Maksamme (valtion) velkaa

Valtiolla on velkaa paljon (124,5 miljardia euroa). Jokaiselle kansalaiselle jaettuna velkaa on jo 22.868 euroa (vuoden 2015 mukaan). Tämä on totuus on iskostettu tajuntaamme, velkaa on suunnattoman paljon emmekä siitä selviä (tätä viestiä parkuvat myös palstan denialistit).
.
Tässä on kuitenkin vain puoli totuutta. Tämä kuvaus ei ota huomioon valtiolla olevia varoja. Vuoden 2015 lopun tilanteen mukaan valtiolla oli varoja kansalaista kohti 20.840 euroa.
.
Kun veloista vähennetään varat, saadaa nettovelan määräksi 11,2 miljardia euroa eli 2.025 euroa kansalaista kohti.
.
http://aijaa.com/WdvgTf

38

120

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Korjaan, kun veloista vähennetään varat, velkaa jää 10,2 miljardia euroa, eli kansalaista kohti 1.844 euroa.

      • kysymyksiä.vainjäi

        Kerroppas paskahousu, missä makaavat ne avauksen graafin "rahoitus"-varat, peräti yli 60 mrd euroa.

        Ja mitä on se "reaali"-varallisuus ?


      • kysymyksiä.vainjäi kirjoitti:

        Kerroppas paskahousu, missä makaavat ne avauksen graafin "rahoitus"-varat, peräti yli 60 mrd euroa.

        Ja mitä on se "reaali"-varallisuus ?

        Vessanpytyltäkö Haans näitä tänne kirjoittelee?
        Yleensä en vastaa idiooteille, mutta tehdään poikkeus tällä kertaa.
        .
        Valtion rahoitusvaroja:
        -osakkeet ja osuudet
        -käteisvarat ja talletukset
        -laiinasaamiset
        .
        Valtion reaalivarallisuutta:
        -maat, metsät, tiet, rakennukset ynnä muut sellaiset.


    • Taasnäitä

      Kun täällä maailmalla asuu niin tapaa mielenkiintoisia ihmisiä.

      Yksi heppu tuossa äsken kertoi, että Suomesta lähtee nyt maasta ulos yksityistä varallisuutta eläke- ja muiden järjestelyjen kautta 600 - 1000 miljoonan euron edestä joka kuukausi.

      Se kaveri kun tekee näitä varallisuuden siirtoja työkseen niin luulen, että se saattaa puhua tottakin.

      • ladalla.rajan.yli

        Minäkin vein rajan yli miljardin vanhassa ladassa eikä kukaan huomannut mitään. Putinin vaalikassaa tässä kartutan.


      • Tämä vuosi on osoittanut huhujen voiman, joten en väheksy myöskään sinulle kerrottua tietoa. Kuitenkin Suomen kansantalouden tilinpidossa Suomella (rahalaitokset, yritykset, valtio) oli vielä vuoden 2015 lopussa 1,3 miljardia euroa enemmän saatavia ulkomailta kuin velkoja ulkomaille.
        .
        Saatavia oli 701,8 miljardia euroa ja velkoja 700 miljardia euroa.


    • kyllä.nousee

      Otetaan ne Emma Karin himoitsemat kymmenet miljoonat matut korjaamaan vähän numeroita.

    • 222333

      Valtion velkaantuminen on eri juttu kuin mitä yksityisten kansalaisten tai huushollien velkaantuminen. Valtion velkaantumisessa tärkeintä on, että velkaantumisen kasvu saadaan jossain näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa päättymään. Itse velan määrä ei sinänsä niin haittaa ellei se ihan tolkuton esim.suhteessa bkt:hen ole, ja jos vaan valtion luottokelpoisuus säilyy ja velan korot siten matalina pysyvät. Korot vaan pitää maksaa, itse velkapääomaa sulattelee inflaatiokin vaikka sitä ei yhtään lyhenneltäisi. Ja korot ovat matalia jos vaan usko maan talouteen tai ylipäätänsä sen potentiaaliin pysyy hyvänä.

      • Näinhän se on. EU:n budjettikuri laittaa julkiselle velalle/bkt raamit 60 %:n kohtaan, mutta monet valtiot ovat sen ylittäneet - Suomikin (63,6/bkt.). Saksalla vastaava luku viime vuoden lopussa oli 71,2, Ranskalla 96,2, Italialla 132,3 ja Kreikalla 177,4. Nämä kaikki luvut olivat vuoden 2015 lopusta.
        .
        Valtion joukkovelkakirjalainojen ostajat arvioivat valtion kykyä selviytyä ja maksaa velkansa. Suurempi lainamäärä ja heikompi ennuste maksukyvystä johtaa korkeampaan korkoon (joukkovelkakirjalainojen tuotto-odotus nousee riskitasoa vastaavasti).
        .
        Suomen valtion joukkovelkakirjalainojen korko on matala. Tähän vaikuttavat kansantalouden tilinpidossa julkisiin varoihin laskettavat työeläkerahastot. Ilman työeläkerahastoja valtion luottokelpoisuusluokka olisi nykyistä heikompi ja Suomi joutuisi maksamaan nykyistä suurempia korkoja velanotostaan.


      • 222333
        pundit kirjoitti:

        Näinhän se on. EU:n budjettikuri laittaa julkiselle velalle/bkt raamit 60 %:n kohtaan, mutta monet valtiot ovat sen ylittäneet - Suomikin (63,6/bkt.). Saksalla vastaava luku viime vuoden lopussa oli 71,2, Ranskalla 96,2, Italialla 132,3 ja Kreikalla 177,4. Nämä kaikki luvut olivat vuoden 2015 lopusta.
        .
        Valtion joukkovelkakirjalainojen ostajat arvioivat valtion kykyä selviytyä ja maksaa velkansa. Suurempi lainamäärä ja heikompi ennuste maksukyvystä johtaa korkeampaan korkoon (joukkovelkakirjalainojen tuotto-odotus nousee riskitasoa vastaavasti).
        .
        Suomen valtion joukkovelkakirjalainojen korko on matala. Tähän vaikuttavat kansantalouden tilinpidossa julkisiin varoihin laskettavat työeläkerahastot. Ilman työeläkerahastoja valtion luottokelpoisuusluokka olisi nykyistä heikompi ja Suomi joutuisi maksamaan nykyistä suurempia korkoja velanotostaan.

        Ja sitten on tämä budjettivajejuttu mikä ei saisi olla yli 3%. Monet isotkin maat kuten esim. Ranska ja Saksakin on kyllä vähän ylittänyt tämän rajan.
        Tässä max 3% budjettivajeen ja inflaatiotavoitteen jotain 2% tai korkeintaan 3%(siis aika lähelle sama prosentti) välillä on havaittavissa mielenkiintoinen yhteys ajatellen tätä velkaantumistakin. Kertokaa minulle mitä teille näistä mieleenne tulee.


      • 222333 kirjoitti:

        Ja sitten on tämä budjettivajejuttu mikä ei saisi olla yli 3%. Monet isotkin maat kuten esim. Ranska ja Saksakin on kyllä vähän ylittänyt tämän rajan.
        Tässä max 3% budjettivajeen ja inflaatiotavoitteen jotain 2% tai korkeintaan 3%(siis aika lähelle sama prosentti) välillä on havaittavissa mielenkiintoinen yhteys ajatellen tätä velkaantumistakin. Kertokaa minulle mitä teille näistä mieleenne tulee.

        Tuo liittyy vakaus- ja kasvusopimukseen. Jos maa ei noudata vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäiseviä tai korjaavia sääntöjä, sille voidaan määrätä seuraamuksia. EU:n perustamissopimuksen mukaan julkisen talouden alijäämä on liiallinen, jos se ylittää 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Julkinen velka katsotaan liialliseksi, jos se ylittää 60 prosenttia suhteessa BKT:hen eikä lähene tätä rajaa riittävästi. Riittävänä lähentymisenä pidetään sitä, että jäsenvaltio supistaa määrää, jolla velka ylittää viitearvon, 5 prosentilla vuosittain kolmen vuoden ajan.
        .
        Seuraamuksena voi olla:
        .
        - 0,2:ta prosenttia BKT:sta vastaava sakko, jos maa ei noudata ennalta ehkäiseviä tai korjaavia sääntöjä
        .
        - 0,5:tä prosenttia BKT:sta vastaava sakko, jos maa ei toistuvasti noudata korjaavia toimia koskevia sääntöjä. Lisäksi kaikkien jäsenmaiden (paitsi Yhdistyneen kuningaskunnan) Euroopan rakenne- ja investointirahastoista saamat maksut / maksusitoumukset voidaan keskeyttää.
        .
        En tiedä onko noita rangaistuksia koskaan oikeasti pantu täytäntöön, mutta uhkana ne ainakin ovat toimineet tietyille maille ja evästyksenä talouspolitiikan muuttamiseen. Kyllä se varmaan tässäkin asiassa toimii niin, että pienempiä on helpompi uhitella ja rangaista.


      • 22233377

        Mutta mietippä sitä että jos budjettivaje(prosenttia bkt:stä) on samaa luokkaa kuin mitä on toteutuva inflaatio(eli rahan arvon aleneminen), ja tämä vaje sitten katetaan uutta velkaa ottamalla(josta jotain korkoa maksetaan), ja jos tähän vielä bkt kasvaa likipitäen samalla prosentilla.


      • Musta_tulevaisuus
        222333 kirjoitti:

        Ja sitten on tämä budjettivajejuttu mikä ei saisi olla yli 3%. Monet isotkin maat kuten esim. Ranska ja Saksakin on kyllä vähän ylittänyt tämän rajan.
        Tässä max 3% budjettivajeen ja inflaatiotavoitteen jotain 2% tai korkeintaan 3%(siis aika lähelle sama prosentti) välillä on havaittavissa mielenkiintoinen yhteys ajatellen tätä velkaantumistakin. Kertokaa minulle mitä teille näistä mieleenne tulee.

        Tässä suhteessa tilanne on tyly. Ensi vuoden valtionbudjetissa menot ovat 11 % suuremmat kuin tulot. Ainoastaan laskentakikkailulla tulos saadaan näyttämään siedettävältä. Lisävelkaa otetaan 5,6 miljardia.

        Uusi hallitushan teki viime vuonna kautensa alkajaisiksi säästöpäätöksiä, joiden tarkoitus oli vähentää velkaantumista miljardilla jo tänä vuonna. Sitten maahan tulvahti 30000 joutomiestä, joiden elättämiseen se miljardi on mennyt, ja velka kasvaa edelleen entiseen tahtiin. Ja oppositio vaatii elvytyksen lisäämistä.


      • 222333
        Musta_tulevaisuus kirjoitti:

        Tässä suhteessa tilanne on tyly. Ensi vuoden valtionbudjetissa menot ovat 11 % suuremmat kuin tulot. Ainoastaan laskentakikkailulla tulos saadaan näyttämään siedettävältä. Lisävelkaa otetaan 5,6 miljardia.

        Uusi hallitushan teki viime vuonna kautensa alkajaisiksi säästöpäätöksiä, joiden tarkoitus oli vähentää velkaantumista miljardilla jo tänä vuonna. Sitten maahan tulvahti 30000 joutomiestä, joiden elättämiseen se miljardi on mennyt, ja velka kasvaa edelleen entiseen tahtiin. Ja oppositio vaatii elvytyksen lisäämistä.

        Se onkin jännä juttu tämä mamubisness. Yhtäältä alan työllistävä vaikutus kirjautuu bkt:hen buustaten tätä, mutta toisaalta jos tai kun homma kustannetaan lisävelkaa ottamalla niin se kuitenkin päätyy heikentämään velan ja bkt:n suhdetta. Tämä näin siksi kun tämän mamubisneksen bkt:tä kasvattava vaikutus suhteessa koko bkt:hen on pienempi kuin mitä tämän mambisneksen vuoksi velanoton kasvaminen suhteeessa koko tarvittavaan velanottoon tai budjettivajeeseen.

        Tietty se on jos ajatellaan saatavan rokoteltua tähän mamubisnekseen käytettävät varat veroja nostelemalla, vaikkapa kiinteistö- ja energiaveroja, niin silloin voidaan tämän bisneksen ajatella vaikuttavan niin että velanoton tai budjettivajeen suhde bkt:hen tällä paranee. Ehkä politikot ja budjettien vartijat ja verobyrokraatit ajattelevatkin tämän asian vähän tähän malliin. Mutta oikeastihan näin tämän ei voi ajatella menevän(vaikka siis verorokottelut tehtäisiinkin), siksi kun velkaa kuitenkin otetaan, mitä ei siis tarvitsisi niin paljon ottaa ellei tähän mamubisneksen pyöritykseenkin vielä julkisia varoja tarvittaisi. Oma lukunsa on sitten vielä tämän homman heijastusvaikutukset. Nähtävästi pähkäilevät tämän homman heijatusvaikutustenkin vielä työllistävän ja buustaavan bkt:tä. No kait tällainenkin touhu jotain vähän myös heijastusbuustakin, mutta kun varat siihen hommaan rokotellaan pois toisaalta niin siitä taasen tulee takapakkia bkt:hen.
        Toki jo lähtökohtaisestikin sen pitäisi olla selvä asia, että ei tällaisella mitään realituottavuutta edustavalla bisneksellä mitään elintasoa tai n.s. hyvinvointivaltiota sen standardeineen ylläpidetä. Päinvastoin, se on vaan lisärasituksena vaikka sillä miten päin yrittäisi laskelmia kikkailla.


      • Ok--Loordikansleri

        Ne matujen rahat tulevat kyllä yksityiseltä taholta eli SPR:ltä, en sitten tiedä maksaako valtio SPR:lle verorahoja. SPR kerää paljon varoja joka tapauksessa yksityisiltä kansalaisilta lahjoituksina. Pakko ei ole SPR:lle lahjoittaa mitään.


      • SPR_hiiteen
        Ok--Loordikansleri kirjoitti:

        Ne matujen rahat tulevat kyllä yksityiseltä taholta eli SPR:ltä, en sitten tiedä maksaako valtio SPR:lle verorahoja. SPR kerää paljon varoja joka tapauksessa yksityisiltä kansalaisilta lahjoituksina. Pakko ei ole SPR:lle lahjoittaa mitään.

        Oletko ihan pihalla?
        SPR lähettää tasan tarkkaan jokaisesta matusta laskun valtiolle, ja pistää omat provikkansa vielä päälle millä maksetaan 5000 liksat omalle porukalle. Tyhmät vapaaehtoiset ja tempputyöllistetyt tekevät siellä työt.


      • JaPyh
        SPR_hiiteen kirjoitti:

        Oletko ihan pihalla?
        SPR lähettää tasan tarkkaan jokaisesta matusta laskun valtiolle, ja pistää omat provikkansa vielä päälle millä maksetaan 5000 liksat omalle porukalle. Tyhmät vapaaehtoiset ja tempputyöllistetyt tekevät siellä työt.

        Kas tässä tyyppiesimerkki kirjoittajasta, joka ei tiedä mistään mitään.


      • JaPyh kirjoitti:

        Kas tässä tyyppiesimerkki kirjoittajasta, joka ei tiedä mistään mitään.

        Tieto on valtaa ja tiedottomien pyörittäminen valeuutisilla se vasta valtaa onkin.


    • Vuokralla.Parempi

      Puntti otti tärkeän asian esille. Laskelmissa ei myöskään ole otettu huomioon summaa, mitä ulkomailta ollaan meille velkaa.

      Sama kuin että jos sä lainaat mulle kympin ja mä sulle 11 euroa, esittäisin asian niin että olen sulle velkaa 10 euroa. Enkä niin, että olet mulle velkaa euron.

      Tässä tehdään politiikkaa tyhmän ja laskutaidottoman kansan kustannuksella. Rytisemme täyttä vauhtia entisestä hyvinvointiyhteiskunnasta kohti komentovaltaista banaanivaltiota. Tätä on haluttu ja tämä nyt siis myös saadaan.

      Asuntojen hinnat romahtavat.

      • Olisikohan ensimmäinen kerta, kun oikeasti vastaan sinulle. Tuossa aloituksessa on otettu huomioon myös saatavat ulkomailta.


    • wefewwefw

      Varoissa on paljon sellaista, jota ei käytännössä kannata myydä. Toki kaikelle on arvonsa, mutta tuskin kaikkea puolustusvoimien kalustoakaan kannattaa myydä pois (ainakaan ostamatta uudempaa tilalle), jos halutaan pystyä puolustautumaan hätätilanteessa. Enkä usko puolustusvoimien käytössä olevien rakennusten myynnissäkään olevan mitään järkeä. Ja on kyseenalaista myös se, että myytäisiin pois kaikki tiet ja vastaavat.

      Lisäksi, osa valtion omistuksista tuottaa enemmän tai vähemmän voittoa, joten näiden myyminen on taloudellisesti järjetöntä ja ainoastaan lisäisi velkaantumista myöhemmin. Valtio on saanut tänäkin vuonna omistamistaan osakkeista peräti 900 miljoonaa osinkoa. Toki osakkeet myymällä valtio saisi miljardeja, mutta pitkällä tähtäimellä menetykset olisivat suurempia kuin myynnistä saatava raha.

      Joten pelkkä varojen ja velkojen vertaaminen ei paljon kerro, koska siitä ei näe, minkä myyminen on oikeasti järkevää. Toki valtiolla on varmaan paljon myyntikelpoistakin varallisuutta, mutta ei noin paljoa. Eikä hinta enää myyntihetkellä välttämättä ole noin paljoa, nimittäin teiden, rakennusten ym arvot ovat pelkkiä arvioita ja todellinen myyntihinta voi olla aivan toinen.

      • Vuokralla.Parempi

      • Vuokralla.Parempi
        Vuokralla.Parempi kirjoitti:

        Olen imarreltu vastaamisestasi. Ensimmäinen linkki on 3 vuotta vanha mutta tilanne tasapainon sihteen ei ole juurikaan muuttunut. Vain summat ovat jonkin verran suurempia.

        http://m.kauppalehti.fi/uutiset/suomalaisten-saatavat-ulkomailta-velkoja-suuremmat/Ccu3id2e

        Kannattaa huomata myös että

        http://m.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/suomella-on-lahes-100-miljardia-velkaa-jota-ei-tarvitse-maksaa-pois/6022610

        Tarkoitus oli vastata punditille. On tämä palsta, teksti hyppii minne sattuu.


      • Vuokralla.Parempi kirjoitti:

        Tarkoitus oli vastata punditille. On tämä palsta, teksti hyppii minne sattuu.

        Eipä haittaa, ehdin jo silmäillä nuo lävitse. (hyppii, hyppii - tiedetään täälläkin).


      • Tietenkin järkevään taloudenhoitoon kuuluu tuottavien ja strategisesti tärkeiden sijoitusten pitäminen. En osaa sanoa, miten on arvotettu epälikvidin reaaliomaisuuden kuten tiestön arvo. Euromäärästä voisi tosin päätellä riittävästi.
        .
        Minulla ei ole huomauttamista kirjoituksesi suhteen.


      • Ok--Loordikansleri

        Kyllä tuossa pitää laskea rahat ja vastaava varallisuus, osakkeet, saamiset yms. Ei voi lähteä sille tielle että arvioidaan paljonko koko Suomen valtiolle kuuluvan infrastruktuurin arvo on, paljonko koko Suomen maa-alan arvo on, valtiot myyvät toki valtiosta osia toisille valtioille ääriharvoin, mutta Kreikkahan tätäkin joutui harkitsemaan. Melkoinen arvo varmaan jo pelkällä Suomen maa-alueella on.


    • thepetejajuha

      Valtion velalla maksetaan miljardin vuotuiset matukustannukset, Arabian ja Afrikan kansojen hyysääminen ja tietenkin tämä otetaan pois Suomen vanhuksilta, sairailta, työttömiltä ym ja miksi turvallisesta maasta Ruotsista otettiin 32 tuhatta nuorta miestä hakemaan Suomen sosiaalitukia? Koska päättäjät saadaan vastuuseen... Ei mulla muuta.

      • Ok--Loordikansleri

        Voidaanhan ne terveet nuoret miehet laittaa töihin, Suomessa on tekemätöntä työtä paljon sellaistakin mitä kuka vain pystyy tekemään. Johonkin ne on laitettava jo senkin takia että vastaanottokeskuksia suljetaan koko ajan.


    • Lisää tuohon vielä eläkeyhtiöiden varallisuus (noin 150 miljardia), ja nettovelka menee vahvasti negatiiviselle.

      • Nyt en kyllä ole yhtään varma siitä, mitä tarkoitat viestilläsi. Tarkoitatko juuri sitä mitä kirjoitat, vai juuri päinvastaista?
        .
        Kirjoitat negatiivisesta nettovelasta, eli tarkoitatko että Suomen kansantaloudella olisi paljon enemmän varoja, kuin velkaa?
        .
        Suomen kansantalouden tilinpito kaikki julkisyhteisöjen velat, saatavat ja varallisuudet mukaan lukien oli vuoden 2015 lopussa 1,8 miljardia euroa plussalla (mukana siis myös nuo mainitsemasi erät).
        .
        Toisaalta mikään ei ole tässäkään sitä miltä se näyttää, mutta vertailu on toki epäloogisuudessaan yhdenmukaista kaikkien valtioiden kesken. Jos haluan mutkistaa asiaa hieman enemmän, kerron että tuossa laskutoimituksessa ei ole mukana ihmisille jo kertyneitä ja luvattuja eläke-etuuksia, jotka siis maksetaan noista mainitsemistasi (eläkeyhtiöiden rahasta). Nykyarvoon diskontattuna noita lupauksia olisi n. 640 miljardin euron arvosta. Tuossakin laskelmassa on siis mukana vain varat, mutta ei velkoja. Sama tosin pätee kaikkien maiden osalta, mutta toisilla maille on jaettu huonommat pelikortit käteen. Esimerksi Hollannilla on jemmattuna eläkkeiden maksamista varten tasan juuri niin paljon rahaa, kuin eläkkeiden maksaminen vaatii, mutta kansantalouksia koskevasta tilinpäätöskäytännöstä johtuu, että juuri noita mainittuja varoja ei lueta Hollannin julkisen talouden varoihin mukaan. Siitä syystä Hollannin luottoluokitus on suhteessa heikompi ja se joutuu maksamaan suhteessa korkeampaa korkoa antamistaan joukkovelkakirjalainoista.
        .
        Oppia ikä kaikki..


      • pundit kirjoitti:

        Nyt en kyllä ole yhtään varma siitä, mitä tarkoitat viestilläsi. Tarkoitatko juuri sitä mitä kirjoitat, vai juuri päinvastaista?
        .
        Kirjoitat negatiivisesta nettovelasta, eli tarkoitatko että Suomen kansantaloudella olisi paljon enemmän varoja, kuin velkaa?
        .
        Suomen kansantalouden tilinpito kaikki julkisyhteisöjen velat, saatavat ja varallisuudet mukaan lukien oli vuoden 2015 lopussa 1,8 miljardia euroa plussalla (mukana siis myös nuo mainitsemasi erät).
        .
        Toisaalta mikään ei ole tässäkään sitä miltä se näyttää, mutta vertailu on toki epäloogisuudessaan yhdenmukaista kaikkien valtioiden kesken. Jos haluan mutkistaa asiaa hieman enemmän, kerron että tuossa laskutoimituksessa ei ole mukana ihmisille jo kertyneitä ja luvattuja eläke-etuuksia, jotka siis maksetaan noista mainitsemistasi (eläkeyhtiöiden rahasta). Nykyarvoon diskontattuna noita lupauksia olisi n. 640 miljardin euron arvosta. Tuossakin laskelmassa on siis mukana vain varat, mutta ei velkoja. Sama tosin pätee kaikkien maiden osalta, mutta toisilla maille on jaettu huonommat pelikortit käteen. Esimerksi Hollannilla on jemmattuna eläkkeiden maksamista varten tasan juuri niin paljon rahaa, kuin eläkkeiden maksaminen vaatii, mutta kansantalouksia koskevasta tilinpäätöskäytännöstä johtuu, että juuri noita mainittuja varoja ei lueta Hollannin julkisen talouden varoihin mukaan. Siitä syystä Hollannin luottoluokitus on suhteessa heikompi ja se joutuu maksamaan suhteessa korkeampaa korkoa antamistaan joukkovelkakirjalainoista.
        .
        Oppia ikä kaikki..

        > Kirjoitat negatiivisesta nettovelasta, eli tarkoitatko että
        > Suomen kansantaloudella olisi paljon enemmän varoja, kuin velkaa?

        Kyllä. Suomen nettovelka-aste on negatiivinen. Olemme yksi maailman vähiten velkaantuneista kansakunnista. Kun katsotaan virallisia tilastoja.

        Toki varoja ja velkoja voi ilmoitella varsin luovasti (ja ilmoitellaankin). Yksi EU:n mahdollistamista eduista olisi kansakuntien tilan vertailun yhtenäistäminen. Tätä on pari kertaa yritetty, mutta heikosti menee. Jopa siinä määrin, että Suomi saa noottia heikosta työttömien turvatasosta, vaikka se on yksi maailman parhaista. Tämä johtuen siitä, että meillä kaikkea tukea ei suinkaan makseta rahana...


      • TheRat kirjoitti:

        > Kirjoitat negatiivisesta nettovelasta, eli tarkoitatko että
        > Suomen kansantaloudella olisi paljon enemmän varoja, kuin velkaa?

        Kyllä. Suomen nettovelka-aste on negatiivinen. Olemme yksi maailman vähiten velkaantuneista kansakunnista. Kun katsotaan virallisia tilastoja.

        Toki varoja ja velkoja voi ilmoitella varsin luovasti (ja ilmoitellaankin). Yksi EU:n mahdollistamista eduista olisi kansakuntien tilan vertailun yhtenäistäminen. Tätä on pari kertaa yritetty, mutta heikosti menee. Jopa siinä määrin, että Suomi saa noottia heikosta työttömien turvatasosta, vaikka se on yksi maailman parhaista. Tämä johtuen siitä, että meillä kaikkea tukea ei suinkaan makseta rahana...

        Työttömyystilastotkin (ne mitä moni tällä palstalla pitää vääristeltynä) ovat vertailukelpoisia eri maiden kesken.
        .
        Tässä vielä tilasto vuodelta 2014 julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomea paremmin tilastossa ovat mm. Viro, Luxemburg, Bulgaria, Romania, Latvia, Liettua, Tsekki, Ruotsi, Tanska, Puola ja Slovakia. https://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/julkinen-talous/julkisyhteisojen-velka/
        .
        Sekin on vain yksi mittari, kun verrataan velkaa bruttokansantuotteeseen. Välillä tuntuu, että joissakin asioissa suhteuttaminen bruttokansantuotteeseen ei tee oikeutta asialle.


      • pundit kirjoitti:

        Työttömyystilastotkin (ne mitä moni tällä palstalla pitää vääristeltynä) ovat vertailukelpoisia eri maiden kesken.
        .
        Tässä vielä tilasto vuodelta 2014 julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomea paremmin tilastossa ovat mm. Viro, Luxemburg, Bulgaria, Romania, Latvia, Liettua, Tsekki, Ruotsi, Tanska, Puola ja Slovakia. https://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/julkinen-talous/julkisyhteisojen-velka/
        .
        Sekin on vain yksi mittari, kun verrataan velkaa bruttokansantuotteeseen. Välillä tuntuu, että joissakin asioissa suhteuttaminen bruttokansantuotteeseen ei tee oikeutta asialle.

        Työttömyystilastot eivät itse asiassa taida olla vertailukelpoisia. Tai siis ovat, mutta harhaanjohtavia. Eläkeläiset ja opiskelijat kun periaatteessa pitäisi laskea työttömiksi, mutta taitavat Suomessa laskea vain työnhakijat (osaan tilastoista)... Mitenköhän muissa maissa.


      • TheRat kirjoitti:

        Työttömyystilastot eivät itse asiassa taida olla vertailukelpoisia. Tai siis ovat, mutta harhaanjohtavia. Eläkeläiset ja opiskelijat kun periaatteessa pitäisi laskea työttömiksi, mutta taitavat Suomessa laskea vain työnhakijat (osaan tilastoista)... Mitenköhän muissa maissa.

        Nimenomaan kansainvälisen vertailukelpoisuuden vuoksi Tilastokeskus esittää työttömyystilastot sellaisena kuin ne ovat. Kaikissa maissa siis samalla tavoin!
        .
        Eläkeläiset eivät ole työttömiä - he ovat eläkkeellä. Ehkä sellaiset eläkeläiset voivat väittää olevansa työttömiä, jotka ilmoittautuvat työnhakijoiksi, mutta jos ikää on yli 63-vuotta... ja jatkossa yli 65 vuotta...
        .
        Opiskelijatkaan eivät ole kunnolla työttömiä, koska he eivät voi vastaanottaa kokopäivätoimista työtä.


    • Ok--Loordikansleri

      Minulla ei ainakaan ole yhtään velkaa (eikä tule) enkä vastaa valtion velasta millään muotoa, valtion velka on valtion velkaa. Vai luuletko että "minä olen valtio" kuten Aurinkokuningas?

      • Saatanan.Tunarit

        Hyvä pointti ok-loordilta.

        Taulapäiset poliitikkomme ajavat hyvinvointia alas pelotellen per kapita -velalla. "Hui kamalaa, olen velkaa 20 tonnia, huhhuh, kyllä nyt pitää minun palkkaani alentaa etten olisi niin paljoa velkaa. Eikä eläkkeitä voi maksaa ja sosiaaliturva on ajattava alas, ette olisi niin paljoa velkaa. "

        On helppoa johtaa tyhmää kansaa, mutta mistä löytyisi vahvoja valtiomiehiä, jotka osaisivat ohittaa tällaiset typeryydet? Eipä ole näkynyt Urkin jälkeen. Sanotaan, ettei vahvoja johtajia kaivata, mutta ei tämä demokratiakaan tunnu pelittävän.


      • Sillä tavalla tuo valtion velka koskettaa, vaikka se ei olekaan minun, sinun tai kenenkään omaa velkaa, että valtion edellytetään pitävän taloutensa kuosissa. Tämä näkyy veroasteen nousuna ja/tai tulonsiirtojen määrän alenemisena. Verottajaa ei pääse täysin pakoon kuin poistumalla elävien kirjoista ja tulonsiirtojen leikkaus näkyy julkisten palveluiden hinnoittelussa. Kukapa ei meistä jossain vaiheessa elämäänsä jotain julkista palvelua tulisi käyttäneeksi.


      • Ok--Loordikansleri

        Koskettaa joo ehkä verojen muodossa, mutta vero ei ole yhtä kuin velka eikä verovelvollisuus yhtä kuin velkavastuu. Veroja voi päästä pakoon verosuunnittelulla, joskaan se ei tavalliselle palkansaajalle ole juuri mahdollista vaan pitää olla sopivassa yhtiöjärjestelyssä mukana osakkaana tai yrittäjä ja laskuttaa omalla y-tunnuksella palkkionsa. Veroparatiisejakin on varakkaana laillista hyödyntää. Myös laittomasti jotkut pakenevat veroja tehden siis veropetoksia, yksinkertaisimmillaan pimeä työ on tätä. Tai vääristellyt kilometrikorvaukset, vääristellyt päivärahat jne. Kyllä näitä tehdään paljon, pikkufirmalle ei ole väliä maksaako se saman rahan verottomana päivärahana vai palkkana eikä kukaan kerro kellekään ettei työmies yöpynytkään oikeasti jossain työkohteessa vaan kotona jne. Yritys tekee palveluksen toiselle yritykselle ja toinen tälle toiselle sitten myös palveluksen vastineeksi palveluksesta. ALV:t jää siinä maksamatta molemmilta. Jne.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksi jollain jää "talvi päälle"

      Huvittaa kastoa ullkona jotain vahempaa äijää joka pukeutuu edelleen kun olisi +5 astetta lämmittä vaikka on helle keli
      Maailman menoa
      242
      2144
    2. Mitä et hyväksy miehessä/naisessa josta olet kiinnostunut?

      Itse en halua, että miehellä olisi lapsia!
      Ikävä
      154
      1378
    3. Se katse silloin

      Oli hetki, jolloin katseemme kohtasivat. Oli talvi vielä. Kerta toisensa jälkeen palaan tuohon jaettuun katseeseen. Tunt
      Ikävä
      53
      1270
    4. Kaipaaville

      Kerro sun tunteesi ja ajatukset tähän jos et uskalla irl!
      Ikävä
      74
      1025
    5. Tiesitkö? Farmi Suomi Kirsikka Simberg on tämän julkkisnaisen tytär - Katso tyrmäävät mallikuvat!

      Oho, aikamoinen ylläri. Tiesitkö?! Kirsikka Simberg on yksi tämän kauden Farmi Suomi -kisaajista. Hänellä ei ole tuttu t
      Suomalaiset julkkikset
      3
      999
    6. Tuhdit oluet kauppoihin. Miksi vastustaa?

      8% oluet kauppoihin mutta mikä siinä on että osa politikoista vstustaa ? Kauppa kuitenkin hinnoittelee vahvan oluen ni
      Maailman menoa
      211
      933
    7. Miten haluaisit

      Että reagoisin jos näkisin sinut nyt?
      Ikävä
      78
      930
    8. Sinua tulen kyllä ikävöimään pitkään nainen

      mutta oli pakko tehdä päätös oman mielenrauhan vuoksi. Toivottavasti saat elämältä kaiken mitä haluat.
      Ikävä
      45
      835
    9. Kärsämäki rosvojen ja tuhopolttajien kylä?

      Poliisi ampui uhkaava miestä Kärsämäellä. Ja vasta joku poltti rivitalon. Mikä riivaa Kärsämäkisiä? Joko tuulimyllyjen
      Kärsämäki
      15
      650
    10. Kohta me ei enää nähdä :(

      En pääse enää uppoutumaan silmiisi enkä kuunnella ihanaa ääntäsi. Elämä on pstä.
      Ikävä
      39
      649
    Aihe