Onko saatava omaisuutta?

Perukirjaan on merkitty saatava omaisuudeksi, mutta tätä saatavaa ei ole saatu ulosotonkaan kautta perittyä vuosien saatossa.

Nyt se saatava on osaltaan sitten eräänkin osakkaan omaisuutta ja tätäkö kela voi sitten häneltä periä, jos hän joutuu hakemaan toimeentulotukea?

Lienee ollut virhe kuolinpesän varojen ilmoittajalta / perukirjan laatijalta ollut saatavaa omaisuudeksi merkitä.
Pitääkö tuosta maksaa vielä veroakin?
12358
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Muita kuin osakkaiden saatavia ei tietenkään voida merkitä perittävän varallisuudeksi, vaan ne jäävät auki odottamaan suoritusta ja tarvittaessa käsitellään aikanaan täydennysperunkirjoituksessa.

Perittävän saatava osakkaalta voidaan kuitata sen osakkaan jako-osuudesta, jolle se on alunperin annettu velkana. Kela tietysti voi yrittää periä ja siinä onnistuukin, jos siitä jako-osasta jää jotain yli sen saatavan jälkeen tai osakas muutoin on maksukykyinen.

Äänestä

  • "Muita kuin osakkaiden saatavia ei tietenkään voida merkitä perittävän varallisuudeksi, vaan ne jäävät auki odottamaan suoritusta ja tarvittaessa käsitellään aikanaan täydennysperunkirjoituksessa."

    Väärin. Kyllä saamisetkin tulee merkitä perukirjaan varallisuutena. Myös epävarma saaminen tulee ilmoittaa. Se kuitenkin arvostetaan täyden arvon asemesta todennäköiseen arvoonsa (mikä arvostus tulee perustella). Jos sittemmin ilmenee, että saaminen olikin, vastoin arviota, arvoton, perintöverotukseen voidaan hakea oikaisua.

    Ote verottajan ohjeesta:
    "Epävarma saaminen arvostetaan todennäköiseen arvoon. Vanhentunutta saatavaa voidaan pitää arvottomana, ellei velkojalla ole käytettävissään panttia tai kuittauskelpoista vastasaamista."
    http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Perinto_ja_lahjaverotus/Varojen_arvostamista_perinto_ja_lahjaver(41760)

    Äänestä

  • 00530 kirjoitti:

    "Muita kuin osakkaiden saatavia ei tietenkään voida merkitä perittävän varallisuudeksi, vaan ne jäävät auki odottamaan suoritusta ja tarvittaessa käsitellään aikanaan täydennysperunkirjoituksessa."

    Väärin. Kyllä saamisetkin tulee merkitä perukirjaan varallisuutena. Myös epävarma saaminen tulee ilmoittaa. Se kuitenkin arvostetaan täyden arvon asemesta todennäköiseen arvoonsa (mikä arvostus tulee perustella). Jos sittemmin ilmenee, että saaminen olikin, vastoin arviota, arvoton, perintöverotukseen voidaan hakea oikaisua.

    Ote verottajan ohjeesta:
    "Epävarma saaminen arvostetaan todennäköiseen arvoon. Vanhentunutta saatavaa voidaan pitää arvottomana, ellei velkojalla ole käytettävissään panttia tai kuittauskelpoista vastasaamista."
    http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Perinto_ja_lahjaverotus/Varojen_arvostamista_perinto_ja_lahjaver(41760)

    En ole tarkistanut verottajan kantaa, vaan ohjeellisesti Aarnio-Kankaan Perintöoikeus I mukaan epävarmaa muuta saatavaa ei tarvitse merkitä omaisuusluetteloon, mutta mikä mahtanee olla käytäntö niissä, eikä se tässä ilmeisesti ollut edes varsinaisena kysymyksenä ja arvostaminen kuitenkin vielä erikseen.

    Äänestä

  • Epävarman saatavan merkitsemisessä Aarnio-Kankaalla ja verottajalla näkyy olevan erilaiset käsitykset. Mutta se, mitä muista (ei-epävarmoista) saatavista kirjoitit, ei kyllä perustu Jäämistöoikeus I:een.

    "Muita kuin osakkaiden saatavia ei tietenkään voida merkitä perittävän varallisuudeksi, vaan ne jäävät auki odottamaan suoritusta ja tarvittaessa käsitellään aikanaan täydennysperunkirjoituksessa."

    Ne totta kai tulee merkitä omaisuusluetteloon perittävän varoiksi. Lainaus Jäämistöoikeus I:stä:

    "Perittävän saatavat ilmoitetaan korkoineen kuolinpäivän mukaisina."

    Äänestä

  • 00530 kirjoitti:

    Epävarman saatavan merkitsemisessä Aarnio-Kankaalla ja verottajalla näkyy olevan erilaiset käsitykset. Mutta se, mitä muista (ei-epävarmoista) saatavista kirjoitit, ei kyllä perustu Jäämistöoikeus I:een.

    "Muita kuin osakkaiden saatavia ei tietenkään voida merkitä perittävän varallisuudeksi, vaan ne jäävät auki odottamaan suoritusta ja tarvittaessa käsitellään aikanaan täydennysperunkirjoituksessa."

    Ne totta kai tulee merkitä omaisuusluetteloon perittävän varoiksi. Lainaus Jäämistöoikeus I:stä:

    "Perittävän saatavat ilmoitetaan korkoineen kuolinpäivän mukaisina."

    Niin olen tulkinnut, että muut kuin kuitattavissa olevat osakkaiden saatavat ovat epävarmoja, ja sen vuoksi niitä ei laskettaisi suoraan varallisuudeksi.

    Tekstin muotoilu oli kieltämättä vähän hutera ja voitte saivarrella siitä vaikka ensi vuoteen, mutta kysymys ei nähdäkseni ollut tässä tapauksessa kuitenkaan epävarmasta saatavasta.

    Äänestä

  • 7534758 kirjoitti:

    Niin olen tulkinnut, että muut kuin kuitattavissa olevat osakkaiden saatavat ovat epävarmoja, ja sen vuoksi niitä ei laskettaisi suoraan varallisuudeksi.

    Tekstin muotoilu oli kieltämättä vähän hutera ja voitte saivarrella siitä vaikka ensi vuoteen, mutta kysymys ei nähdäkseni ollut tässä tapauksessa kuitenkaan epävarmasta saatavasta.

    "Niin olen tulkinnut, että muut kuin kuitattavissa olevat osakkaiden saatavat ovat epävarmoja, ja sen vuoksi niitä ei laskettaisi suoraan varallisuudeksi. "

    Et siis liittäisi perukirjan varallisuudeksi pankissa olevia tilivaroja, ennakkomaksun palautuksia (esim lehtitilaukset), veronpalautuksia yms? Nuo kaikki kun ovat saatavia, eivätkä yleensä ole kovin epävarmoja.

    Äänestä

  • 7534758 kirjoitti:

    Niin olen tulkinnut, että muut kuin kuitattavissa olevat osakkaiden saatavat ovat epävarmoja, ja sen vuoksi niitä ei laskettaisi suoraan varallisuudeksi.

    Tekstin muotoilu oli kieltämättä vähän hutera ja voitte saivarrella siitä vaikka ensi vuoteen, mutta kysymys ei nähdäkseni ollut tässä tapauksessa kuitenkaan epävarmasta saatavasta.

    Oli tai ei, mutta tulkintasi, että kaikki muut kuin kuitattavissa olevat osakkaiden saatavat olisivat "epävarmoja saatavia" (jotka nekin verottajan ohjeen mukaan tulee varoina omaisuusluetteloon merkitä), on vähintäänkin kummallinen. Kyllä markkinataloudessa lähdetään siitä, että saatavat maksetaan - ja niinhän lähes poikkeuksetta tapahtuukin, viime kädessä ulosoton kautta.

    Tulitko ajatelleeksi, mitä oletuksesi kääntöpuolella on? Jos nimittäin perittävän saatavaa ei tarvitsisi merkitä perukirjaan varoina, ei vastaavasti myöskään perittävän velkaa (mikä on toisen osapuolen saatava) voitaisi merkitä perukirjaan velkana.

    Mistähän saivartelusta oikein puhut? Ei se ole saivartelua, että saatavat merkitään perukirjaan varoina, ja jos saatava on (syystä, joka kerrotaan) epävarma, se arvostetaan todennäköiseen arvoonsa.

    Äänestä

  • 10-9 kirjoitti:

    "Niin olen tulkinnut, että muut kuin kuitattavissa olevat osakkaiden saatavat ovat epävarmoja, ja sen vuoksi niitä ei laskettaisi suoraan varallisuudeksi. "

    Et siis liittäisi perukirjan varallisuudeksi pankissa olevia tilivaroja, ennakkomaksun palautuksia (esim lehtitilaukset), veronpalautuksia yms? Nuo kaikki kun ovat saatavia, eivätkä yleensä ole kovin epävarmoja.

    Itsekukin luokittelee niinkuin lystää, mutta en ole tuollaista aiemmin nähnyt, että pankkitalletukset luettaisiin saataviin. Ja minulle ei todellakaan tarvitse alkaa selittämään pankkitalletuksen todellista olemusta.

    Sinänsä voi olla yksinkertaisempaa kirjata kaikki todennäköiset vähäiset saatavat heti varallisuudeksi, etteivät jää auki, mutta niistä joutuu sitten maksamaan veron lopputuloksesta riippumatta. Tuskin verottaja tuohon voi puuttua, oli se miten päin tahansa.

    Äänestä

  • 00530 kirjoitti:

    Oli tai ei, mutta tulkintasi, että kaikki muut kuin kuitattavissa olevat osakkaiden saatavat olisivat "epävarmoja saatavia" (jotka nekin verottajan ohjeen mukaan tulee varoina omaisuusluetteloon merkitä), on vähintäänkin kummallinen. Kyllä markkinataloudessa lähdetään siitä, että saatavat maksetaan - ja niinhän lähes poikkeuksetta tapahtuukin, viime kädessä ulosoton kautta.

    Tulitko ajatelleeksi, mitä oletuksesi kääntöpuolella on? Jos nimittäin perittävän saatavaa ei tarvitsisi merkitä perukirjaan varoina, ei vastaavasti myöskään perittävän velkaa (mikä on toisen osapuolen saatava) voitaisi merkitä perukirjaan velkana.

    Mistähän saivartelusta oikein puhut? Ei se ole saivartelua, että saatavat merkitään perukirjaan varoina, ja jos saatava on (syystä, joka kerrotaan) epävarma, se arvostetaan todennäköiseen arvoonsa.

    suksikaa suolle

    Äänestä

  • 7534758 kirjoitti:

    suksikaa suolle

    eikö se mitenkään riitä, kun kertaalleen olen todennut, että on huonosti kirjoitettu, niin pitääkö siitä tehdä vittu perkele numero

    Äänestä

"Perukirjaan on merkitty saatava omaisuudeksi, mutta tätä saatavaa ei ole saatu ulosotonkaan kautta perittyä vuosien saatossa.

Nyt se saatava on osaltaan sitten eräänkin osakkaan omaisuutta ja tätäkö kela voi sitten häneltä periä, jos hän joutuu hakemaan toimeentulotukea?"

Tuosta jää hieman epäselväksi onko perinnönjakokin tehty mutta jos on ja tämä osakas on saanut tuon saamisen jaossa, se on hänen omaisuutta, joka voi vaikutta toimeentulohakemuksessa.

Jos velallinen on todettu varattomaksi ulosotossa, tuon saatavan arvo on aika tai kokonaan mitätön, jolloin se ei sitten vaikuta. Velkoja voi osoittaa arvon esim ulosotosta saatavilla suorituksilla tai saadulla estetodistuksella.

Voihan sen saatavan tietenkin myydä eteenpäin, sillä todennäköisellä arvolla, jos löytää ostajan, jolloin vain kauppahintana saatu osuus vaikuttaa toimeentulohakemukseen.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


osakasko kirjoitti:

Perukirjaan on merkitty saatava omaisuudeksi, mutta tätä saatavaa ei ole saatu ulosotonkaan kautta perittyä vuosien saatossa.

Nyt se saatava on osaltaan sitten eräänkin osakkaan omaisuutta ja tätäkö kela voi sitten häneltä periä, jos hän joutuu hakemaan toimeentulotukea?

Lienee ollut virhe kuolinpesän varojen ilmoittajalta / perukirjan laatijalta ollut saatavaa omaisuudeksi merkitä.
Pitääkö tuosta maksaa vielä veroakin?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu