lammi talo + kuluva materiaali

Niin miten paljon tuollainen lammi talon rakentaminen (185m2) vaatii rakentamistyökaluja ja miten niitä kuluu (siis esim. laikat, terät ja jne). Onko näiden laikkojen ja jne. osuus isokin tekijä tässä projektissa.
93948
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Uretaanipistooli, 230mm 2300w timantti, kumivasara, betonimylly (ekan kerroksen kiinnittämistä varten), akkupora tai vasara (riippuen kummalla teet anturalaudoituksen), tiilikärryt harkkojen kuskaamiseen (jos nostat alle 100kg penkistä). Isoin tekijä on iso haukkari, sitten nää muut.Me heiteltiin neljään metriin harkkoja kun ei jaksettu väsätä telineitä.

Oletan että sulla on lapio, sanko, äyskäri kuulosuojaimet jne. Laikkoja menee pari kolme laadukasta ja sisäseinien harkkoihin ehkä pari. Riippuu kuinka hyvin suunnittelija on saanut suunniteltua moduulimittaan.

Äänestä
  • linjalanka, vaaituskone, vatupassi ja kaljakori.

    Äänestä

  • Millaset romutusbileet teillä on ollut siellä tontilla???

    Tosta listasta:
    -en ole tarvinnut betonimyllyä. Anturan pinnassa oli max.2mm heitto, eli ei tarvinnut kuralla lähteä, vaan harkolla suoraan.
    -tiilikärryjä ei ole ollut, enkä nosta 100kg penkistä. Hyvät telineet tarvii kyllä, niin harkot on koko ajan vieressä.
    MUTTA MUTTA...miten kummassa sä olet saanut laikkoja tuhottua noin paljon. Mulla on yksi iso ja yksi pieni laikka ja molemmat on vielä rungon ja väliseinien jälkeen ihan soivia pelejä. Rälläkät itsessään on mallia Hong Kong, mutta laikat laadukkaita.
    Betonimyllyn sijaan meillä on kottikärryt, porakone ja vispilä. Niitäkin tosin tarvittiin vasta väliseinien teossa, kun valetaan ovipielissä ontelo kuraa täyteen. Sekään ei kai olisi tarpeen.
    Sä olet kyllä tainnut tehdä betoniveneen, kun äyskärinkin olet tarvinnut ;o)

    Äänestä

  • K70 kirjoitti:

    Millaset romutusbileet teillä on ollut siellä tontilla???

    Tosta listasta:
    -en ole tarvinnut betonimyllyä. Anturan pinnassa oli max.2mm heitto, eli ei tarvinnut kuralla lähteä, vaan harkolla suoraan.
    -tiilikärryjä ei ole ollut, enkä nosta 100kg penkistä. Hyvät telineet tarvii kyllä, niin harkot on koko ajan vieressä.
    MUTTA MUTTA...miten kummassa sä olet saanut laikkoja tuhottua noin paljon. Mulla on yksi iso ja yksi pieni laikka ja molemmat on vielä rungon ja väliseinien jälkeen ihan soivia pelejä. Rälläkät itsessään on mallia Hong Kong, mutta laikat laadukkaita.
    Betonimyllyn sijaan meillä on kottikärryt, porakone ja vispilä. Niitäkin tosin tarvittiin vasta väliseinien teossa, kun valetaan ovipielissä ontelo kuraa täyteen. Sekään ei kai olisi tarpeen.
    Sä olet kyllä tainnut tehdä betoniveneen, kun äyskärinkin olet tarvinnut ;o)

    Teimme ekaan kerrokseen kiinnityksen myllykuralla. Emme muuranneet vaan kaadoin ÄYSKÄRILLÄ onteloiden pohjalle 10 cm kerroksen kuraa. Oli se meilläkin antura suorassa, mutta tuon ekan kerroksen päälle voikin sitten latoa hyvällä mielellä kun se on kiinni ja suora! K70 kannattaisi lukea lämpökivien työohje (sivu 5), vai käytitkö sinä pumppuautoa tekemään ekan kerroksen kiinnityksen? Porakoneella tuskin sekoitit ellei sulla ole 10m2 mökki?

    Tais niitä laikkoja pari mennä, on kyllä kirvesmies käynyt muillakin kohteilla...eli ei pelkästään meillä. Yksi taisi tuhoutua kun rälläkkä putosi tellingeiltä...ota nyt ainakin varalaikka jos et asu k-raudan vieressä :)

    Juu toi pora ja vispilä, väliseinäkivet ja -harkot kannattaa liimata toisiinsa saneerauslaastilla.

    Jos käytät telineitä (maksat perkeleesti) niin silloin kivet saa nostettua (maksat perkeleesti) suoraan telineille. Toinen vaihtoehto on se että käytät telineiden pystytykseen käytetyn ajan talosi rakentamiseen. Styrox-paaleilla pääset kohtuullisesti yksikerrosratkaisussa.

    Kaikki tyylillään..onnea projektiin.

    Äänestä

  • aina tarvitaan kirjoitti:

    Teimme ekaan kerrokseen kiinnityksen myllykuralla. Emme muuranneet vaan kaadoin ÄYSKÄRILLÄ onteloiden pohjalle 10 cm kerroksen kuraa. Oli se meilläkin antura suorassa, mutta tuon ekan kerroksen päälle voikin sitten latoa hyvällä mielellä kun se on kiinni ja suora! K70 kannattaisi lukea lämpökivien työohje (sivu 5), vai käytitkö sinä pumppuautoa tekemään ekan kerroksen kiinnityksen? Porakoneella tuskin sekoitit ellei sulla ole 10m2 mökki?

    Tais niitä laikkoja pari mennä, on kyllä kirvesmies käynyt muillakin kohteilla...eli ei pelkästään meillä. Yksi taisi tuhoutua kun rälläkkä putosi tellingeiltä...ota nyt ainakin varalaikka jos et asu k-raudan vieressä :)

    Juu toi pora ja vispilä, väliseinäkivet ja -harkot kannattaa liimata toisiinsa saneerauslaastilla.

    Jos käytät telineitä (maksat perkeleesti) niin silloin kivet saa nostettua (maksat perkeleesti) suoraan telineille. Toinen vaihtoehto on se että käytät telineiden pystytykseen käytetyn ajan talosi rakentamiseen. Styrox-paaleilla pääset kohtuullisesti yksikerrosratkaisussa.

    Kaikki tyylillään..onnea projektiin.

    Tuo väliseinäharkkojen liimaaminen saneerauslaastilla onkin sitten varteenotettava juttu. Uusi minulle. Naapurilla lähti väliseinä luikertelemaan valuvaiheessa. Hakkasivat suoraksi pattingilla. Jäi 5 senttiä tasoitemiehen korjattavaksi. Ohjeena oli puiset tuennat valun ajaksi. Liimaus lienee siistimpi juttu ja nopeampi.

    Äänestä

  • aina tarvitaan kirjoitti:

    Teimme ekaan kerrokseen kiinnityksen myllykuralla. Emme muuranneet vaan kaadoin ÄYSKÄRILLÄ onteloiden pohjalle 10 cm kerroksen kuraa. Oli se meilläkin antura suorassa, mutta tuon ekan kerroksen päälle voikin sitten latoa hyvällä mielellä kun se on kiinni ja suora! K70 kannattaisi lukea lämpökivien työohje (sivu 5), vai käytitkö sinä pumppuautoa tekemään ekan kerroksen kiinnityksen? Porakoneella tuskin sekoitit ellei sulla ole 10m2 mökki?

    Tais niitä laikkoja pari mennä, on kyllä kirvesmies käynyt muillakin kohteilla...eli ei pelkästään meillä. Yksi taisi tuhoutua kun rälläkkä putosi tellingeiltä...ota nyt ainakin varalaikka jos et asu k-raudan vieressä :)

    Juu toi pora ja vispilä, väliseinäkivet ja -harkot kannattaa liimata toisiinsa saneerauslaastilla.

    Jos käytät telineitä (maksat perkeleesti) niin silloin kivet saa nostettua (maksat perkeleesti) suoraan telineille. Toinen vaihtoehto on se että käytät telineiden pystytykseen käytetyn ajan talosi rakentamiseen. Styrox-paaleilla pääset kohtuullisesti yksikerrosratkaisussa.

    Kaikki tyylillään..onnea projektiin.

    Ei ollut anturalähdössäkään meillä betonimyllyä, vaan kottarit ja porakone.
    Me ei valettu ekoihin onteloihin, kuin harkonsaumakohtiin kakut.
    Tuohan on Lammissa juuri suuri etu, kun ei tarvitse kuran kanssa koko ajan yhden ukon touhuta.
    Eli porakoneella sekoitin, vaikka mökki on 250m2, tosin kahdessa tasossa, mutta rungon ympäri on n.50m.
    Ja oli lähtö kiinni ja suora. Hyvillä mielin ladottiin eteenpäin.

    Muutenkin koron pitäminen on Lammissa tärkeää. Me otettiin ontelolaattakin 20cm paksuna, vaikka suositus oli 17cm. Laitettiin ontelot suoran harkkokerroksen päälle ja saatiin jatkaa ylöspäin suoraan harkolla tasalattialta, eikä tarvinnut mitään korjausvaluja, eikä onteloiden kiilaamisia

    Totta puhuen toinen laikka mullakin on menossa. Runkotyön jäljiltä laikka oli tosin ihan kunnossa vielä, mutta tuli möhlittyä portaiden lepotasanteen alle harkot liian korkeaksi, niin meni se laikka ihan pilalle, kun hioin lepotasanteen alta harkoista tavaraa pois. Timanttilaikka ei tosiaankaan ole pitkäikäinen, jos sillä hioo jotain.

    Väliseinät liimattiin ohutsaumalaastilla.

    Telineistä en maksanut senttiäkään. Faija haali trukkihyllyjä, joista saatiin hyvät telineet ympäri talon. Telineille saatiin kivet aina, kun oli nosturilla muutakin tarvetta tontilla. Jollen väärin muista, niin neljä eri kertaa kävi nosturi.
    Eikä nosturikulut ollut kovinkaan kovat, kun muisti maksaa kuskille, ennen kuin lähti paikalta, niin ei tullut laskua.
    Telineet kyllä auttoi hommassa tosi paljon, kun harkot oli käden ulottuvilla koko ajan, eikä tarvinnut ruveta bodaamaan niitä ylös. Varsinkin toisen kerroksen yläosalla ja päätykolmoiden teossa ne oli korvaamattomat.
    Styroksia en olisi kyennyt käyttämään, kun ei ollut saatavilla kuin vasta lattiavalun aikaan ja se valettiin, kun runko oli jo kasassa. Muutenkin sitä meni tosi vähän. Ainoastaan alakerran lattiaeristeeksi.

    Onnea tarvitaan ja vielä enemmän inspiraatiota ja kärsivällisyyttä, kun konttorirotta ryhtyy rakennushommiin ja yrittää tehdä kaiken itse. Tähän asti on mennyt ihan ok, kunhan saisi kaikki PRKL:n iv-kanavat eristettyä (ehkä veemäisin homma koko projektissa).

    Äänestä

  • K70 kirjoitti:

    Ei ollut anturalähdössäkään meillä betonimyllyä, vaan kottarit ja porakone.
    Me ei valettu ekoihin onteloihin, kuin harkonsaumakohtiin kakut.
    Tuohan on Lammissa juuri suuri etu, kun ei tarvitse kuran kanssa koko ajan yhden ukon touhuta.
    Eli porakoneella sekoitin, vaikka mökki on 250m2, tosin kahdessa tasossa, mutta rungon ympäri on n.50m.
    Ja oli lähtö kiinni ja suora. Hyvillä mielin ladottiin eteenpäin.

    Muutenkin koron pitäminen on Lammissa tärkeää. Me otettiin ontelolaattakin 20cm paksuna, vaikka suositus oli 17cm. Laitettiin ontelot suoran harkkokerroksen päälle ja saatiin jatkaa ylöspäin suoraan harkolla tasalattialta, eikä tarvinnut mitään korjausvaluja, eikä onteloiden kiilaamisia

    Totta puhuen toinen laikka mullakin on menossa. Runkotyön jäljiltä laikka oli tosin ihan kunnossa vielä, mutta tuli möhlittyä portaiden lepotasanteen alle harkot liian korkeaksi, niin meni se laikka ihan pilalle, kun hioin lepotasanteen alta harkoista tavaraa pois. Timanttilaikka ei tosiaankaan ole pitkäikäinen, jos sillä hioo jotain.

    Väliseinät liimattiin ohutsaumalaastilla.

    Telineistä en maksanut senttiäkään. Faija haali trukkihyllyjä, joista saatiin hyvät telineet ympäri talon. Telineille saatiin kivet aina, kun oli nosturilla muutakin tarvetta tontilla. Jollen väärin muista, niin neljä eri kertaa kävi nosturi.
    Eikä nosturikulut ollut kovinkaan kovat, kun muisti maksaa kuskille, ennen kuin lähti paikalta, niin ei tullut laskua.
    Telineet kyllä auttoi hommassa tosi paljon, kun harkot oli käden ulottuvilla koko ajan, eikä tarvinnut ruveta bodaamaan niitä ylös. Varsinkin toisen kerroksen yläosalla ja päätykolmoiden teossa ne oli korvaamattomat.
    Styroksia en olisi kyennyt käyttämään, kun ei ollut saatavilla kuin vasta lattiavalun aikaan ja se valettiin, kun runko oli jo kasassa. Muutenkin sitä meni tosi vähän. Ainoastaan alakerran lattiaeristeeksi.

    Onnea tarvitaan ja vielä enemmän inspiraatiota ja kärsivällisyyttä, kun konttorirotta ryhtyy rakennushommiin ja yrittää tehdä kaiken itse. Tähän asti on mennyt ihan ok, kunhan saisi kaikki PRKL:n iv-kanavat eristettyä (ehkä veemäisin homma koko projektissa).

    talot tehneenä totean, että se laastin pyörittely tuntui ekalla kerralla kovalta hommalta ja siksi päädyttin Lammiin, mutta nyt toisenkin talon tehneenä voin sanoa, että se laastin teko on pienempi paha kuin lammin liimailut ja tuennat ennen
    valuja. Ja Lammissa on vielä se huono puoli, että kaikki putkitukset yms. pitää tehdä samaan aikaan.

    Seuraavan talon taidan tehdä siposta kun sitä ei ole vielä tullut kuokeiltua.

    Äänestä

  • ja lammilla kirjoitti:

    talot tehneenä totean, että se laastin pyörittely tuntui ekalla kerralla kovalta hommalta ja siksi päädyttin Lammiin, mutta nyt toisenkin talon tehneenä voin sanoa, että se laastin teko on pienempi paha kuin lammin liimailut ja tuennat ennen
    valuja. Ja Lammissa on vielä se huono puoli, että kaikki putkitukset yms. pitää tehdä samaan aikaan.

    Seuraavan talon taidan tehdä siposta kun sitä ei ole vielä tullut kuokeiltua.

    Miten voi verrata laastin tekoa, kuljetusta ja levitystä uretaanipistoolin käyttöön?
    Kuinka voi saada urtsun levityksestä vaikeampaa?

    Meillä oli ainoat tuet kohdissa, mihin ei tullut harkkoja, vaan tehtiin palkkeja. Muita tuentoja oli ovi/ikkunapielet ja rikkinäisien harkkojen käytöstä aiheutunut vanerien käyttö.

    Putkituksien teko huono, kun tekee sen seinän sisään??? Saahan Lammiinkin roilota, jos jotain huvittaa, mutta miksi ihmeessä, kun ne putket saa sinne sisäänkin.

    Äänestä

  • ja lammilla kirjoitti:

    talot tehneenä totean, että se laastin pyörittely tuntui ekalla kerralla kovalta hommalta ja siksi päädyttin Lammiin, mutta nyt toisenkin talon tehneenä voin sanoa, että se laastin teko on pienempi paha kuin lammin liimailut ja tuennat ennen
    valuja. Ja Lammissa on vielä se huono puoli, että kaikki putkitukset yms. pitää tehdä samaan aikaan.

    Seuraavan talon taidan tehdä siposta kun sitä ei ole vielä tullut kuokeiltua.

    Niin tuentoja ei tarvita väliseinäkiviin/harkkoihin. Lämpöharkot pysyy sillä uretaanilla. Irti ei saanut "oho" kappaletta kuin leikkaamalla uretaani irti villaveitsellä.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


DTKK kirjoitti:

Niin miten paljon tuollainen lammi talon rakentaminen (185m2) vaatii rakentamistyökaluja ja miten niitä kuluu (siis esim. laikat, terät ja jne). Onko näiden laikkojen ja jne. osuus isokin tekijä tässä projektissa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu