Jälleen tänä iltana
minä käperryn sänkyyni
peittonani ikäväni sinuun.
Se peitto on sydäntä polttava,
painava, ja muutoin kylmä,
kuin rautainen raanu
minun ihoani vasten.
Ja koko yön minä palelen,
vaikka sisintäni korventaa
kaipuuni sinuun, eikä se hellitä,
ei kevene, eikä lämmitä.
Sitä minä salaa toivon
ja nimeäsi hiljaa kuiskaan,
että jonakin yönä puhaltaisit
tämän rautaisen raanun
pois minun päältäni,
että kuiskaisit poltteen
hiljaiseksi hehkuksi
ja kätesi liu'uttaisit ihoni ylle
harson keveäksi peitoksi.
Nimesi hiljaa kuiskaan..
minä käperryn sänkyyni
peittonani ikäväni sinuun.
Se peitto on sydäntä polttava,
painava, ja muutoin kylmä,
kuin rautainen raanu
minun ihoani vasten.
Ja koko yön minä palelen,
vaikka sisintäni korventaa
kaipuuni sinuun, eikä se hellitä,
ei kevene, eikä lämmitä.
Sitä minä salaa toivon
ja nimeäsi hiljaa kuiskaan,
että jonakin yönä puhaltaisit
tämän rautaisen raanun
pois minun päältäni,
että kuiskaisit poltteen
hiljaiseksi hehkuksi
ja kätesi liu'uttaisit ihoni ylle
harson keveäksi peitoksi.
Nimesi hiljaa kuiskaan..
Vastaukset 43
Vanhimmat
Rakas.
Olipa surullisen kaunista
Kaunista. Hyviä unia sinulle kuka oletkin.
Voi miten ihana viesti jollekkin kellekkin meneepi.Näin sitä tuntee sen kaipauksen joka ei lopu koskaan.Mukana kulkee toivottavasti kohtaatte ja katsotte toisianne syvälle silmiin.
Tuli mielen haloo Helsingin biisi Syvälle silmiin jossa elli laulaa"sä katsot syvälle silmiin ja valehtelet",siltähän se joskus tuntuu joistakin tai joillekin käy niin
Harvalle onni suodaan. Pitäkööt onnistaan huolta jos niin hyvin käy.
Kaipuusi korventava kävi ilmi.. Komea runo.
Niin kauniisti osasit sanoittaa minunkin tuntemukseni 💔....
Aivan ihana kirjoitus! Hyvää yötä.
Mukava lukea näitä kivojakin kirj näitten dissosioivien henkilöiden kynästä.
Korjaus eli mukava lukea kivoja kirj näiden joidenkin tosi dissosioivien kirjoittajien kirjoitusten SEASTA.
Koskettavan kaunis ajatus.
Vaikkei ollutkaan minulle; en kaipaa täältä ketään.
Jos joulun taivaalla tuikkii vain yksi tähti, toivon sen luovan valoaan juuri sinulle - toivoa sinun toiveeseesi.
Heräsin yöllä pehmeään kosketukseen ja viileyteen vain huomatakseni, että ikävä se sieltä oli ryöminyt viereeni, peiton alle.
Kiedoin peittoa tiukemmin ympärilleni,
häätääkseni pois tuon kutsumattoman yövieraan, mutta sitä ahnaammin se asettui iholleni.
Minä kuiskasin sinun nimesi ja se jäi värisemään iholleni kuin kuumeinen vilu.
Minä käperryin mytyksi, käteni ympärilläni, kuin itseäni jäähyväisiksi rutistaen, siihen asti että ikävä löysi tiensä perille, täyttäen kaikki sydämeni sopukat.
Sillä ikävä on sydämen vieras, kosketusta huutavan ihon läpi on sen ainoa portti käydä ja nimesi sen portin ainoa avain.
Eikä se vieras käskemällä lähde, ei pyytämällä, eikä rukoilemalla. Se jää asumaan, kylmentäen kaikki huoneet, joissa se vaeltaa.
Ja minä värisen ikävästäni sinuun vielä aamullakin, eikä tätä vilua minusta poista kukaan muu kuin sinä.
Kosketus, kuin kuuraa
joka elonliekillään sulattaa jäätyneitä puroja pitkin reitin
sydämesi sopukoihin
häätää tutut ja vieraat
pelot ja uskomukset
jotta itselleen jää tilaa
haarniskasi alla
jättää kädenjälkensä ihoosi
avata portti ja olla osa sinua.
Sinä päivänä ei enää tarvita avaimia; ovi pysyy auki pitämättäkin.
(Noin hienosti runoileva saisi vaikka kuiskatakin minun nimeni:) )
Vaude. Sanat hallussa, jatka tätä. Kenties hän kuulee ja kuiskaa nimesi.
Kauniisti kirjoitat hänestä, toivottavasti vielä saapuu sieluasi lämmittämään.
Minä tarvitsen häntä. Minulla tulee todella kylmä jos hän menee pois. Jospa hän ei koskaan menisi pois.
Rakkaani pysyisi minun lähelläni. Pysyisi aina! Olisi lämpönä yöllä. Minä tutisen kylmästä, tämä viima on niin hyytävän kylmä.
Tulisiko hän kiinni minuun, niin lämpenisin. Meillä olisi sitten lämmin.
Lupaan olla hyvä hänelle, niin kuin kuuluu. Minä osaan olla hyvä hänelle. Hän tarvitsee lämpöä myös. Minä tahdon, että hän tulee minun luokseni, kaipaa minua ja minä saan rakastaa häntä yksin. Saan kertoa sen hänelle.
Tahdon helliä häntä. Minulla on niin ikävä häntä.
Niin piti vielä lisätä, etten mitenkään omi aloittajan kirjoitusta. Yhdyn vain ikävään hetken.
Kaunis kirjoitus.
Kiinnitin huomioni sanaan tarvitsen, en koe asioita noin vahvasti.
Ehkä tuo kirjoittaja tarvitsee jostain kumman syystä (varmaan joku mielenhäiriö sitten) tuota toista ja tietää tuon toisen tarvitsevan lämpöä. Sehän on hienoa ja rohkeaa mielestäni myöntää, että vaikkapa tarvitsee toista.
Hetken ajattelin, että sä voisit sanoa jotain muuta... tuntui siltä, mutta koska et ole "se" oikea ihminen, et voi sanoa muuta.
Minä olen seurassa yksinäinen... yksinäinen susi :)
Ai niin, pitääkö aloittajan kirjoitusta kehua? Tässä tulee: se on hyvä.
Itse vain kirjoitin tavanomaista tunteen paloa sen enempää pohdiskelematta.
"Minätarvitsenhäntä"
ei ole nimimerkkini. En käytä nimimerkkejä, joissa sanat on kirjoitettu pötköön.
"Minätarvitsenhäntä" ei ole nimimerkkini enkä kaipaa "yksinäistä sutta". Ihailen sosiaalisia taitoja.
En kirjoita nimimerkillä "Minätarvitsenhänä" enkä käytä sanontaa "tunteen paloa".
Jaaha, päänaukoja ämmäkin heräsi ;D
Ilmeisesti aloittaja on "Onni" -nimimerkillä kirjoitteleva mies Pohjois-Suomesta.
Ja hän taitaa kommunikoida nimimerkin "kukkaseppelsydänsukat" kanssa.
Jos näin on onnea Onnin matkaan, ellei sitten ole ukkomies, joka täällä salaa vuodattaa rakkauttaan VIERAALLE NAISELLE!
Tähänkin ketjuun: Pk:lle terveiset Ruoholahteen!
Pk:lle Ruoholahteen!
Mä sinulle tahdon jotakin kirjoittaa,
sanoin muutamin päivääs reunustaa:
Aikamme sydäntalvessa laahustaa
silti virta viisareita kerkeään kuljettaa.
Ajatukseni ajatustasi tavoittaa,
kun hiljaisuuden läpi sanat ruudulles putoaa.
Sinusta turvaa, lämpöä aistin taas.
Sen saanko kiinni, se ennen kuin katoaa.
Pk:lle lämpimät terveiset Ruoholahteen!
Anteeksi kun mulla on niin paha olla.
Älä huolehdi.
En jaksa tätä mitä on kun sukuni myllää.
Jäät mun rakkaaksi vaikka me ei koskaan puhuttu kaikkea.
Jospa löydät rakkaasi.
Hyvää yötä<3
Voi, voi
aloittajalleko kirjoitit "fairytalee"?
Toivottavasti saatte puhuttua kaiken e:n kanssa, kuka hän nyt sitten lieneekin.
Oletko kenties palstan "OTM71", joka tavoittelee Elinaa. En ole Elina, mutta toivon onnea matkaasi.
Kuka täällä on kirjoittanut minun käyttämälläni nimimerkillä?Aika hanurista tehdä näin!!!!!!Kirjoittaa toisen ihmisen nimissä!!Tosi loukkaavaa.Vielä se ettei OIKEASTI tiedä toisen ihmisen elämästä yhtään mitään.Prkl.Kuka voi ikinä tehdä näin????????
En kirjoita tuossa yllä nimimerkillä
"Minätarvitsenhäntä".
En koskaan käytä nimimerkkejä, joissa sanat on kirjoitrttu PIENIN ALKUKIRJAIMIN ja YHTEEN PÖTKÖÖN.
En myöskään käytä sanontaa "tunteen paloa".
Yllä on LYHYT, RIIMILLINEN, RUNONI eikä se jätä arvausten varaan, kenelle se on kirjoitettu, mikäli kuuluu tuttavapiiriini.
Minulla oli taannoin vuosien aikana kyky kirjoittaa runoja ja erittäin päteviä sellaisia, nyt vaan en ole kokenut mitää läheisyyttä joka nostaisi pintaan näitä hunajaisia rakkausrunoja.
Mua alkoi nyt ihan rehellisesti oksettaa nää.
Kauniita runoja, onko ne minulle
Jos ihmisen arvo mitataan sillä,
kuinka moni häntä ajattelee,
kaipaa ja ikävöi, kuka muistaa,
niin sillä mittarilla minä olen arvoton.
Itsestäänselvyys, kuten ilma,
yhtä näkymätön, ohut ja varjoton.
Eikä arvottoman tunteilla ole arvoa,
merkityksettömiä ne ovat,
eivät ne ketään liikuta tai kosketa.
Eikä unohdetun ajatuksia muisteta,
sillä muistaminen vaatisi nähdyksi tulemisen.
Tulla nähdyksi omana itsenään,
tuntea itsensä rakastetuksi sellaisenaan
ja tulla kaivatuksi kaikkine vikoineen,
että olisi elämän sammumaton jano,
eikä unohdetun armoton kuoleman kaipuu.
Unohdetun elämä ei ole arvokas,
se on mitäänsanomattoman irvokas.
Tuo tuntuu pahalta lukea... mun sydän ei kestä näitä... silti pitää lukea.
Oletko ajatellut, että olisi aika ikävää jos kaipaamasi henkilö kirjoittelisi täällä. Sinä näitä mietteitä ja hän omia mietteitään. Kumpikin tuskissaan. On tämäkin!
Minä hän en ole. Itse tuskailen, koska tahtoisin niin jatkaa yhteyttä, mutta minun on suojeltava itseäni. En kestä sydänsuruja yhtään enempää.
Sinä et ole arvoton! Kukaan ei saisi sanoa niin, et edes sinä itse!
Kerro vähän, ketä kaipaat. Edes nimen ensimmäinen kirjain tai jotain?
Nainen, nimensä alkaa M-kirjaimella ja päättyy a-kirjaimeen.
Kaksi ensimmäistä tekstiä ovat hänelle/hänestä. Kolmas yleisellä tasolla, kokemuksesta.
Jos oikeasti tietäisin hänen ajattelevan noin... En tietenkään jättäisi yksin.