Mitäpä mielessä?

11.7. Tallinnaan

Huominen palaveri

Erästä T naista mietin...

Mulla soi päässä että:

"Hetki lyö, meille hetki lyö"

JA

"paina hulees huulia vasten
kosketa mua joka paikkaan
katso syvälle silmiini
tunnetko tän hetken kauneuden?

tahdon-- rakastella sinua
tahdon-- rakastella sinua
tahdotko-- sinä minua?"

Kuusi vai ei kuusi.

Tahdotko, että otat yhteyttä vai otatko sinä? Jaetaan vuoronumerot; sä ja sä.

Mitäpä ap:lla mielessä?

Nuku hyvin

Vituiks meni.

Sitten jotenkin seilattava nämä pyhät läpi.

Tänään mietin juuri nyt näitä palstan aloituksia. Jos ihmiset on näin sekaisin ja näin pelottavia sisimmiltä ajatuksiltaan... kannattaako tässä parisuhteisiin edes mennä, kun varma asia on se että osuu joko hyvin päästään sairaaseen joka näinnäisesti terve. (siis ne pahimmin sairaat eivät kanna diagnoosia) eli tavalllaan luulee että osuu kultasuoneen kun ihan terveeltä ja mukavalta vaikuttaa, mutta työntääkin päänsä paskaan eikä jumakauta tajua sitä ennen kuin on jo suhteessa ja tunnekoukussa.

Siinä sitten roikkuu ja rimpuilee miettien että ei jumalaude kun muuten on jäätävää paskaa koko suhteilu on.


Saa osakseen kaikkee todella kusista käytöstä ja kaiken lisäksi joutuu kantaan syntipukin rooliakin.

Suhteesta kävelee pois miettien että VOI VITTU MITÄ PASKAA OLI KOKO PASKA. Yksi roikkuu jalassa ja sitä pitää huitoa ja potkia vittuun siitä. Se irvistelee, vetelee letistä ja lätkii aina tilaisuuden tullen ja minäpä taas kiroan että: VOI VITTU MITÄ PASKAA ja tönin ja huidon sitä vittuun nyt siitä

Oujeah.. tätä ihanaakin ihanampaa suhteen jälkitilaa joutuu kestämään silleen aika monta vuotaa...jolloin alkaa tuleen mieleen sellainenkin ajatus että pitäiskö sitä vaikka vetää itsensä jojoon.


Noh, mutta jotta tämän palstan lukeminen ei vetäisi minua enempää depressiivisiin ajatuksiin eikä taas hullut tuli ampumaan minua väittäen minkä lie vanhan ukkomiehen nussiaksi tms. niin taidampa tästä mennä hajoileen paskaa elämää pois palstalta ja hakeen jostain takaisin joulumielen.

Sori, vähän huonolla tuulella niin silloin tämä ulosantini on vähän karun suoraa, mutta nämä nyt ovat pääni sisäiset ajatukset kaunistelemattomana tällä hetkellä.

Lahjat hankkimatta ja en tiedä mihin menen, kun on vaihtoehtoja. Olisin mieluiten kotona, mutta sukulaisia on taas toisaalta kiva nähdä.

Reissua odotellessa.