IL-analyysi: Suomi aikoo ostaa turhan sotalaivan - Merivoimien himoitsema korvetti on helppo maalitaulu Venäjän ohjuksille
Sunnuntai 11.12.2016 klo 13.31
Sotilasjohdon ajaman neljän valtamerialuksen tilaus ja sen tarve pitää vaihtoehtoineen arvioida kriittisesti uudelleen, kirjoittaa Iltalehden toimittaja Olli Ainola.
Suomen puolustusvoimat ei ole julkaissut lopullisia mallikuvia haaveilemastaan korvetista. Laiva perustuu kuvassa olevaan amerikkalaiseen Littoral Combat Ship -konseptiin, joka on Yhdysvalloissakin vasta kehitysversio. Pentagonin tutkimuksen mukaan laivan taistelukelpoisuus on huono. Jos se saa osuman, Yhdysvaltain laivaston perinteistä poiketen laivan miehistö hylkää aluksensa ja siirtyy pelastuslauttoihin. Kuva: Yhdysvaltain laivasto
Pääministeri Juha Sipilä (kesk) neuvottelee lähiaikoina eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kanssa puolustushankinnoista. Sipilä yrittää nyhtää ainakin demareilta, vihreiltä, kristillisiltä ja Rkp:ltä lupauksen, etteivät ne kampittaisi hallituksen hieromia kahta jättimäistä asekauppaa.
Sotilasjohdon ostoslistalla on hävittäjäkaluston uusiminen ja sodanjälkeisen ajan suurin taistelualustilaus. Hävittäjäkauppa on alkutekijöissään. Sen sijaan laivaston varusteluohjelma on viittä vaille tilausvalmis.
Rauman telakka kärkkyy neljän suuren korvetin tilaussarjaa ensi keväänä. Sotalaivojen hintalappu ulkomailta ostettavine taistelujärjestelmineen on valtava, 1,2 miljardia euroa. Varusteluohjelman maksut alkavat juosta noin kahden vuoden kuluttua. Vuoden 2019 maksuosuus on 260 miljoonaa, seuraavana vuonna 170 miljoonaa.
Suomi on tekemässä suuruudenhullua hukkainvestointia. Kenraalit ja amiraalit ovat työntämässä kansanedustajat miinaan.
Vaarallinen ohjus
Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg kertoi Iltalehden haastattelussa 26. marraskuuta, että Venäjä on ottamassa Kaliningradissa käyttöönsä Bastion-meritaistelujärjestelmän.
Kenraalia huolestuttava Bastion on maailman parhaita merimaaliohjuksia. Ohjus on Venäjän ulkopolitiikan jatke. Venäjä on tätä ennen tuonut sen muun muassa miehittämälleen Krimin niemimaalle. Venäjä on käyttänyt ohjusta Syyriassa näytösmäisesti jopa maakohteita vastaan.
Ohjus kuuluu samaan sarjaan kuin muut Venäjän kauaskantavat aseet, joita lisäksi ovat ilmatorjuntaohjus S-400, ballistinen Iskander-ohjus sekä ilmasta laukaistavat risteilyohjukset. Noilla aseilla Venäjä altistaa Itämeren tärkeimmät vesialueet ja eristää Baltian maat estäen niiltä Naton avun.
Venäjä kehuu pystyvänsä sulkemaan Bastionilla vaikka Tanskan salmet, jolloin Nato ei kriisiaikana kykenisi vahvistamaan laivastoaan Itämerellä.
Suomalaiset uudet sotalaivat olisivat Bastionille helppo maalitaulu. Suuria laivoja tarkkaillaan jatkuvasti, ja ne erottuvat vaivatta merellä horisonttia vasten. Sotatekniikka kehittyy harppauksenomaisesti. Ruotsi sanoo, että se pystyy uudella tutkallaan havaitsemaan lokin 300 kilometrin päästä, eli häiveominaisuudet eivät pelasta laivoja.
Venäjän puolustusministeriön julkaisema valokuva Bastion-meritaistelujärjestelmästä. Ministeriön mukaan kuva on otettu tänä syksynä Venäjän pohjoisen laivaston kohteessa eli lähellä Suomen Lappia. Kuvassa on ohjusyksikkö ja tulenjohtovaunu. Bastion-ohjus on osa Venäjän kauaskantavien aseiden sarjaa, johon lisäksi kuuluvat ilmatorjuntaohjus S-400, ballistinen Iskander-ohjus sekä ilmasta laukaistavat risteilyohjukset. Näillä aseilla Venäjä on luonut sotilaallisen teräskuvun eli strategisen puolustuskyvyn Pietarin ja Murmanskin alueille.
Konsepti Amerikasta
Lähes satametrinen taistelulaiva olisi Suomen laivaston suurin alustyyppi sitten 1930-luvulla valmistuneiden Ilmarisen ja Väinämöisen. Noiden kahden kalliin panssarilaivan tärkein sotilaallinen merkitys viime sodissa oli siinä, etteivät veronmaksajien rahat riittäneet ennen sotaa juuri muuhun aseistukseen, ja Suomi oli todella huonosti varustautunut joutuessaan talvisotaan.
Sama virhe voi toistua nyt.
Puolustusvoimien havittelema uusi alus perustuu amerikkalaiseen konseptiin. Merivoimat on luonnostellut unelmalaivaansa kymmenkunta vuotta Yhdysvaltain ja Saksan kanssa.
Yhdysvaltain laivasto on koeluonteisesti teettänyt 26 tällaista alusta. Yhdysvallat aikoo käyttää niitä esimerkiksi merirosvojahdissa Afrikan rannikolla. Sen sijaan oikeaan sodankäyntiin ne eivät kelpaa. Pentagonin tutkimuksen mukaan laivojen taistelukestävyys on huono. Jos alus saa osuman, miehistö hylkää uppoavan aluksensa ja siirtyy pelastuslautoille.
Suunniteltu valtamerille
Suomen merivoimat on tehnyt laivojen perussuunnitelmat aikana, jolloin moni ei ottanut Venäjän sotilaallista uhkaa vakavasti.
Se näkyy laivan tehtävissä. Meriupseerit halusivat komean aluksen, jolla laivasto pystyisi seilaamaan pitkiä aikoja kaukana koti-Suomesta: valtamerillä kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä ja avomerellä Etelä-Itämerellä.
Valtamerikelpoisuus käytännössä edellyttää, että laiva on suuri. Koska suuret laivat ovat kalliita, merivoimat on päättänyt tinkiä pienestä j
Sunnuntai 11.12.2016 klo 13.31
Sotilasjohdon ajaman neljän valtamerialuksen tilaus ja sen tarve pitää vaihtoehtoineen arvioida kriittisesti uudelleen, kirjoittaa Iltalehden toimittaja Olli Ainola.
Suomen puolustusvoimat ei ole julkaissut lopullisia mallikuvia haaveilemastaan korvetista. Laiva perustuu kuvassa olevaan amerikkalaiseen Littoral Combat Ship -konseptiin, joka on Yhdysvalloissakin vasta kehitysversio. Pentagonin tutkimuksen mukaan laivan taistelukelpoisuus on huono. Jos se saa osuman, Yhdysvaltain laivaston perinteistä poiketen laivan miehistö hylkää aluksensa ja siirtyy pelastuslauttoihin. Kuva: Yhdysvaltain laivasto
Pääministeri Juha Sipilä (kesk) neuvottelee lähiaikoina eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kanssa puolustushankinnoista. Sipilä yrittää nyhtää ainakin demareilta, vihreiltä, kristillisiltä ja Rkp:ltä lupauksen, etteivät ne kampittaisi hallituksen hieromia kahta jättimäistä asekauppaa.
Sotilasjohdon ostoslistalla on hävittäjäkaluston uusiminen ja sodanjälkeisen ajan suurin taistelualustilaus. Hävittäjäkauppa on alkutekijöissään. Sen sijaan laivaston varusteluohjelma on viittä vaille tilausvalmis.
Rauman telakka kärkkyy neljän suuren korvetin tilaussarjaa ensi keväänä. Sotalaivojen hintalappu ulkomailta ostettavine taistelujärjestelmineen on valtava, 1,2 miljardia euroa. Varusteluohjelman maksut alkavat juosta noin kahden vuoden kuluttua. Vuoden 2019 maksuosuus on 260 miljoonaa, seuraavana vuonna 170 miljoonaa.
Suomi on tekemässä suuruudenhullua hukkainvestointia. Kenraalit ja amiraalit ovat työntämässä kansanedustajat miinaan.
Vaarallinen ohjus
Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg kertoi Iltalehden haastattelussa 26. marraskuuta, että Venäjä on ottamassa Kaliningradissa käyttöönsä Bastion-meritaistelujärjestelmän.
Kenraalia huolestuttava Bastion on maailman parhaita merimaaliohjuksia. Ohjus on Venäjän ulkopolitiikan jatke. Venäjä on tätä ennen tuonut sen muun muassa miehittämälleen Krimin niemimaalle. Venäjä on käyttänyt ohjusta Syyriassa näytösmäisesti jopa maakohteita vastaan.
Ohjus kuuluu samaan sarjaan kuin muut Venäjän kauaskantavat aseet, joita lisäksi ovat ilmatorjuntaohjus S-400, ballistinen Iskander-ohjus sekä ilmasta laukaistavat risteilyohjukset. Noilla aseilla Venäjä altistaa Itämeren tärkeimmät vesialueet ja eristää Baltian maat estäen niiltä Naton avun.
Venäjä kehuu pystyvänsä sulkemaan Bastionilla vaikka Tanskan salmet, jolloin Nato ei kriisiaikana kykenisi vahvistamaan laivastoaan Itämerellä.
Suomalaiset uudet sotalaivat olisivat Bastionille helppo maalitaulu. Suuria laivoja tarkkaillaan jatkuvasti, ja ne erottuvat vaivatta merellä horisonttia vasten. Sotatekniikka kehittyy harppauksenomaisesti. Ruotsi sanoo, että se pystyy uudella tutkallaan havaitsemaan lokin 300 kilometrin päästä, eli häiveominaisuudet eivät pelasta laivoja.
Venäjän puolustusministeriön julkaisema valokuva Bastion-meritaistelujärjestelmästä. Ministeriön mukaan kuva on otettu tänä syksynä Venäjän pohjoisen laivaston kohteessa eli lähellä Suomen Lappia. Kuvassa on ohjusyksikkö ja tulenjohtovaunu. Bastion-ohjus on osa Venäjän kauaskantavien aseiden sarjaa, johon lisäksi kuuluvat ilmatorjuntaohjus S-400, ballistinen Iskander-ohjus sekä ilmasta laukaistavat risteilyohjukset. Näillä aseilla Venäjä on luonut sotilaallisen teräskuvun eli strategisen puolustuskyvyn Pietarin ja Murmanskin alueille.
Konsepti Amerikasta
Lähes satametrinen taistelulaiva olisi Suomen laivaston suurin alustyyppi sitten 1930-luvulla valmistuneiden Ilmarisen ja Väinämöisen. Noiden kahden kalliin panssarilaivan tärkein sotilaallinen merkitys viime sodissa oli siinä, etteivät veronmaksajien rahat riittäneet ennen sotaa juuri muuhun aseistukseen, ja Suomi oli todella huonosti varustautunut joutuessaan talvisotaan.
Sama virhe voi toistua nyt.
Puolustusvoimien havittelema uusi alus perustuu amerikkalaiseen konseptiin. Merivoimat on luonnostellut unelmalaivaansa kymmenkunta vuotta Yhdysvaltain ja Saksan kanssa.
Yhdysvaltain laivasto on koeluonteisesti teettänyt 26 tällaista alusta. Yhdysvallat aikoo käyttää niitä esimerkiksi merirosvojahdissa Afrikan rannikolla. Sen sijaan oikeaan sodankäyntiin ne eivät kelpaa. Pentagonin tutkimuksen mukaan laivojen taistelukestävyys on huono. Jos alus saa osuman, miehistö hylkää uppoavan aluksensa ja siirtyy pelastuslautoille.
Suunniteltu valtamerille
Suomen merivoimat on tehnyt laivojen perussuunnitelmat aikana, jolloin moni ei ottanut Venäjän sotilaallista uhkaa vakavasti.
Se näkyy laivan tehtävissä. Meriupseerit halusivat komean aluksen, jolla laivasto pystyisi seilaamaan pitkiä aikoja kaukana koti-Suomesta: valtamerillä kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä ja avomerellä Etelä-Itämerellä.
Valtamerikelpoisuus käytännössä edellyttää, että laiva on suuri. Koska suuret laivat ovat kalliita, merivoimat on päättänyt tinkiä pienestä j
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.