätellä mikä on tilanteeseen sopiva käytösmalli?

Synnymme törppöinä ja lähdemme täältä Buddhina, niinkö? :D

-Mun silmissä elämä ei ole elämää vain ja ainoastaan itselleni vaan myös läheisille ja ystäville, jotta heillä on myös hyvä olla elämässäni mukana. -

Määrittelet siis elämääsi sen mukaan miten muut ihmiset sen näkevät.
Kovin on heikko esitys. Olet siis heidän ajatusten, tunteiden ja ennakkokäsitysten vanki ja orja, mihin se asettaa sut siinä "henkisessä kehityksessä"? Ehkä teiniksi?

-Perättömät juorut ja oletukset on sitten ihan asia erikseen.-

Sama asia lopulta. Sinä odotat että ympäristösi on tietyllä tavalla "sovinnainen" ja sitä samaa käytöstä odotetaan sinulta. Mitä "henkistä kehitystä" on siinä että lapsikin osaa nuo samat asiat opittuna sekä tottelee mitä muut syöttävät sinulle?

Se vielä, että tarkoitukseni ja määrittelyni tuossa tekstissäsi on vain sinun omaa oletusta. En ole tarkoitustani ja määrittelyäni avannut enkä avaa, koska se on oma näkemykseni enkä sitä ala perustelemaan ja määrittelemään sen enempää. Saati tuputtamaan.

Jos henkinen kasvu on sulle fantasiaa niin olkoon. Se ei ole minulta pois.

Minulleelämäon kirjoitti:

Se vielä, että tarkoitukseni ja määrittelyni tuossa tekstissäsi on vain sinun omaa oletusta. En ole tarkoitustani ja määrittelyäni avannut enkä avaa, koska se on oma näkemykseni enkä sitä ala perustelemaan ja määrittelemään sen enempää. Saati tuputtamaan.

Jos henkinen kasvu on sulle fantasiaa niin olkoon. Se ei ole minulta pois.

Heräät joku päivä. Avaat silmäsi. Hengität sisään.

"kasvat henkisesti".

Tajuat että subjektiivinen todellisuutesi kuten tuossa selität mielipiteinä ja näkemyksinä asioita ovat hevonkukkua.

Jos et osaa perustella niitä etkä määritellä niin olet todellakin joku joka on sen kuvitellun "henkisen kasvun" alkutaipaleella.

Minun ei tarvitse olettaa mitään kun typeryytesi on kaikkien nähtävissä.

Hyvää matkaa!

minulleihansama kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään henkistä kasvua.
Ainut mitä "saat" on kokemus siitä mitä tietynlainen toiminta tietynlaisessa ympäristössä vaikuttaa sinuun ja muihin ihmisiin joka useimmiten vielä on sellainen jota ei välttämättä voi soveltaa muissa tapauksissa.

Aivan oikein "henkinen kasvu" samalla tavoin kuin "hyvä itsetunto" ovat voimaannuttamisen keinoja, henkistä taputtelua omaan selkään jopa usein ilman mitään järkevää syyttä. Usein myös oman egon ylentämistä.

Toisaalta en minä esittele tätä asiaa siten että olisin parempi jotakuta. Mutta on vain yksinkertaisesti typerää uskoa näihin kehittymisiin ja kasvuihin. Kokemuksia toki kertyy ja niistä ottaa esiin tietoa jatkossa, mutta ei täällä mitään mittareita ole millekään "kasvulle ja kehitykselle".

Niin juuri. Ymmärsitkö kommenttini jotenkin väärin?

minulleihansama kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään henkistä kasvua.
Ainut mitä "saat" on kokemus siitä mitä tietynlainen toiminta tietynlaisessa ympäristössä vaikuttaa sinuun ja muihin ihmisiin joka useimmiten vielä on sellainen jota ei välttämättä voi soveltaa muissa tapauksissa.

Aivan oikein "henkinen kasvu" samalla tavoin kuin "hyvä itsetunto" ovat voimaannuttamisen keinoja, henkistä taputtelua omaan selkään jopa usein ilman mitään järkevää syyttä. Usein myös oman egon ylentämistä.

Toisaalta en minä esittele tätä asiaa siten että olisin parempi jotakuta. Mutta on vain yksinkertaisesti typerää uskoa näihin kehittymisiin ja kasvuihin. Kokemuksia toki kertyy ja niistä ottaa esiin tietoa jatkossa, mutta ei täällä mitään mittareita ole millekään "kasvulle ja kehitykselle".

Pysyt siis vuodesta toiseen samanlaisena. Henkisesti. Fyysinen olemus vain muuttuu. Koska henkistä kasvua ei sinussa tapahdu elämäsi kokemuksien mukaan. Mielenkiintoista.

minulleihansama kirjoitti:

Heräät joku päivä. Avaat silmäsi. Hengität sisään.

"kasvat henkisesti".

Tajuat että subjektiivinen todellisuutesi kuten tuossa selität mielipiteinä ja näkemyksinä asioita ovat hevonkukkua.

Jos et osaa perustella niitä etkä määritellä niin olet todellakin joku joka on sen kuvitellun "henkisen kasvun" alkutaipaleella.

Minun ei tarvitse olettaa mitään kun typeryytesi on kaikkien nähtävissä.

Hyvää matkaa!

osaaminen ja halu perustella on kaksi eriasiaa.

Samaamieltähäntästä kirjoitti:

Niin juuri. Ymmärsitkö kommenttini jotenkin väärin?

En, olen vain vähän väsynyt.

Minulleelämäon kirjoitti:

osaaminen ja halu perustella on kaksi eriasiaa.

No, se on 100-0 minulle joka tapauksessa joten...

mielenkiintoistasanailua kirjoitti:

Pysyt siis vuodesta toiseen samanlaisena. Henkisesti. Fyysinen olemus vain muuttuu. Koska henkistä kasvua ei sinussa tapahdu elämäsi kokemuksien mukaan. Mielenkiintoista.

"Pysyt siis vuodesta toiseen samanlaisena. Henkisesti. Fyysinen olemus vain muuttuu. Koska henkistä kasvua ei sinussa tapahdu elämäsi kokemuksien mukaan. Mielenkiintoista. "

Missä sanoin että ihminen pysyy "samanlaisena"? Mitä ihmettä?
Kokemukset totta kai muokkaavat ihmisen aivoja ja samoin pohdinta muistojen avulla miten suhtautua eri asioihin, sitä vain ei voi mitata minkäänlaisena "kasvuna" muuta kuin kokemuksen määrällä tietystä aiheesta eikä se välttämättä korreloi sitten sen käytöksen kanssa jatkossa.

Ei kannata väännellä sanoja.
Oppiminen eri asioista ja esimerkiksi eri tunteiden käsittelystä ei poikkea mm. vaikkapa jonkun muun ulkoisen asian oppimisesta eikä sitä pitäisi myöskään nimetä vaikkapa "elämästä oppimiseksi" tai "elämän kouluksi" jne.

"Henkinen kasvu" on uskonnollisperusteinen joka on liitetty osaksi psykologiaa jotta ihmisille tulisi tunne että he edistyvät jossain ja voisivat kehua itseään jostain. Välttämättä se ei korreloi mitenkään sen kanssa että miten he voivat jatkossa hyödyntää tietoja joita ovat saaneet niistä kokemuksista joita ovat läpikäyneet.

Tietysti jos ihminen ei tekisi samaa virhettä uudelleen esimerkiksi vaikeeaa elämää rampauttavaan addiktioon liittyen niin voitasiin vaikka todeta että henkilö on "henkisesti kasvanut" siinä asiassa, mutta tällöinkin se on hyvin ontuvaa puhumattakaan että koko ihmisestä voitaisiin tehdä arvio kuinka "henkisesti kasvanut" hän on.

"henkinen kasvu" on sellainen pseudotieteellinen itämaiseen filosofiaan perustuva kulttitermi jollekkin jonka mukaan ihminen kehittyisi koko ajan jossain paremmaksi tekemättä muuta kuin kokemalla asioita ja toimimalla kuten häneltä odotetaan. Se on hevonkukkua.

minulleihansama kirjoitti:

"Pysyt siis vuodesta toiseen samanlaisena. Henkisesti. Fyysinen olemus vain muuttuu. Koska henkistä kasvua ei sinussa tapahdu elämäsi kokemuksien mukaan. Mielenkiintoista. "

Missä sanoin että ihminen pysyy "samanlaisena"? Mitä ihmettä?
Kokemukset totta kai muokkaavat ihmisen aivoja ja samoin pohdinta muistojen avulla miten suhtautua eri asioihin, sitä vain ei voi mitata minkäänlaisena "kasvuna" muuta kuin kokemuksen määrällä tietystä aiheesta eikä se välttämättä korreloi sitten sen käytöksen kanssa jatkossa.

Ei kannata väännellä sanoja.
Oppiminen eri asioista ja esimerkiksi eri tunteiden käsittelystä ei poikkea mm. vaikkapa jonkun muun ulkoisen asian oppimisesta eikä sitä pitäisi myöskään nimetä vaikkapa "elämästä oppimiseksi" tai "elämän kouluksi" jne.

"Henkinen kasvu" on uskonnollisperusteinen joka on liitetty osaksi psykologiaa jotta ihmisille tulisi tunne että he edistyvät jossain ja voisivat kehua itseään jostain. Välttämättä se ei korreloi mitenkään sen kanssa että miten he voivat jatkossa hyödyntää tietoja joita ovat saaneet niistä kokemuksista joita ovat läpikäyneet.

Tietysti jos ihminen ei tekisi samaa virhettä uudelleen esimerkiksi vaikeeaa elämää rampauttavaan addiktioon liittyen niin voitasiin vaikka todeta että henkilö on "henkisesti kasvanut" siinä asiassa, mutta tällöinkin se on hyvin ontuvaa puhumattakaan että koko ihmisestä voitaisiin tehdä arvio kuinka "henkisesti kasvanut" hän on.

"henkinen kasvu" on sellainen pseudotieteellinen itämaiseen filosofiaan perustuva kulttitermi jollekkin jonka mukaan ihminen kehittyisi koko ajan jossain paremmaksi tekemättä muuta kuin kokemalla asioita ja toimimalla kuten häneltä odotetaan. Se on hevonkukkua.

"Tietysti jos ihminen ei tekisi samaa virhettä uudelleen esimerkiksi vaikeeaa elämää rampauttavaan addiktioon liittyen niin voitasiin vaikka todeta että henkilö on "henkisesti kasvanut" siinä asiassa, mutta tällöinkin se on hyvin ontuvaa puhumattakaan että koko ihmisestä voitaisiin tehdä arvio kuinka "henkisesti kasvanut" hän on."

"Ei ole olemassa mitään henkistä kasvua."

"Roskaa.
Henkistä kasvua ei ole olemassa."

koita nyt päättää, että onko sitä henkistä kasvua vai ei :D

hevonkukkua kirjoitti:

"Tietysti jos ihminen ei tekisi samaa virhettä uudelleen esimerkiksi vaikeeaa elämää rampauttavaan addiktioon liittyen niin voitasiin vaikka todeta että henkilö on "henkisesti kasvanut" siinä asiassa, mutta tällöinkin se on hyvin ontuvaa puhumattakaan että koko ihmisestä voitaisiin tehdä arvio kuinka "henkisesti kasvanut" hän on."

"Ei ole olemassa mitään henkistä kasvua."

"Roskaa.
Henkistä kasvua ei ole olemassa."

koita nyt päättää, että onko sitä henkistä kasvua vai ei :D

Voi hyvä jumala, keskustella nyt jonkun älykääpiön kanssa...

On eri asia todeta että "henkinen kasvu" on olemassa kuin että "voidaan sanoa...".
Voit käyttää jotain termiä kuvaamaan tiettyä asiaa, mutta se ei kuvaa sitä täysin tai välttämättä oikein lainkaan, tällöin se on enemmän puhekielen termi.

Jos et osaa edes lukea viestejäni niin tässä asiassa tarvitaan sitä henkistä kasvua että tartut itseäsi niskasta kiinni (toinen puheenparsi) ja opettelet ensin lukemaan ja sitten hieman logiikkaa.

Viestisi on juuri sellaista hevonkukkua tosiaan joltain sellaiselta joka lukee ihan tolkuissaan jotain new age sosiaalipsykologia hömppää ja seurailee niitä ohjeita "paremman elämän" tai "viisastumisen" vuoksi.

minulleihansama kirjoitti:

Voi hyvä jumala, keskustella nyt jonkun älykääpiön kanssa...

On eri asia todeta että "henkinen kasvu" on olemassa kuin että "voidaan sanoa...".
Voit käyttää jotain termiä kuvaamaan tiettyä asiaa, mutta se ei kuvaa sitä täysin tai välttämättä oikein lainkaan, tällöin se on enemmän puhekielen termi.

Jos et osaa edes lukea viestejäni niin tässä asiassa tarvitaan sitä henkistä kasvua että tartut itseäsi niskasta kiinni (toinen puheenparsi) ja opettelet ensin lukemaan ja sitten hieman logiikkaa.

Viestisi on juuri sellaista hevonkukkua tosiaan joltain sellaiselta joka lukee ihan tolkuissaan jotain new age sosiaalipsykologia hömppää ja seurailee niitä ohjeita "paremman elämän" tai "viisastumisen" vuoksi.

Roskaa :D

Ihana besserwisseri tää "mulleihansama".

Kohteesi ei ehkä tosiaan tiedä millainen mies olet, jos sinua ihailee, koska ainakin tällä naisella kaikkitietävät ja hyökkäävän ylimieliset viestisi saavat niskavillat pystyyn.