Ei meistä mitään tule. Sulla on asiat hyvin, ei enää onnistu, mikään ei muutu. Jos jotain tunteita oli niin olet työntänyt ne jonnekin syvälle taka-alalle, pysyt hänen vierellään ja minusta tulee mökkihöperö nainen, joka silittelee pehmolelukissaa kun on allerginen oikeille ja pysyy miehistä kaukana.
Olihan se hienoa haaveilla. Luulla, että kerrankin kävisi toisin ja tässä se nyt olisi. Rakkaus.
Olihan se hienoa haaveilla. Luulla, että kerrankin kävisi toisin ja tässä se nyt olisi. Rakkaus.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Muistan vielä hämärästi, kun olin toiveikas rakkauden suhteen. Myöhemmin toivo sammui kolhujen myötä, mutta yritin silti vielä uskoa siihen. Kun lopulta opin, mitä rakkaus voi olla, niin tuo kokemus vei myös uskon. Hän on onnellinen elämässään, rakastunut ja rakastava, eikä tarvitse minua.
Tulin, näin ja hävisin. Rakkauteni meni tuon naisen mukana ja en enää kykene rakastumaan. Huomaan tarttuvani päivästä toiseen pienen pieniin rakkauden häivähdyksiin, mutta en saa siitä enää otetta. Siitä on tullut myytti, legenda jota mieleni kertoo itselleen. Ja tyhjässä kuoressa ne sanat kaikuvat ikuisuuden.
1 rakastuminen oli totaalisin. Seuraavaan osasi jo jotenkin suhtautua, vaikka kipeää teki sekin. Sitä seuraava taisi jäädä 2 illan suhteeksi. Kiitos riitti minulle rakkaus. Viimeisimmän kohdalla totesin, että en muutes edes pane tuota, vaikka on niin vietävän sulonen, söpö ja ihana, että meinaa järki lähteä liitoon. Tästä lähtien mennään friends with benefits ja fuckbuddy mentaliteelilla ja pysytään järjissään. Oma itse numerolla 1 ja puoliso siihen päälle ehkä kaunistamaan kokonaisuutta, muttei maailmankaikkeuden keskipisteeksi.