Mikä on haaveesi, ja aiotko toteuttaa sen..?
Vai joudutko jättämään haaveesi, unelmien arkistoon..?
-Itse haaveilen hieman paremmasta työpaikasta, mutta kun en ainakaan vielä ole
asialle tehnyt mitään, niin se saattaa jäädä sinne unelmien arkistoon..
Vai joudutko jättämään haaveesi, unelmien arkistoon..?
-Itse haaveilen hieman paremmasta työpaikasta, mutta kun en ainakaan vielä ole
asialle tehnyt mitään, niin se saattaa jäädä sinne unelmien arkistoon..
Vastaukset 58
Vanhimmat
tällä hetkellä on, että oppisin elämään yksin ja olemaan vielä tyytyväinen elämääni. Tässä hetkessä se ei vielä onnistu, mutta AION toteuttaa sen....
se olikin alkuun vaikeeta itsellänikin, mut menee jo tosi mukavasti.. Kaikella on aikansa..
mietin, minkälainen on mukava yksinolo....aina kun on jo löytävinään sen, tulee joku ja sekoittaa pakan..
turhaan mieti sitä, se vie vaan energiaasi..
Tuttu juttu sekin, mutta kaikkeen tottuu ajastaan.. Joten, maltti on valttia..
haaveeni ja unelmani liittyvät pitkälti elämän sissällön laatuun. Näyttää siltä, että ne toteutuvat ajan kanssa, joskin niitä taka-askeleitakin on otettava väliin... yksi taakse ja kaksi eteen...:)) Työ minulla on niin mielenkiintoinen ja vaihteleva, että sitä en ole nyt vaihtamassa, mutta sillekin alueelle liittyy oma unelmansa kehittymisessä..
se varmaan on minullakin.. Koska elelen tällä hetkellä yksinäni, mukavaa elämän kumppania vailla olevana.. -Vaikka itse laitoikin otsikkon ajatukseen vaan työn.. Mutta kun satun olemaan kuulemma työ narkomaani, niin sehän se mieleeni ensin tulikin.. Mutta kuuluuhan sitä elämään tosi paljon muutakin, mikä on työtä tarkeämpää..
elämään kuuluu paljon muutakin kuin työ. Työ on myös tärkeä, sen varaanhan paljon lasketaan elämässä, sen haaveita ja unelmia. Minulle sattui niin sopiva työ, että en sitä hevin vaihtaisi, pian seitsemän vuotta olen toiminut yrittäjänä...
On niitä paljon muitakin tärkeitä asioita olemassa elämässämme.. Ja taas ilman työtä, on vaikeampaa niitä haaveita toteuttaakkaan jos ne on taloudellisia.. Niin oli minullakin, mutta -90 luvun taitteen lama, vei sen pahus mennessään.. Onnea yrittäjyydellesi, tiedän kuinka rankkaa se pahimmillaan voi olla.. Vaikka onkin itsensä herra..
Parempi työpaikka. Tai no oikeastaan olen kyllä aika tyytyväinen nykyiseen paikkaan, vaikkei palkka olekaan mikään maailman paras. Minulla on kuitenkin todella kivoja työkavereita sekä muut kaverit työympäristössä. Unelmia myös on paljon, uusi koti, ym. Listaa voisin jatkaa loputtomiin.
niitä on, vaikka itsekkin mainitsinkin vaan pelkän työn.. Mutta jos listaan kaiken kerralla, niin keskustelut jäävät itseltäni aika lyhyeen..
Mutta toisena haaveena itselläni voisi olla vaikka, esim, törmääminen miellyttävään elämän kumppaniin..
Millainen olisi miellyttävä elämänkumppani?
heitit kyllä aika pahan, kun en oikein osaa ajatella asiaa nais-näkökulman puolelta.. Mutta jos ajattelisin käänteisesti niin, se olis varmaan jotain seuraavaa.. Eli, että olisi ensinnäkin rehellinen kaikessa uskollisuudessaan toiselle osapuolelle, huumorin tajuinen, ymmärtäväinen.. jne.. Vaikea muuta sanoa ajatuksena, kun makuja on niin monia.. (Niinku minä esim. olen..) Ups, nyt tais tulla vähän kehuttua itseäni..
"kaikessa uskollisuudessaan"?
että on uskollinen rakastetulleen.. Eikä ole aika ajoin, omia polkujaan kulkeva.. Niinku omalle kohdalleni on käynnyt, että osapuoleni ovat niin tehneet.. ;(
Onko juttelu uskottomuutta? Siis toisen henkilön kanssa, esimerkiksi näillä palstoilla tai chatissa?
ainakaan minun mielestäni keskustelussa mitään pahaa ole, koska keskustellaanhan sitä muuallakin..
tarkoitus määrittää onko kyse uskottomuudesta. Esimerkiksi tämä olisi uskottomuutta: - tunnet palstalla johonkin kirjoittajaan vetoa, alat yhä enemmän kiinnostumaan hänestä ja annat suhteen kirjoituksen kautta kehittyä syvemmälle ja annat toisen ymmärtää sen, että kyse on syvemmästä kuin ystävyys.... Jos lähtökohtana on rakkaimpasi paras, niin sinun sisäiset mielen askeleesi määrittää sitä mikä on uskottomuutta. Askel toisen suuntaan on askel kauemmaksi rakkaastasi. Ystävän kieli on eri kieli kuin se mitä rakkaimmalle annetaan.
uskottomuutta on olemassa, henkistä ja fyysistä.Joskus tuo henkinen uskottomuus on vielä pahempaa kuin fyysinen.Puhuminen ja kirjoitteleminen kuuluu jokaisen yksilön perusoikeuksiin, se mistä puhutaan voi määrittää mennäänkö jonkin rajan ylitse...
Mutta siinä on myös vaikeutena se, että esimerkiksi ei toinen voi mitenkään tietää, kuinka helposti vastapuoli kuvittelee vaikkapa löytävänsä rivien välistä jotakin syvällisempää, vaikka toinen ei olisi sitä niin edes tarkoittanutkaan. Toinen voi olla niin romantikko, että jo pelkkä tervehtiminen antaa toivoa jollekin suuremmalla asialle. Toisaalta eikai sitä nyt kukaan voi olla niin törkeä, että olettaa kaikkien olevan kiinnostunut itsestään ja ilmoittavan heti isoon ääneen, että "Minä en sitten ole kiinnostunut teistä missään vakavammassa muodossa!" Minä ainakin mielelläni juttelen sellaisten kanssa, jotka juttelevat minulle.
lisäys ajatukseeni..
Mutta voi aiheuttaa kriittisyyttä ajatuksiin.. Siksi en viitsinyt hirveän tarkasti asiaa tarkastella..
olikin, siksi en viitsinyt itse hirveän tarkasti puuttua yksityis kohtiin.. Kun mustasukkaisuus on kuitenkin niin moni vivahteinen, ihan niinku ajatuskin eri ihmisillä.. Ja koskettaa meitä kaikkia eri tavalla.. Ja sitä kautta uskottomuuskin on keskusteluissa häilyvä ajatus, kaikkine rajoineen, ja tulkintoineen.. Kun kuka syttyy mistäkin, ja saattaa ihastua nopestikkin, toisen huomaamatta.. Kun uskoutuu itse huumorin kukkaan..
Se onkin asia erikseen ja siitä saisi myös paljon keskusteltavaa. Jos välitän jostakin ihmisestä, olen mustasukkainen. Tosin sekin riippuu ihan asiasta ja omasta olotilasta.
Tarkoitin kylläkin toista ajatusta, vaikka mainitsinkin sanan mustasukkaisuus.. Eli, kun keskustelet jonkun toisen kanssa, niin toinen saattaa ajatella uskottomuutta, kun ei tiedä aiheen taustaa varmuudella.. (Ja tulla myöskin mustasukkaiseksi..)
Ihmettelinkin hieman, että miten se asia mustasukkaisuuteen yhtäkkiä kääntyi. Hyvä, kun selvisi.
minäkin, mutta kun puhuin puhelimessa.. Kuulun siis niihin, jotka ei näköjään voi tehdä kahta asiaa yhtä aikaan... ;))))
on monta puolta. Mutta nyrkkisääntönä vois pitää sitä, että minkä tiedät aiheuttavan rakkaallesi tuskaa, sitä älä tee. Muutenhan sinun rakkautesi ei ole sitä aitoa...Alussahan on ihastuminen ja rakastuminen...silloin tutustutaan toiseen syvemmin. Silloinhan pitäisi tietää toisen heikot ja vahvat puolet...Herään kyllä miettimään, miksi kysyt näitä rajoja. Eikös se hieno säätö tehdä sitten parisuhteen sisällä, ei sitä toiset voi enää sinne määrittää.
Ai, miksi kysyn näitä rajoja? Siksi, koska olen kiinnostunut näistä asioista yleisellä tasolla muiden näkökulmasta. Onhan se mielenkiintoista (ainakin minusta) tietää, millätavoin muut asian ajattelevat ja kokevat.
se tietenkin mielenkiintoinen juttu, mitä toiset ovat oppineet tälle iälle mennessä...asioista vois hyvinkin luoda sellaisen yleisen tason määritelmän..* virnistää *
Yleinen taso, eli yhteenveto, josta voi tehdä koosteen. *virnistää takaisin*
sitä vois aloittaa...*virnistää* entistä enemmän..:)
Lähitulevaisuudessa haaveilen että laihtuisin neljä kiloa ja saisin taloprojektin alkuun. Unelmani on myös saada yhteys mieheen joka herättää minussa suurta uteliaisuutta. Nämä kaikki aion toteuttaa.
Pitemmän päälle haaveilen että voisin tehdä vähemmän töitä ja enemmän muita asioita, elää kokonaisvaltaisemmin sen sijaan että teen työtä josta saan rahaa jota kulutan vapaa-aikana, jota on vähän... Tämäkään ei tunnu mahdottomalta. Em. uteliasuutta herättävä mies on tietysti mukana pitemmän tähtäimen unelmissa, joiden toteutuminen on epävarmaa (mutta yritän!).
sitten sitä neljää kiloa paljon murehdi, koska se lähtee, kun projektisi saa alkunsa.. Siitä olen varma, on siinä sen verran arpeettia neljään kiloon.. Niin se on minullakin, mutta tietty naiseen..
Töitten vähentäminen on varmaan monen unelma, ja toteutuukin varmaan monella..
Mikään ei ole mahdotonta, jos ei ole liian kriittinen, ja pidä rimaa liian korkealla vaatimusten suhteen.. Kaikkea kannattaakin yrittää, antaahan sekin elämän ajatuksille jatkuvutta, tavalla tai toisella..
Tuota työn ja muun tekemisen suhdetta olen miettinyt viime aikoina. Olin joskus freelancer, rahaa oli vähemmän mutta yhdistin tarkoituksella huvin ja hyödyn esim. työskentelemällä mukavien ihmisten kanssa ja tekemällä työkeikkoja ulkomailla kun muuten ei olisi ollut varaa matkustaa.
Nuo neljä kiloa ovat sellainen pieni haaste, fyysinen hyvä olo voi olla joskus pienestä kiinni. Ja jo pelkästä onnistuneesta itsekurista saa henkistä tyydytystä. Outoa?
sitä on tullut tehtyä.. Ai, jaa.. No se matkustelu olikin varmaan sen työn paras puoli, jos siitä vaan tykkää, ja toimeen tuli kuitenkin vaikkakin vähän pienemmällä.. Niin onkin, pieni tosiaan, kun vertaa sitä tänä päivänä lähes mihin tahansa ajatukseen.. Niinpä, huomaamme siis, kuinka pienestä kaikki onkin loppujen lopuksi kiinni.. Mutta kuitenkin niin normaalia..
unelmani liittyy paljon sinne oman sisimmän puolelle. Haaveena olisi kehittyä niin, että voisin mahdollisimman paljon antaa itsestäni toisten auttamiseen. Tänä päivänä sitä hätää ja kärsimystä on aika paljon ja uusia tulee.
se on.. Ja uskon että aika monella meistä.. Vaikka laitoinkin itsestäni vaan työn.. Positiivinen ajatus, toivottavasti onnistus haaveessasi, onhan kyseessä tärkeä asia meidän kaikkien keskuuteen.. Onnea..
myös sinulle Jorma. Työ on tärkeä ja sinulla on aivan oikea ja hyvä tavoite..tsemppiä..:)
sinulle mrmatis.. Toivottavasti onnistumme haaveissamme molemmat.. Joten Tsemppiä myös sinulle.. ;))
se ole niin, että jos miehet päättää, niin sitä mennään vaikka läpi harmaan kallion...
sanonta tuokin, muttei pidä paikkaansa.. Ainakaan minun kohdallani..
Maailmaa syleilevä
Maailmasta kaikki sodat ikuisesti loppu.
Taitaa jäädä arkistoon valitettavasti....
Hlökohtainen
Opetella espanjaa ja muutto sinne joskus. Katsotaan tuleeko joku tyrkkiin haaveissa eteenpäin...
haave, mutta pelkään pahoin ettei niin käy, että sodat tosiaan loppuisi..
Niin, luinkin tuolta jostain jo aiemminkin, joten se taitaa tosiaan olla haaveesi.. Toivotaan että joku tuuppais..
Haave, unelma ja toive on elämä ilman migreeniä. Täsmälääkkeet jo tekevät toisinaan arjesta siedettävän, mutta josko joskus saisi elää viikonkin ilman päänsärkyä. Tämän toteutumisen jälkeen voisin alkaa haaveilla uusista unelmista :)
varmaan tosiaan.. Kun ystäväni kärsii samasta ongelmasta, mutta onneksi vaan ajoittain.. Onnea haaveiluun..
Minä haaveilin velattomasta elämästä ja yks päivä sitten teinkin asioita sen eteen, suosittelen muillekkin.Nyt olen pienemmilä tuloilla tyytyväinen
vaatimattomaan ja rauhalliseen eloon.Materia vai
mielenrauha ?? Äitimuori sanoi eläessään että tavaraa on niin paljon kuin matkaakin ja oli antelias ja hyvän tahtoinen ,muisti aina kiittää pienistäkin asioista. Muistetaanko me kiittää??
kaikki muutkin varmaan ajattelevat.. Vaan, jos ne velat muuttuisikin saatavaksi... Niin kaikki olisikin toisin, mutta kun perhana eivät muutu.. Pitäis muistaa, mutta valitettavasti varmaan liian harvoin.. Se oli hyvin sanottu.. Emme varmaankaan, kun elämme toisenlaista elämää tänäpäivänä, minkä omat vanhempanikin ovat huomanneet.. Vihdoin ja viimein.. Että ymmärtävät minuakin paremmin, kun ennen...
henkisesti. Viikko ilman riitaa tai "pahasti sanomisia" olisi jo poikaa :) Onkos kellään jotain nauru-pilleriä mitä voisi napata kun oikein ottaa pannuun. Tai loitsua... olen avoin ehdotuksille :)
puet sanoiksi sen mitä oikeasti haluat ja sanot sen ihan ääneen (vaikka ulkona yksinäsi).Jotkut "kosmiset auttajat" pistävät heti prosessit käymään.. on koettu..Lopputulos voi mennä ryminällä metsään..on koettu..mutta muutos elämään ainakin tapahtui.
täytyy heti kokeilla, kiitos :)
Yksi vanha ja hyvä vertaus pätee monessa asiassa kun jokin "mättää". Onko vesilasisi puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä?
P.S. Minun vesilasini on yleensä aina puoliksi täynnä ;)
kaikki tervetulleita..:)
Ilo nähdä sinutkin täällä taas :)))
GeMinix...vinkkejä tulin haeskelemaan...:))
Tässä elämässä on myös paljon kauniita ja hyviä asioita ja kun oikein silmin niitä katselee, myös löytää.
Tämä elämä on myös luovimista läpi karikkoisien vesien. Kaikuluotain on hyvä keksintö. Kun käyttää sydäntä kaikuluotaimena, niin pääsee jo pitkälle... :))
ystävä hyvä...sydän ei valehtele..
niin.. Kiva että olet jälleen mukana... ;)))
a ja o kuitenkin terveys.
Säryttömästä elämästä tuolla joku haaveillut. Nykyinen elämä itselläni edellistä stressittömämpää, siksi ehkä migreeni -tyyppiset päänsäryt jääneet melko hyvin. (Ihmissuhteesta johtuvaa stressiä aiemmin)
Joskus lenkillä ulkoillessa ajattelee, kuinka itsestäänselvänä pitää, että on terveet jalat joilla liikkua..
Toivottavasti ei mennyt ihan aiheen vierestä :))
takana on nainen... Vai miten se menikään.. ;))
-Niinhän se on, on helpompaa haaveilla jos on terveyttä.. Niin oli itsellänikin ennen suhteessa, nyt kuitenkin työ on enää se joka vie välillä siihen stressin suuntaan.. Samaa olen miettinyt itsekkin, kun olen ollut ulkoilemassa ja nähnyt muutamia vammaisia... Ei mennyt vierestä, ainakaan minun mielestäni.. Terveys on ihan asiallinen juttu, josta varmaa kaikki haaveilevat, ettei sairastuisi vakavasti elämänsä missään vaiheessa...