Tutkijat: ”Kohtuuhintaiset” vuokra-asunnot eivät hillitse vuokrien nousua – päinvastoin
Vattin mukaan kohtuuhintaiset asunnot nostavat markkinahintaisten asuntojen vuokria samalla tavalla kuin asumistuki.
Niin sanotut kohtuuhintaiset asunnot nostavat markkinahintaisten asuntojen vuokria samalla tavalla kuin asumistuki, kerrotaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) tuoreessa Policy Briefing -paperista.
Kohtuuhintaisiksi asunnoiksi kutsutaan muun muassa kuntien tarjoamia Ara-vuokra-asuntoja, joiden vuokra on markkinahintaa pienempi.
”Asuntomarkkinoiden ongelmiin esitetään usein lääkkeeksi, että kohtuuhintaisia asuntoja pitäisi olla lisää. Jos joku on tällaista mieltä, hänen pitäisi myös miettiä, että asumistuen lisääminen on hyvä ratkaisu”, kertoo Vattin erikoistutkija Tuukka Saarimaa.
Vatt vertasi tuoreessa tutkimuksessaan Helsingin kaupungin omistamien tuettujen vuokra-asuntojen vuokria mahdollisimman samankaltaisten markkinahintaisten asuntojen vuokriin.
Vatt laski, että 60 neliön asunnossa asuva saa kaupungilta kuukaudessa 360 euron suuruisen tulonsiirron. Se on Helsingissä suunnilleen sama summa, minkä helsinkiläinen yleistä asumistukea saava valtiolta saa.
Kohtuuhintaiset asunnot nostavat Saarimaan mukaan markkinavuokria, koska Helsinkiin kohdistuu jatkuva muuttopaine ja samalla kaavoitus rajoittaa asuntojen tarjontaa. Vaikka kaupungin vuokra-asunto tarjoaisikin asunnon kymmenille, uusia asuntoa kaipaavia on aina jonossa.
”Helsingissä haluaa asua enemmän ihmisiä kuin mitä täällä asuu. Heti kun tänne rakennetaan uusi asunto, joku kyllä muuttaa sinne.”
Kohtuuhintaiset asunnot on varattu pienituloisille. Siksi ne henkilöt, joilla on varaa maksaa markkinavuokraa, joutuvat kilpailemaan entistä kovemmin vuokra-asunnoista. Tämä nostaa markkinavuokria.
Asumistuki ja kohtuuhintainen vuokra-asunto ovat molemmat tulonsiirtoja, sanotaan Vattin paperissa. Asumistuen saajalle valtio maksaa joka kuukausi tietyn summan. Kohtuuhintaisten asuntojen tapauksessa tulonsiirto tulee markkinahintaa edullisempana vuokrana.
Kohtuuhintaiset asunnot ovat näkymätön tulonsiirto. Kunnan kirjanpidossa ei näy, miten paljon vuokratuloja kunta menettää, kun se vuokraa omistamiaan asuntoja alle markkinavuokran. Rahana annettava asumistuki näkyy julkisen sektorin menona.
Vattin paperi päätyy ajatukseen siitä, että asumistuki on reilumpi näistä kahdesta tulonsiirrosta.
Saarimaan mukaan olennainen pointti on, että asumistuen järjestelmä joustaa, jos esimerkiksi työttömien määrä kasvaa. Tarpeen vaatiessa sitä voi myöntää useammille. Kohtuuhintaisia asuntoja ei sen sijaan riitä kaikille niitä tarvitseville.
”Se on joustamaton ja epäreilu ratkaisu.”
Eli kun rakennetaan lisää kaupungin vuokrakasarmeja niin yksityinen vuokranantaja voittaa. Samaten kun asumislisää nostetaan niin vuokraloordi voittaa eli asumistuki menee vuokraisännälle saman tien korotetun vuokran muodossa.
Koska Loordikin on vuokraisäntä (sekä pientalollinen maanomistaja) niin Loordi kannattaa asumistuen nostoa ja toki myös sitä että vuokrakasarmeja kaupunki rakennuttaa lisää. Loordin taskuun ne vuokralaisten rahat valuvat joka tapauksessa ja mitä isommat tuet ja mitä enemmän tuettua asumista (esim. alihintainen vuokra kaupungin kasarmilla), sitä enemmän.
http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005008621.html
Vattin mukaan kohtuuhintaiset asunnot nostavat markkinahintaisten asuntojen vuokria samalla tavalla kuin asumistuki.
Niin sanotut kohtuuhintaiset asunnot nostavat markkinahintaisten asuntojen vuokria samalla tavalla kuin asumistuki, kerrotaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) tuoreessa Policy Briefing -paperista.
Kohtuuhintaisiksi asunnoiksi kutsutaan muun muassa kuntien tarjoamia Ara-vuokra-asuntoja, joiden vuokra on markkinahintaa pienempi.
”Asuntomarkkinoiden ongelmiin esitetään usein lääkkeeksi, että kohtuuhintaisia asuntoja pitäisi olla lisää. Jos joku on tällaista mieltä, hänen pitäisi myös miettiä, että asumistuen lisääminen on hyvä ratkaisu”, kertoo Vattin erikoistutkija Tuukka Saarimaa.
Vatt vertasi tuoreessa tutkimuksessaan Helsingin kaupungin omistamien tuettujen vuokra-asuntojen vuokria mahdollisimman samankaltaisten markkinahintaisten asuntojen vuokriin.
Vatt laski, että 60 neliön asunnossa asuva saa kaupungilta kuukaudessa 360 euron suuruisen tulonsiirron. Se on Helsingissä suunnilleen sama summa, minkä helsinkiläinen yleistä asumistukea saava valtiolta saa.
Kohtuuhintaiset asunnot nostavat Saarimaan mukaan markkinavuokria, koska Helsinkiin kohdistuu jatkuva muuttopaine ja samalla kaavoitus rajoittaa asuntojen tarjontaa. Vaikka kaupungin vuokra-asunto tarjoaisikin asunnon kymmenille, uusia asuntoa kaipaavia on aina jonossa.
”Helsingissä haluaa asua enemmän ihmisiä kuin mitä täällä asuu. Heti kun tänne rakennetaan uusi asunto, joku kyllä muuttaa sinne.”
Kohtuuhintaiset asunnot on varattu pienituloisille. Siksi ne henkilöt, joilla on varaa maksaa markkinavuokraa, joutuvat kilpailemaan entistä kovemmin vuokra-asunnoista. Tämä nostaa markkinavuokria.
Asumistuki ja kohtuuhintainen vuokra-asunto ovat molemmat tulonsiirtoja, sanotaan Vattin paperissa. Asumistuen saajalle valtio maksaa joka kuukausi tietyn summan. Kohtuuhintaisten asuntojen tapauksessa tulonsiirto tulee markkinahintaa edullisempana vuokrana.
Kohtuuhintaiset asunnot ovat näkymätön tulonsiirto. Kunnan kirjanpidossa ei näy, miten paljon vuokratuloja kunta menettää, kun se vuokraa omistamiaan asuntoja alle markkinavuokran. Rahana annettava asumistuki näkyy julkisen sektorin menona.
Vattin paperi päätyy ajatukseen siitä, että asumistuki on reilumpi näistä kahdesta tulonsiirrosta.
Saarimaan mukaan olennainen pointti on, että asumistuen järjestelmä joustaa, jos esimerkiksi työttömien määrä kasvaa. Tarpeen vaatiessa sitä voi myöntää useammille. Kohtuuhintaisia asuntoja ei sen sijaan riitä kaikille niitä tarvitseville.
”Se on joustamaton ja epäreilu ratkaisu.”
Eli kun rakennetaan lisää kaupungin vuokrakasarmeja niin yksityinen vuokranantaja voittaa. Samaten kun asumislisää nostetaan niin vuokraloordi voittaa eli asumistuki menee vuokraisännälle saman tien korotetun vuokran muodossa.
Koska Loordikin on vuokraisäntä (sekä pientalollinen maanomistaja) niin Loordi kannattaa asumistuen nostoa ja toki myös sitä että vuokrakasarmeja kaupunki rakennuttaa lisää. Loordin taskuun ne vuokralaisten rahat valuvat joka tapauksessa ja mitä isommat tuet ja mitä enemmän tuettua asumista (esim. alihintainen vuokra kaupungin kasarmilla), sitä enemmän.
http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005008621.html
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vattissa ajatellaan, ilmeisesti Torkun logiikan mukaan, että menetty markkinavuokra on meno.
Eli yksinkertaistaen, jos sä vaikka lainaat jollekulle satasen ja saat korkona kympin, mutta olisit saanut toiselta kaksi kymppiä, sä menetät kympin. Eli kympin voitto onkin kympin meno, koska olisit tienannut vielä enemmän lainaamalla toiselle.
Samalla tavalla, jos saat kohtuuhintaisesta vuokra-asunnosta 500 euroa kuukausivuokraa, mutta markkinahintaisesta voisit saada 700, sä menetät 200 euroa jonka siis VATT laskee menoksi samalla tavalla kuin asumistuen.
Onko tämän jälkeen kenenkään mielestä enää ihme,miksi valtakunnassa menee kuten menee? Onko ihme, että naapurimaamme Ruotsi porskii kulutusjuhlissa samaan aikaan kuin Torkku-Suomessa leipäjonot kiertävät jäähallia?
Noh, minä tuhnuttelen sohvalla ihan rauhassa. Naurattaa kovin tämä meininki.
Vielä pari vuosikymmentä sitten keskusteltiin myös siitä, mihin yhteiskunnan tukea saava joutuu alistumaan vastineeksi tuestaan. Työttömyyskorvausta, asumistukea ja toimeentulotukea saavat ilmoittavat tarkat tiedot tuloistaan, ja tämä on yleisesti hyväksytty. Mikäli kohtuuhintaisista asunnoista luovuttaisiin, tulisi kontrollin piiriin huomattavasti suurempi osa ihmisistä kuin nyt, koska asumistukea maksettaisiin useammille. Toisaalta suuntaus on menossa siihen, että myös asumisesta yhteiskunnan rahoittamissa asunnoissa tullaan vaatimaan vastaavat selvitykset kaikilta, vaikka tiedämme että riittävästi tienaava asukas maksaa vuokrassaan asunnon kustannukset.
Näissä älyvajeesta kärsivissä laskelmissa ei oteta huomioon edes sitä, että kun rakennetaan taloja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja varten, siitä jää rakennuttajalle sentään se talo, jonka voi vaikka myöhemmin realisoida.
Mitä jää asumistuesta? No ei mitään.