kohtaloon luottaen niin tapahtukoon kuin on tarkoitettu.
Mä aion mennä tästä lähtienn
envoivaikutttaaa
22157
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Sama mulla. Se tapahtuu, mikä on tarkoitettu. Mun mielestä omat toimetkin vaikuttaa. Ja pitää kehittää itseään. Minkäslainen muiden palstalaisten elämänkatsomus on?
Oma elämäntarkotus on varmaan elää paskan keskellä.
Ja siitä huolimatta mehän vaan hekotetaan. Voisko joku linkittää tähän perään sen Freukkareitten biisin, kiitos!?
Ei tähän mitään paskaa biisiä taustalle tarvita.
Se biisi on hyvä! Taidat olla tosi masiksessa.
Taidat itte olla masentunu, jos et kestä hiljasuudessa olla.
Nyt ei mennyt sun diagnoosi oikein. :) hiljaisuus on nautinto. Musiikki on myös.
Oot sitten viiniä ottanu.
Nimimerkki "josLuojasuo", taidat sinäkin olla aikalailla kohtaloon uskova.
Välittyy kuva, että elät täysillä, itseäsi kehittäen. Katsot, mitä elämä tuo vastaan, muttet erityisesti etsi mitään - esim. ihmissuhdetta tällä hetkellä.
Se on oikeastaan aika ihanteellinen tilanne, ettei erityisesti kaipaa mitään. Mutta plussana löytyykin jotakin ylimääräistä ihanaa, kuten hyvä ihmissuhde.
Näen tilanteesi näin. Minulla vain ei ole sama tilanne; en haluaisi ihan näin kylmissäni olla.
Hyvää yötä! Parempi olla hiljaa näistä - yleisellä palstalla. (Tähän kyllä sopisi Ressu Redfordin esittämä kappale: " ...oot virtaa ja voimaa...oot kosteaa multaa, olet valkoista kultaa...oot taivaani maassa, saat mut rakastumaan."
Pitäisi siirtyä mobiililta tietokoneelle, että linkitys varmasti onnistuisi enkä hukkaisi kommenttia "matkalle".
En käytä alkomahoolia tai muita päihteitä. Ja kyllä minä kaipaan aina jotakuta.
Oot sitte henkisesti heränny.
Kohtalo on paskaa.
Ei ole olemassa mitään kohtaloa paitsi ne ulkopuolelta vaikuttavat seikat.
Luuserit alistuvat kohtaloonsa, sankarit luovat oman kohtalonsa.
Kyl ne satanistitkin lopulta nöyrtyy. Oma valinta
Yli kahdeksan vuotta. Joko tää kidutus voisi loppua?
nyt se vasta alakaa !!! elä selevitä, ei ole kidutusta, ole rauhassa senki cia
Pois tieltä risut ja männynkävyt.
En luota kehenkään.
Rakkaus on kirosana.
Suukon jos saisin...
Ensimmäisenä rintamalla jos tarvis.
Mitenkäs se vanha sananlasku, jonka jo yli 10 vuotta sitten löysin sanoi:
"On uskottava Jumalaan, mutta silti jatkettava soutamista."
Itse on työskenneltävä asioiden eteen, jos jotakin haluaa tapahtuvaksi. On Jumalasta/kohtalosta kiinni, ovatko ponnistelut siunatut.
Itse aion tehdä IHMISSUHDEASIOISSA edelleen sen, minkä oma intuitio (sisäinen tieto) arvioi oikeaksi.
Minusta ei ihminen voi jäädä ajelehtiin jonkun epämääräisen "tuulen" mukana. Kohtalo? En tiedä onko sellaista.
Ihmissuhteista nyt varmaan puhe?
Ihmissuhteissa ihmiset nivoutuu yhteen ja vaikuttavat toisiinsa omilla sanoillaan, teoillaan ja käytöksellään.
Se on kuin ketjureaktiota. esim. Kun itsellä on huonompi päivä ja vetäydyn hiljasuuteen vakavana tekeen töitäni, muut välttelee minua katsellen kaukaa miettien mikähän mahtaa olla vinossa, ehkä heillekin tulee hiukan kurjempi olo, mutta arastelevat tulla kyseleen mikä mättää.
Siitä seurauksena minun olo vain kurjenee kun tuntuu että työkaveritkin välttelee ja ei pidä minusta vaan jättää ulkopuolelle, josta seurauksena vetäydyn vielä enemmän omiin oloihin ja alan vihaisesti jopa katseleen vähän muita että mitä pahaa mä nyt noillekin olen taas tehnyt.
Josta seuraa taas se että ne muut alkaa puheleen että "Onkohan se suuttunut jostain meille kun se tuollai nyt jo vihaisesti katselee" ja siitä minä otan itseeni vielä enemmän ajatellen että "liittoama mua vastaan" prkele!
Eli ihmiset vaikuttavat toisiinsa ja toistensa käytökseen..Jos ihmiset jää odottelee tässäkin sitä kohtaloa niin osapuolet jää ihmetteleen toistensa käytöksiä ja jäävät omiin oletuksiinsa niistä.
Minä en kannata oikein tuota "kohtalon tuulten" ajelehtimaksi jättäytymistä koskaan missään tilanteessa. Omat asiat pitää ottaa omiin käsiin ja tilanne haltuun. Ei asiat milloinkaan etene mihinkään suuntaan eikä varsinkaan pakosti hyvään suuntaan sillä ajelehtimisella.
Kuvauksenikin kaltaisessa tilanteessa tuon ihmissuhdesotkun alun saa auki vain sillä että joku tulee minulta kysymään mikä on vinossa tai minä tulen muiden seuraan ja pahoittelen että huono päivä. Aamulla kaikki meni ihan pieleen ja koko päivä sitten vähän tämmönen.
Tilanne aukeaa ja kaikki osapuolet alkaa päästä kartalle toisistaan ja toistensa käytöksestä eikä lisä hämminkiä tule
Kirjoitit "Keskustelijana" mm. seuraavasti:
"Minä en kannata oikein tuota "kohtalon tuulten" ajelehtimaksi jättäytymistä koskaan missään tilanteessa. Omat asiat pitää ottaa omiin käsiin ja tilanne haltuun. Ei asiat milloinkaan etene mihinkään suuntaan eikä varsinkaan pakosti hyvään suuntaan sillä ajelehtimisella."
Hyvä "Keskustelijana",
aina on jätettävä kuitenkin se vara, että jokin asia ei vain onnistu, vaikka sen eteen kuinka työskentelisi. (Se voi onnistua myöhemmin tai vähän toisessa muodossa, mutta EI EHKÄ JUST NYT JUURI SITEN KUIN TAHTOISI.)
Tätä minusta juuri tuo vanha sananlasku tarkoittaa:
"On luotettava Jumalaan, mutta silti jatkettava soutamista."
Yritetään asioiden eteen, koska eiväthän ne ainakaan tekemättä onnistu ja etene. Mutta toisaalta nähdään, ettei kaikki aina onnistu yrittämisestä huolimatta - ei ainakaan heti, ja juuri sillä tavalla kuin toivoo.
Minusta tämä pätee erityisesti ihmissuhteisiin, NIITÄ EI KAIKKIA YRITTÄMISESTÄ HUOLIMATTA VOI PAKOTTAA ONNISTUMAAN, toivomallaan tavalla.
Se onkin sitä ihmissuhdetaitoa. Nähdä ja havaita koska ns. peli menetetty.
Tyhmä silti ei pidä olla.
Minulla oli yksi uskovainen tuttava joka tulkitsi raamattua hyvin nuorena (19 v)
aika intohimoisella asenteella ja hän sitten kun yhden kerran yrityksestä huolimatta jokin raha-asia ei oiennut heti, hän rukoili ja jätti sen raha-asian Jumalan käsiin.
Itse ei tehnyt enää mitään omille asioilleen. Seuraus se että hänelle tuli maksuhäiriöitä ja asuntolähti alta. Hän oli puoli vuotta kodittomana.
Tässä se kappale on linkitettynä:
https://www.youtube.com/watch?v=mM8e6dVQ7rQ
Aikamoista jumputusta, mutta kauniit sanat.
Kiitos kappaleen linkittämisestä. Ajattelin kyllä Freud Marx Engels & Jungin Särkynyt sydämiset- kappaletta, mutta käyhän se tämäkin.
(ja linkittäjälle : uskon, että olet erityinen, koska kaikki ollaan jollain tapaa)