tai sitten ei :)
Tuomari Judy kertoi Jussi tv:ssä että hän usein hämmästyy kun hänelle kerrotaan mitä käsilaukku/olkalaukku/reppu sisälsi ja miten sisältö muuttuu iän mukana. "En koskaan lähtisi kotoa ilman nenäliinaa ja huulipunaa" sanoo hän.
Jos nyt ei lasketa pakollisia asioita ja esineitä kuten lompsa, avaimet, känny jne. mitä laukustasi löytyy kun lähdet esim. ostosreissulle kaupunkiin (päiväksi) ja miten sisältö on muuttunut siitä kun olit 20 vuotias?
Tuomari Judy kertoi Jussi tv:ssä että hän usein hämmästyy kun hänelle kerrotaan mitä käsilaukku/olkalaukku/reppu sisälsi ja miten sisältö muuttuu iän mukana. "En koskaan lähtisi kotoa ilman nenäliinaa ja huulipunaa" sanoo hän.
Jos nyt ei lasketa pakollisia asioita ja esineitä kuten lompsa, avaimet, känny jne. mitä laukustasi löytyy kun lähdet esim. ostosreissulle kaupunkiin (päiväksi) ja miten sisältö on muuttunut siitä kun olit 20 vuotias?
Vastaukset 33
Vanhimmat
mä kirjoitin kyllä "justiinsa tv:ssä" eikä Jussi tv-ssä"
/fé de errata
Tämä on helppo nakki, potilas on edessäni.
4 huulipunaa
pieni käsivoidepurkki
lompakko
HSL:n kortti
dedäliina eli vähän käytetty nenäliina ts. käyttämätön
pussillinen hyllynkannattimia (täälläkö ne oli)
fikkari
peili missä suurentava toinen mokoma
joku musta korkki... EIKÄ se on käsivoiteen korkki, onneksi ei ole pursunut mihinkään
4 € kolikoissa (baanalleee!)
Prisman kuitti
kaksi huulipunaa lisää (montako suuta mulla oikein on?)
ja laukunpohjalla jotain vihreää lehtimössöä. Luultavasti ruusunlehtiä muutaman viikon takaisista hautajaisista. Silloin piti poistaa lehtiä, koska ruusut pujotettiin arkussa olevaan verkkoon. Valkoinen arkku, valkoisia ruusuja. Upean näköistä.
20veenä en käyttänyt laukkuja, en sitten minkäänlaisia. En huulipunaa enkä nessuja. Autonavaimet löytyi farkkujen taskuista, siinä kaikki.
Meikit ei ole mukana, mutta usein ei kännykäkään nykyisin, siis eihän niitä ennen ollutkaan ja sitten kun ensimmäisiä tuli (korvikkeita), niin ei ne käsilaukkuun mahtuneet. Matkalaukku olisi tarvittu;))
Sitä ihmettelen, että silloin (20v) oli todellakin käsilaukku, kun nykyisin minulla on "muumimamman kassi", mutta huulipuna, puhelin ja jopa nenäliinat sieltä puuttuu. Mitähän siellä mahtaa olla avaimien lisäksi?
Onkohan se Joulun läheisyys, kun olen muistellut nyt usein, mitä oli silloin ennen? Joulu ainakin eroaa nykyisin valtavan paljon kohdallani, mutta alku 20v(olin aviossa) ja siitä eteenpäin oli sitä yhtä juhlaa ja kun lapset syntyivät, sitä riemukkaampia.
Mä käytän pientä nahkaista reppua joka jättää kädet vapaiksi ja pysyy paikallaan.sisällä on sivulokeroissa kaikenlaista pikkukamaa, huulipunia ja huulikiiltoja, huulirasvaa ja pinsetit, kynsisakset, ibuprofeiinia (otan särkylääkkeitä äärettömän harvoin, mutta minulla on "pakko" olla niitä aina mukana, muutama vitonen ja kymppi. Isommassa osastossa niiden pakollisten lisäksi (känny omassa laukussaan) nenäliinoja ja kosteuspyyhkeitä, kassakuitteja ja lappuja...
***
periaatteessa vähemmän meikkejä ja enemmän hätäapua
Mihin sinä niitä pinsettejä päivän kaupunkireissulla tarvitset?
Onko niin voimakas kulmakarvojen tai partahaiventen kasvu?
Nää mainitsemani kamat asuvat repussani joka päivä, silloinkin kun olen kotona. En pakkaa tavaroitani erikseen sinne joka päivä. Pinsetit, laastarit, kosteuspyyhkeet jne ensiapu on jäänyt vain tavaksi siltä ajalta kun olin vielä työssä ja pinsettejä saattoi tarvita esim. tikkujen pois ottamiseen lasten käsistä tai jaloista kesäaikaan.
Kipling-reppuni uumenista löytyy lompsa, kännyt, nenäliinoja sekä huulikiilto.
Jos kaupassa käyn, niin jotain mahtuu reppuunkin.
Nuoruudessa käytin mokkaista inkkarihapsulaukkua, siellä ei ollut kännyä.
On sitä tavaraa aina laukussa mukana:
Sätkävehkeet, kossupullo, hieromasauva, puukkosaha, metwurstipötkö, liitutaulu, sadevaatteet, hammastikkuja, betoninen tierumpu, linnunpönttö, laskettelusukset, hiusharja, tunkki, ompelukone, tikkataulu, sandaalit, juoksumatto ja vanha Pappa-Tunturi.
Se on väriltään tummanvihreä.
Jos joskus sattuu unohtumaan bussikortti kassin pohjalle, niin siinä kyllä menee väkisinkin muutama pysäkinväli, ennen kuin sen saa kaivettua esille.
Mutta mitäpä ei hieno nainen kauneutensa eteen tekisi?
Ei mitään!
Kotiavaimet, auton avaimet, lompakko, kännykkä.
kaljaa juustoa ja makkaraa, tosin olen kyllä lopettanut makkaransyönnin
Älä sitten turhaan niitä makkaroita mukanasi kuljeta.
Rupeevat pian haisemaan.
mä annan makkaraa mutuille kun he pyytävät rahaa, jaksavat taas vinguttaa haitaria.
Kahvi pitäis kans ottaa termariin, ja kertakäyttö mukeja kun usein joku pyytää euroa että saisi kupin kahvia
Nyt ymmärrän miksi makkaroita ja muita elintarvikkeita mukanasi kuskaat.
Sinä olet helläsydäminen ja avulias, oikea joulutonttu.
Hyvää Joulua sinulle.
Korutontapa hyvinkin.
Kaikki tarvittava yleensä taskuihin. Käsilaukkua en käytä juuri koskaan. Repun otan joskus mukaan, en aina.
Isohkon kolmilokeroisen kukkaroni yhdessä lokerossa on pieni peili, sävyttävä huulivoide, kajalkynä ja kulmakynä, pari nenäliinaa ja ehkä kosteuspyyhe. Tuota meikkipuolta harvemmin tarvitsen päivän mittaan, mutta on hyvä olla varalla. Kukkaron otan aina mukaan, samoin puhelimen. Lisäksi toiset silmälasit, vähän tilanteesta/vuodenajasta riippuen tosin. Eli siis kirkkaat lasit ja aurinkolasit. Oikeanpuoleisessa takin sivutaskussa on aina kangasnenäliina ja muutama paperinen. Desipyyhkeet vasemmalla. Usein on jossain taskussa myös jonkinlainen ostoskassi.
Arvelen etten ole kovinkaan paljon tavaraa mukanani kuljetellut kaksikymppisenä. Meikkasin harvoin, huulia en juuri koskaan. Sen kerran kun meikkasin, panostin silmämeikkiin. Luomiväriä en muista käyttäneeni, vain ripsiväriä ja rajaus, joskus jopa tekoripset. Normaalin arki'meikin' tein, jos tein, pelkällä vaseliinilla. Sillä laitoin kulmakarvat huolitellun näköisiksi ja sekä yläluomeen että huuliin vähän kiiltoa.
Jossain lastenlaulussa kerrotaan että matkustan ympäri maailmaa laukussa leipää ja piimää vaan...
lisään luettelooni ainakin neljä toimivaa kuulakärkikynää, silmätippoja ja aurinkolasit.
***
Harvemmin. Oikeastaan en koskaan pelkälle ostosreissulle ota laukkua mukaan olenkaan.
Etenkin talvitakkieni ja farkkujeni taskuihin mahtuu kaikki välttämätön:
Povitaskuissa puhelin, korttikotelot, setelit, lukulasit.
Vasemmassa sivutaskussa tupakat ja sytkäri.
Oik.puol. pitkä pätkä vessapaperia nenäliinaksi, pari kosteuspyyhettä ja nitrospray.
Avaimet farkkujen oik.puol. sivutaskussa.
Kympinkolikot farkkujen vas.puol. perstaskussa ja kruunut ja vitoset oik.puol. perstaskussa.
20 vuotiaana? Ei, en minä voi enää muistaa tarkalleen mitä kannoin mukanani. Kai minulla oli milloin mitäkin, mutta ei ainakaan lukulaseja, nitrosprayta, korttikoteloa ja puhelinta ollut silloin mukana. Ehkä sen sijaan tampooni kaiken varalle.
Bessiellä lueteli joskus likimain saman varustuksen kun asiasta tuolloin keskusteltiin.
Missä Tenat?
Mitä tarkoittaa likimain? Ei minun taskuissani ole ikinä ollut lukulaseja tai nitrospraytä, ei liioin tupakoita tai sytkäriä omia ainakaan. Jos vessapaperia on ollut, niin ei pitkänä vaan nätisti erikseen taitettuina annospaloina.
Tietty logiikka siinä mitä missäkin taskussa kyllä on aina, mutta ei mitään ehdotonta järjestystä. Vaatekerran ja taskujen syvyyden yms. mukaan.
Yhtä käytännöllinen ja mukavuudenhaluinen sitten kuin minäkin.
Meillä kun lähdetään kaupungille, niin se on Tukholma. Siellä ei kukaan täysipäinen kanna mitään arvokasta selässään olevan pikkurepun lokeroissa tai isonkaan repun pikkulokeroissa. Muuten saa syyttää omaa tyhmyyttään, jos kortit, rahat ja puhelin häipyvät.
Minulla ne ovat takin sisätaskuissa vaikka olisi laukkukin mukana. Nuorempi likka näkyy pitävän rintsikoittensa välissä.
Tenat?
Mitä minä niillä? Tiedän kyllä mistä löytyy vessat, jos tarvis tulee. En minä ole vielä kertaakaan pöksyyni kusnu yli kuuteenkymmeneen vuoteen.
Kun isolle kirkolle Helsinkiin lähden, laitan puhelimen ja rahapussin taskuihin, nenäliinan ja huulikiillon voi rosvo halutessaan ottaa käyttöönsä.
Täällä kotikulmilla ei ole kukaan käpäliään reppuun tunkenut.
Ja kauppaan kun menen, siirrän kännyn ja lompsan taskuun, ovat paremmin hollilla, kun tarvitsee.
En ole homo. Joten minulla ei ole käsilaukkua, ei vyölaukkua, ei kalukukkaroa, ei iltalaukkua.
Tupakit, sytkäri takin vasemmassa taskussa. Avainkotelo oikeassa. Kännykät povitaskussa. Henkilökortti vetoketjullisessa taskussa. Irtorahat housun vasemmassa sivutaskussa. Nenäliinoja oikeassa. Lippis ilman turvamerkintöjä.
Sitten on duuniliivit jotka taskuineen sisältävät kaiken kulloinkin tarvittavan, kuten luku/pääsy /kulku kortteja eri mestoihin, osa kuvallisia, osa ilman. Toimivat puolenkin vuoden kuluttua. Osaan joutuu lataamaan kulkua jos edellisestä kerrasta on aikaa.
Jaa, sä meinaat että tosi miehet ei käytä mitään laukkuja vaan tunkee kaikki minkä tarvitsee taskuihinsa. Miesten takeissa on juuri noi ihanat povitaskut...esmeks lentokentällä täysin korvaamattomat boarding passin ja passin pitopaikat.
Opiskelijat kantavat reppua selässään, ei pätkääkään miehuudesta pois. Entäs kaikki nää salkkumiehet? Eikä sisältö ole suinkaan aina vain asiakirjoja.....
Nykyisin kännykkä- ja taskuvarasaikaan näkyvät tekevän naistenkin takkeihin sisätaskut ja oikein vetoketjun kanssa.
Se on minulla takkia ostaessa ihan päällimäisenä, että tarkistan minkälainen tasku. Yhdessä takissa se on niin hankalasti syvä ja helmassa, että joutuu kumartumaan ennenkuin sinne ylettyy. Sinne varmaan mahtuisi tablettikin, läppäri ei oikein ...
Työreissuilla minulla oli reppu, missä oli paljon pikkulokeroita ulkopuolella. Aina kun pääsin keskusaseman tungoksesta, niin joka pikkutasku repusta oli auki. Kerran saivat saaliikseen vähän lompakon näköisessä kotelossa olevat vanhat naarmuuttuneet lukulasini. Saattoi rosvoa piruttaa, kun näki mitä oli urakoinut.
Hah! Niin hauska muistelo/nykytilanteen ketju että pitää oikein tsekata - ja muistella:
Tämänhetkinen laukku on kirpparilta ostettu suht iso BjörnBorg, missä pitkä hihna joten sen saa "ylipään" eli ei tarvitse kenottaa jompaakumpaa olkapäätä kuten olkalaukuissa:
- etutasku: vapaaehtoistyöpaikan avain, unohtunut kalustetarjous, saman kalustefirman liimaputkilo (ostin huonosti liimatun puisen tarjottimen, sain liimaputkilon ekstrana), pakkaus missä muutama tarralla ympyröity haavaside (laastarin tyylinen, en muista mistä ja miksi) sekä pieni pahvilappu kirppari-hinnoittelua varten
- sisäosa: lompsa kortteineen, muutama talous/vessapaperista reväisty nenäliinantapainen, pienenpieni hiusharja, silmälasikotelo, kaupunkireissulla myös silmälasit (joita en koskaan tarvitse), pikkupikku-kolikkokukkaro (mihin taltioin erikoiskolikoita ystävääni varten), muutama kuulakärkikynä. Usein myös puhelin, ellei takissa ole vetoketjutaskua, ja takin taskussa on aina myös auton/kodin avain sekä nenäliinantapaisia.
Vaikeampi miettiä mitä käsi-/olkalaukussa oli kakskymppisenä. Lompsan lisäksi kai myös silmämeikkejä (en ole ihan varma, tuskin kuitenkaan puuteria ja huulipunaa), kampa, avain kotiin/asuntoon kuitenkin, paitsi että vielä 60-luvulla wanhaan kotiin pääsi ilman avaimia, maalta kun olen. Kouluaikoina bussilippu, vähän vanhempana auton avaimet. Ulkomailla ollessa joskus jopa passi, vähintäänkin maanalaisen poletteja sun muuta ko. maassa tarvittavaa, esim. karttoja, aikatauluja yms.
Nuorempana laukut muuten oli ehtaa nahkaa, joko käsilaukkuja (kahva) tai olkalaukkuja, monet ns. metsästäjänlaukkuja, joista erityisesti tykkäsin. Mulla on vieläkin yksi (lähes) käytössä. Ja tallessa muutkin ihanat nahkaiset... niiden aika tulee vielä!
Ulkomailla ollessa laukkuni (reppuni) vaihtaa sisältöä. Kaikki paitsi yksi maksukortti (visa) jäävät turvalokeroon hotellille tai majoitukseen. Samoin passi: kannan vain kopiota siitä mukanani. Yhden ainoan kerran rahapussini on laukustani varastettu täpötäydessä bussissa ent. asuinmaassani; sen jälkeen harkitsin vakavasti asettaa päällimäiseksi viritetyn rotanloukun, mutta arvelin sitten että hajamielisenä laitan todennäköisesti siihen itse näppini.
Tämän päivän olin reissussa laukkuni kanssa, käytän satulalaukkuja, tänään oli ruskean vuoro, siinä on viisi lokeroa, joista kahdessa on vetoketju ja sisältö lojuu nyt pöydällä. Helppo kertoa mitä kaikkea siinä on tänään mukana kulkenut...
-Yhdessä vetoketjullisessa oli reissun jäljiltä passi ja boarding passit ja liput ja laput oli vielä siellä välissä (Se reissu oli lokakuussa)
-Kaksi ihka uutta kotiavainta, piti tänään teettää lisää.
-kahdet silmälasit, ajo ja lukulasit
-Aina ensiapua yhdessä pussukassa, on pikkuhousunsuojia, liuska asperiinia, basibactia ja pari laastaria.
-Kaksi huulipunaa ja rajauskynä, kynsilakka ja hajuvesipullo
-Kuusi kuulakärkikynää, kaksi lyijykynää, ja pieni muistikirja ja A4 allakka(isoin ja raskain)
-Tulitikut ja pieni puukko nahkaisessa tupessa.
-pohjalta löytyi yksi käytetty ja yksi käyttämätön hammastikku
ja hammasharja kuleksi siellä myös
-Pari pientä papiljottia siltä varalta jos kutrit pääsee oikenemaan.
-kahden euron kolikko ja maasta löydetty pieni kaunis kulkunen
-hiusharja rahapussi ja kännykkä
auton ja kodinavaimet on aina taskussa
-sitten oli epämääräinen joukko ruttuisia lautasliinoja ruokailujen jäljiltä ja yhtä epämääräinen joukko kauppakuitteja
-kaiken kruunasi prismasta haetut vihon viimeiset joulukortit ja kasa postimerkkejä, jotka pitäisi saada viimeistään ylihuomenna postiin.
Hyvä aloitus, tuli laukku siivottua.
Lähikauppaan jos menen niin ei ole kuin rahapussi ja kasa kasseja, koskaan en ostele muovipusseja.
Sitten muistelen kaksikymppisen laukkua, eipä ollut käsilaukkua, oli vain iso marikassi, joka kätki kaiken, useampia pikku pussukoita, ensiavussa vähän eri tarvikkeita, ei päässyt mikään yllättämään silloinkaan,
silloin oli aina kynät kotelossa ja kunnon muistikirjat, oli makulatuuria ja muuta lehtiötä, sitten mukana kulki aina virkkuu tai kutomus ja eiköhän vaan ollut jotain varavaatettakin siinä kassissa, se oli ihanaa aikaa.
marikassi oli ja on hyvä, mulla on vieläkin ne kassit perunakassina ja eipä petä kahvat.
Kassin minäkin muistin nuoruudesta ja suuren olkalaukun...kuljetinkohan enemmän tavaraa mukanani? Varavaatteita? Nää pienet selkäreput ovat tulleet vasta aikuisiälläni mukaan kuvioihin ja niissäkin pitää olla remmit ristiin rastiin ettei kukaan (en edes itse) pääse mihinkään käsiksi helpolla :)
Tuo laukun sisällön muuttuminen nuoruudesta tähän päivää kertoo juuri sitä korutonta tarinaa ikääntymisestä. Nuorena oli tekoripset ja hammasharja (varmuuden vuoksi :) nyt on nitrosuihke ja paperinenäliinoja nivaska, Ennen oli lompakossa ajokortti, yksi luottokortti, muutama valokuva rakkaista ja rahaa (käteistä), nyt on suuri määrä kortteja (minulla parikymmentä, tosin vain niissä neljä-viisi pankki/luotto/maksukortteja), selvää rahaa ei juuri koskaan ja seteliosasto täynnä kaupan kassakuitteja jotka pitäisi joskus siivota pois. Valokuviakin on tullut lisää: paitsi rakkaimman kuvaa,, lasten kuvia, lastenlasten kuvia... pino käyntikortteja...
Ajattelin, että ei ole ikimaailmassa omassa rahapussissani noin paljon kortteja, kun kakskymmentä. Sitten laskin omani ja niitäkin oli kuusitoista, vaikka ihan vain tärkeimmät. Kotona on laatikossa vielä aikamoinen nivaska. Onneksi ei tarvitse kaikkia kantaa mukana, tosin ei aina muista sitten napata matkaansa kun jossain kaupassa tiettyä asiakaskorttia tarvitsisi. kirjastokorttejakin puolen kymmentä, yksi tärkein vain mukana, koko keskisuomi on yhden kortin takana.
Piti oikein miettiä tuota 20kymppisen käsilaukkua.
Siitä paljon mitään muista, mutta sen tiedän, että meikkipussi oli täynnä tavaraa ja kampa tietysti. Rahaa oli vähemmän siihen aikaan. Läpysköjä ei ollut keksittykään.
Ei ollut kännyköitä siihen aikaan, taisin olla jotain 35, kun NMT- puhelin meillä oli, se olisi jo tarvinnut kassin, vaan kahvasta sitä kuljetettiin.
Nykyään on kotiavain, känny, rahapussi, korkeintaan huulipuna ja puuteri, jos viivyn kauemmin, joita kuitenkaan en usein edes käytä reissussa.
Autonavaimen otan valmiiksi käteen lähtiessä, kauppoihin mennessä vasta laukkuun.
Niin rahapussissa on tietysti kaikki tarvittavat läpykät.
Energiapatukka ja kotiavaimet taskuissa, ei laukkua. Pankkikortti jos kauppaan olen menossa.