Pitkäaikaistyöttömien työkyvyttömyys jää edelleen helposti huomaamatta, todistaa Tampereen yliopistossa tehty väitöskirja. Eräs syy tähän on se, että työkykyä arvioidaan Suomessa yleensä työterveyshuollossa, jonne työttömät eivät pääse.
Osalle pitkäaikaistyöttömistä arvioita työkyvystä on tehty, mutta edellytyksiä eläkkeelle ei ole löydetty. Väitöksen mukaan arviointi on ollut liian suppeaa eikä ole ottanut tarpeeksi huomioon ihmisen todellista toimintakykyä.
"Nykyinen sosiaalivakuutusjärjestelmä ja työkyvyn arviointi ei toimi pitkäaikaistyöttömillä", summaa väitöstutkimuksen tekijä, kuntoutuksen ylilääkäri Virpi Heikkinen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.
Väitöksen tutkimuskohteena oli heikosti työllistyviä työttömiä, jotka oli luokiteltu vajaakuntoisiksi.
"Heidän terveydentilansa oli näennäisesti otettu huomioon, mutta he päätyivät pitkäaikaistyöttömiksi."
Heikkinen kritisoi kapeaa työkykyselvitystä, joka rajoittuu vain yhdelle erikoisalalle ja nojautuu suppeasti lääketieteelliseen diagnoosiin. Hänen mielestään pitkäaikaistyöttömille pitäisi tehdä säännöllisiä laaja-alaisia työkykyarvioita.
Lannistuneet eivät jaksa hakea tukea
Heikkinen kertoo väitöksessään tamperelaisista vaikeasti työllistyvistä pitkäaikaistyöttömistä, jotka olivat mukana kansallisessa ELMA-projektissa 2000-luvulla. Siinä selvitettiin pitkäaikaistyöttömien eläkemahdollisuuksia.
Tamperelaisista reilusti yli puolet sai selvittelyn jälkeen myönteisen eläkepäätöksen, mikä vastaa valtakunnallisia lukuja. Tutkijan mukaan ilman erillisprojektia he tuskin olisivat päässeet eläkkeelle ainakaan yhtä nopeasti, vaikka olivat oikeasti työkyvyttömiä. Hän arvioi, että se on osoitus nykyisen arviointijärjestelmän puutteista.
Väitöstutkimuksen aineiston tyypillisin henkilö oli pitkän työuran kuluttama ja sairasteleva mies tai nainen. Toiseksi tavallisin tapaus oli alkoholistimies, jolla oli niukka työura ja terveys mennyt juomisen takia. Kaikki eivät olleet jaksaneet hakea sosiaali- ja terveyspalveluja lannistumisen tai syrjäytymisen takia.
Monella arjen toimintakyky oli heikko. Näillä ihmisillä oli vaikeuksia liikkumisessa, neuropsykologisia oireita ja alkoholin aiheuttamia vaurioita aivoissa. Kuntoutusta tutkimusryhmä oli saanut niukasti. Miehille oli annettu enemmän myönteisiä eläkepäätöksiä kuin naisille.
Osalle pitkäaikaistyöttömistä arvioita työkyvystä on tehty, mutta edellytyksiä eläkkeelle ei ole löydetty. Väitöksen mukaan arviointi on ollut liian suppeaa eikä ole ottanut tarpeeksi huomioon ihmisen todellista toimintakykyä.
"Nykyinen sosiaalivakuutusjärjestelmä ja työkyvyn arviointi ei toimi pitkäaikaistyöttömillä", summaa väitöstutkimuksen tekijä, kuntoutuksen ylilääkäri Virpi Heikkinen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.
Väitöksen tutkimuskohteena oli heikosti työllistyviä työttömiä, jotka oli luokiteltu vajaakuntoisiksi.
"Heidän terveydentilansa oli näennäisesti otettu huomioon, mutta he päätyivät pitkäaikaistyöttömiksi."
Heikkinen kritisoi kapeaa työkykyselvitystä, joka rajoittuu vain yhdelle erikoisalalle ja nojautuu suppeasti lääketieteelliseen diagnoosiin. Hänen mielestään pitkäaikaistyöttömille pitäisi tehdä säännöllisiä laaja-alaisia työkykyarvioita.
Lannistuneet eivät jaksa hakea tukea
Heikkinen kertoo väitöksessään tamperelaisista vaikeasti työllistyvistä pitkäaikaistyöttömistä, jotka olivat mukana kansallisessa ELMA-projektissa 2000-luvulla. Siinä selvitettiin pitkäaikaistyöttömien eläkemahdollisuuksia.
Tamperelaisista reilusti yli puolet sai selvittelyn jälkeen myönteisen eläkepäätöksen, mikä vastaa valtakunnallisia lukuja. Tutkijan mukaan ilman erillisprojektia he tuskin olisivat päässeet eläkkeelle ainakaan yhtä nopeasti, vaikka olivat oikeasti työkyvyttömiä. Hän arvioi, että se on osoitus nykyisen arviointijärjestelmän puutteista.
Väitöstutkimuksen aineiston tyypillisin henkilö oli pitkän työuran kuluttama ja sairasteleva mies tai nainen. Toiseksi tavallisin tapaus oli alkoholistimies, jolla oli niukka työura ja terveys mennyt juomisen takia. Kaikki eivät olleet jaksaneet hakea sosiaali- ja terveyspalveluja lannistumisen tai syrjäytymisen takia.
Monella arjen toimintakyky oli heikko. Näillä ihmisillä oli vaikeuksia liikkumisessa, neuropsykologisia oireita ja alkoholin aiheuttamia vaurioita aivoissa. Kuntoutusta tutkimusryhmä oli saanut niukasti. Miehille oli annettu enemmän myönteisiä eläkepäätöksiä kuin naisille.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tämä asia on tärkeä niin sairaille työttömille tietysti kuin myös koko yhteiskunnalle. Tiedän omasta kokemuksestani, miten vaikeaa on tulla kuulluksi. Vaikka työkykyarviota on tehty TE:n toimesta (terveystarkastus työttömälle) jo kaksi kertaa ja kaikki tahot puoltavat työkyvyttömyyseläkettä, Kela ja oma eläkevakuutusyhtiönä antavat hylyn. Perusteet ovat kummallisia, sairaus todetaan kyllä mutta samalla kehottavat työhön. Mihin työhön kelpaa pitkäaikaissairas 60-vuotias?
Viimeisin temppu oli kaikista törkein. Minulle, vakavasti tule-sairaalle, ei myönnetty edes sairauspäivärahaa. Siis en voi hakea työkyvyttömyyseläkettä, koska ne sitä edeltävät 150 päivää sairaana on edellytys työeläkeyhtiölle eläkeprosessin alkamiseksi. Kelan mielivaltainen kiusanteko on sanoinkuvaamatonta!