Nähtyä ja koettua

Niin kuin niin monista vuosi merkinnöistä on nähty, on tämä palsta elänyt jo kauan, ajallaan ja tavallaan, arvojuurilleen pyrkien, uutta hakien j.n.e.

Kun olen ollut mukana niin kauan on mieleeni piirtynyt käsitys tästä kaikesta. On yhdessä saatu aikaan jotain sellaista joka on säilyttämisen arvoista.

Ne kirjoittajat, jotka olivat kuin nettikirjoittelun tien raivaajina, näkivät ja kokivat paljon, enemmän yhteistä kuin erilaista, oppivat erottamaan oikean ja väärän.

Olin yksi heistä, joka rupesin kirjoittamaan paljon. Sattumalta onnistuin kirjoittamaan pieniä runojakin, joista pidettiin jatoivottiin lisääkin. Runoiluharrastus astui käytäntöön ehkä vähän kömpelönä, mutta uutta intoa antavana.
Kateus astui kuvaan ja uskomattomat vihakirjoitukset. Rupeaisiko joku palstan sherffiksi, joka pitäisi yllä järjestystä? Pyrkijöiden lukumäärä taisi olla yksi, minä, Ruuneperi. Yhdestä oli helppo valita ja muutaman tunnin kuluttua luki palstan yläreunassa teksti. Ruuneperi on tämän palstan sheriffi. Huomattavan tarkat ohjeet sain ja aseitakin järjestyksen ylläpitämiseksi.

Jotenkin ollaan tähän päivään tultu. Asema toi mukaan aivan hirveän haukuttavuuden. Sellaisia kielikuvia ei luulisi olevan olemassakaan.

Muutama harkittu upotus sheriffin asein ja palsta hiukan rauhoittui. Pahimmat tulivat pyytämään anteeksi käyttäytymistään. Rapatessa roiskuu itsellekin ja se on kyllä usein mainittu.

Päämääränäni on ollut pitää tämä palsta tavallisten ihmisten kohtauspaikkana. Onnistuminen on mitä on.