jos puhelin piippailee, on äänettömällä, ei aina vastata siihen, soitellaan kun et ole kuulolla, hermostutaan turhista epäilyistä ym. hälytyskellot kilkattaa turhaan vai aiheesta?
luottoa vai ei
mitäajattelisi
10756
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Aiheesta, jos pitää salailla kuka soittaa ja millä asialla.
Äänettömällä pitäminen ja vastaamatta jättäminen sinänsä ei tarkoita mitään, ihmisillä kun on töitä/harrastuksia jne. joiden aikana ei puhelimeen vastata.
Jos sulla on vakituinen seurustelusuhde ja toinen osapuoli muuttuu avoimesta sulkeutuneeksi tai salailee asioita, niin kaipa siinä jokin mättää olipa kyse sitten kännykästä tai muusta. Kaikista naurettavinta on, ettei valehteleva kumppani uskalla jättää kännykkäänsä enää yhtään mihinkään ilman omaa valvontaa, kun pelkää salaisuutensa paljastuvan ja toisen osapuolen näpräävän puhelintaan. Ei kannata syytellä mistään, vaan kysyä et mikä sulla on kun käyttäydyt noin? Jos ei puhu edelleenkään asiastaan, niin kerro vaan rehellisesti miten itse asian koet ja tilanteen näet, jotta hän tietää miltä sinusta tuntuu, niin tulisko avautumista sitten sitä kautta. Kaikista ikävintä on, että itse joutuu valehtelevan kumppaninsa hampaisiin, kun hän alkaa syyttää aiheettomasti kännykkänsä penkomisesta, jos joku "suhde" tai yhteys on mennyt pieleen. Se on hetki jolloin kannattaa nostaa itse kytkintä ja ottaa etäisyyttä, koska silloin ei kumppanilla ole enää kaikki palikat päässä kohillaan.
Onhan totta, että nykyelämä pyörii jo liiankin paljon puhelimen varassa ja puhelimeenkin voi syntyä riippuvuussuhde, mutta on myös hyvä muistaa välillä pistää puhelin kiinni tai äänettömälle ja alkaa näprätä sitä puolisoaan sen sijaan, jottei hän tuntisi itseään jotenkin syrjäytetyksi.
Itse en lue toisen viestejä, kuten en esim.kirjeitäkään.
Näinpä, jokaisella on puhelinsalaisuutensa. Kumppanin käytös kyllä kertoo kaiken, ja itsekin otin etäisyyden ihmiseen menneenä keväänä, kun alkoi syytellä aiheetta sellaisesta mitä en ollut tehnyt. Se on kummallista, että niitä omia tekoja ja valheita pitää sälyttää toisen niskaan.
Kyllä sinulla on jotakin salattavaa, jos puhelinsalaisuus on noin tärkeä sinulle.
Mitä puolisolta pitää salailla noin voimakkaasti, puhelin salaisuutta käytetään yleensä hiukan muissa tilanteissa.
Jos kumppanini alkaisi analysoida puhelimeeni vastailuani ja vatuloisi sitä keskustelupalstoilla - en luottaisi enää hänen täyspäisyyteensä. Teinit erikseen, heillähän on kännykät juurtuneet päähän - mutta aikuiset ihmiset eivät jokaista puhelimenpirausta selittele. Itselläni esmes ystävä kriisissä - hänen kärsimystään en lisäisi vaatimalla, että minun täytyy välttämättä puhua hänen kanssaan kumppanini läsnäollessa. Muuten luulisi, että olen "pettämässä".... Joten aloittaja voisi vaikka aikuistua, ei puolisosi ole tilivelvollinen jokaisesta askeleestaan. Parisuhde ei ole omistussuhde, vaan itsenäisten ihmisten yhdessäeloa -rakkaudesta.
Tuskinpa kukaan analysoi puhelimeesi vastailua, vaan outoa käytöstäsi. Kai säkin kumppanillesi sentään kerrot, mistä on kyse, kun juokset sen puhelimesi kanssa alvariinsa johonkin muuhun huoneeseen puhumaan ja joudut vastailemaan "kriisissä olevan tuttavasi" puheluihin yötä myöten. Aika oudolle se puolison silmissä vaikuttaa, jos et kerro tilanteesta halaistua sanaa. Avoimuus ja rehellisyys parisuhteessa on vain hyvä juttu, jota tulisi edistää, sellainen sulkeutuneisuus ei. Se vaan syö suhdetta ja luottamusta ikävä kyllä. Asioista kannattaa keskustella, tämäkin on hyvä aihe ihan täysipäinen sellainen.
Eiköhän jokainen vastaa omasta elämästä loppupeleissä Kirjesalaisuus, onko nuoret kuulleet sellaisesta? se koskee myös puhelinta
voisin sanoa,että kukaan ei omista toista vaikka haluaisikin
Ex -typeränä- pettäjänä voin sanoa omasta toiminnastani että puhelin oli useimmiten äänettömällä jos kumppanin kanssa olin. Ulkopuoliset jo hermostuivatkin kun ei ikinä saa kiinni. Selityksiä keksin liukuhihnalta, puhelinmyyjät häiritsevät oli yleinen syy. Ja puhelinta pidin aina piilossa, se oli tärkein asia. Kuitenkin itse kävin sitä vilkuilemassa miletein jatkuvasti ja viestittelin jopa vessassa toiselle osapuolelle. Se rupesi todella jo haittaamaan elämääni että piti pysähtyä ja miettiä mitä oikeastaan haluan. Haluanko menettää ihmisen joka rakasti aidosti minua ja oli tukena aina jos elämä sorsi tmv. Lopetin suhteen ja oli kuin vapaus oli koittanut.
Luottaako ihmiseen joka sanoo toista ja todistettavasti tekee toista? Ja vielä syyttää sinua siittä?