Tuolla toisella palstalla kyselin että onko täällä niitä jotka ovat tulleet uskoon vasta myöhemmällä iällä, tarkoitan ettei ole ollut syntymästään asti uskossa.Ja minulle kerrottiin että täällä on ollut kirjoittajia jotka ovat aivan lähiaikoina tulleet uskoon.Haluaisin kuulla teiltä kokemuksia siitä.
Haluaisin kuulla
Iiris
546946
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 54
Vanhimmat
Aika outo kysymys. Jokainen ihminen on Jumalan lapsi syntyessään. Jotkut vain hylkäävät uskonsa aikuistuttuaan joko tietämättömyyttään tai muuten. Monet vanhemmat kasvattavat lapsensa ulos Jumalanvatakunnasta koska he eivät itsekään ole siinä ei vätkä ymmärrä mitä se on.
Uskoon voi palata parannuksen kautta.
Uskoon ei tulla. Uskoon tuleminen terminä tuo mieleen jonkin keinosiemennyksen. Usko otetaan vastaan. Tehdään elämänparannus sytien anteeksisaamisen ja uskomisen kautta.
NO anteeksi että ilmaisin asiani väärin. En tarkoittanut sitä.
tuosta kirjoittajasta, joka vanhoillislestadiolaiseen tyyliin noukki ja inhoili sinun asialliseen kysymykseesi.
Ihmisiä tulee uskoon koko ajan sekä Suomessa että muualla päin maailmaa. Jumala tekee Pyhän Henkensä kautta työtään ihmissydämissä ja tuhannet ja tuhannet ihmiset tulevat uskoon sekä kokevat sielun pelastuksen.
En tiedä onko Jumala laskenut sinun sydämeesi tällä hetkellä etsikkoajan ja Jumala kutsuu sinua sisälle pelastukseen, koska kyselet noita uskonasioita tällä palstalla. Raamattu sanoo, että Jumala kutsuu ihmistä pelastukseen pari kolme kertaa. Jos ihminen hylkää tämän kutsun, niin Jumalan ääni vaimenee. Ihminen tavallaan paaduttaa sydämensä Jumalan kutsulle. Toki taivaan ovi on auki ihmiselle koko hänen elämänsä ajan, mutta jossakin elämän vaiheessa hän tuntee voimakasta kiinnostusta hengellisiä asioita kohtaan. Tämä on sitä ihmisen etsikkoaikaa ja aikaa, jolloin Jumala kutsuu ihmistä tykönsä ja omaksi lapsekseen.
Jos sinä koet omalla kohdallasi tällaisen hetken olevan nyt käsillä omassa elämässäsi, niin ota vaikka Raamattu käteen ja lue sieltä näistä asioista. Vaikkapa Johanneksen evankeliumista tai Paavalin kirjeistä. Samoin kannattaa mennä omalla paikkakunnallasi johonkin hengelliseen tilaisuuteen kuulemaan Jumalan sanan julistusta.
Jos sinun paikkakunnaltasi löytyy helluntaiseurakunta, vapaakirkko, baptistiseurakunta tai joku muu tervettä Raamatun mukaista opetusta antava hengellinen yhteisö, niin mene heidän tilaisuuteen kuuntelemaan Jumalan sanan julistusta. Samoin voisit jutella uskonasioista jonkun uskovaisen ystäväsi/tuttavasi kanssa, jos sinulla sattuisi olemaan sellainen ystävä.
Toivon, että löydät sen mitä olet etsimässä. :))
Matteus 7:
"7. Anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan.
8. Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan."
Johannes 3:16
"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä."
Antaa tietoa. Ei loukata.
Anmteeksi.
Tämä on tosiaankin terminologiaa, niin kuin "uskoon tulokin". Uskoon tulo vaikuttaa terminä joltakin sellaiselta että ollaan vain jossakin jossa yhtäkkiä tullaan vain teitoiseksi Jumalan olemassaolosta. (Näin minet "uskoontulleet" ovat asian selittäneet) Ja sitten ollaan "tultu" uskoon. Usko ei ole ilmiö, vaan tapahtuma. Jumalan valtakuntaan "synnytään" uudellensyntymisen kautta, ei tulla. "Uskoon tuleminen" vaikuttaa siis terminä keinotekoiselta tapahtumalta, joltakin yhtäkkiseltä ilmiöltä, noin vain tapahtuvalta.
Taloon tullaan, mutta uskoon kutsutaan.
Mutta voi tätä termiä tietenkin käyttää. Halusin vain tuoda esiin eron sen "itseheräämisen" ja oikean parannuksen välillä.
Haepa sieltä ne kohdat jossa tällainen "itseherääminen" todetaan "uskoontulemiseksi".
Vaikka se Jeesuksen lähetyskäsky. Onko siinä tällaista "itseherräämisen" oppia?
Oikotie on helppo. Istuu vain ja yhtäkkiä on "uskossa".
Eikö siellä ole selitetty jokin muu tie siihen uskoon.
Matt. 28: 18-20
"18. Ja Jeesus tuli heidän tykönsä ja puhui heille ja sanoi: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.
19. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
20. ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti."
Viittasit Jeesuksen antamaan lähetyskäskyyn. Se on yllä. Siinä Jeesus kehottaa menemään kaikkien kansojen keskuuteen ja tekemään siellä Hänen opetuksensa pohjalta ja Hänen nimissään ihmisistä Hänen seuraajiaan. Näin on myöskin vuosien saatossa tapahtunut ja tapahtuu koko ajan. Yli maiden ja merten kaikuu tänäkin päivänä sanoma:
JEESUS PELASTAA.
Tässä se on.
Siis usko jossa ei tarvita ihmistä välimiehenä on väärä. Jolle on itselle annettu, voi antaa samaa muille. Jos itsellä ei ole ei voi antaa. Jos ei ole antajaa, ei voi saada.
se kohta Raamatusta, jossa sanotaan, että ihmisen uudestisyntymiseen eli uskoontuloon tarvitaan AINA mukaan toinen ihminen.
Joh. 3:16
"16. Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä."
1.Tim. 2:5
"5. Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus"
"Vanhoillislestadiolaiset puolestaan opettavat, että tarvitaan aina ihminen = vanhoillislestadiolainen välimieheksi. Oppi ei vastaa Raamattua."
...
että ihminen ei voi pelastua eli tulla uskoon muuten kuin siten, että toinen uskovainen rukoilee hänen puolestaan eli julistaa henkilölle ns. synninpäästön.
Etkö tiennyt tätä?
rukoileminen ketään auta.
Näyttää olevan aikamisia harhaisia käsityksiä siitä "synninpäästöstä".
täsmälleen samaa kuin "saada uskomisen armo".
Sisältö on aivan sama. Uskoontulemisella EI tarkoiteta omaa tekoa. Se tarkoittaa nimeonmaan uskon VASTAANOTTAMISTA, ja jokainen uskovainen tietää, että uskon syntyminen on Jumalan teko.
Silti on on vakiintunut tapa käyttää tästä tapahtumasta nimitystä uskoontulo. Ja Raamatussa puhutaan myös uskoontulosta! Ilmaisu on täysin raamatullinen. Tässä esimerkkejä (lisääkin niitä olisi).
"Ja vielä: tiedättehän tämän ajankohdan, että teidän on jo aika herätä unesta, sillä pelastus on nyt meitä lähempänä kuin silloin, kun tulimme uskoon.” (Rm 13:11.)
"Saitteko Pyhän Hengen silloin, kun tulitte uskoon?" (Apt. 19:2)
On rumaa panettelua väittää, että kaikki jotka käyttävät tuota termiä, ovat itse pakertaneet uskoontulonsa, eivätkä siis käytännössä edes ole uskossa -tai USKOMASSA, niin kuin vl:t sanovat.
Se, että on "saanut uskomisen armon" ei ole yhtään sen kummempaa kuin "tulla uskoonkaan". Kyse on vain tietynlaisesta puhetavasta, joista kumpikaan ei ole väärä tapa ilmaista asiaa. Samaahan niillä tarkoitetaan.
voisivat auttaa nimimerkkiä HJK ja kertoa sen kohdan Raamatusta, jossa sanotaan, että ihmisen uudestisyntymiseen eli uskoontuloon tarvitaan AINA mukaan toinen ihminen.
HJK:lle näköjään tuli muuta menoa. Auttakaa siis miestä (HKJ) mäessä ja kertokaa kyseinen raamatunpaikka.
En muista paikkaa, mutta sinä paremmin raamattua tuntevana varmaan tiedät.
Matkalla Jerikoon Saulukselle ilmestyi Jumala kaikessa kirkkaudessaan. Saulilta meni näkö. Ääni sanoi Saul Saul miksis vainoat minua. Saul sanoi, en minä sinua vainoa. Ääni sanoi kun sinä minun omiani vainoat sinä vainoat minua...
Silloin Jumala sano sen keskustelun lopuksi, Mene psyykkarin kaivolle, siellä on ihminen joka anta sinulle näkösi takaisin ja saul meni.
Sinne kaivolle tuli leskinainen jonka Jumala oli lähettänyt sinne kaivolle. Saul kysyi, mitä minun tehtävä että saisin näköni jälleen. Leskinainen sanoi että sinun luovuttava synneistäsi. Ja saarnasi Saulille synnit anttekksi.
Tässä omin sanoin selitetyssä tapauksessa Saul oli Jumalan kanssa kasvotusten. Jumala kuitenkin lähetti Saulin sen lesken luo. Miksi? Siksi että aina pitää olla valittäjä joka tämän armoevankeliumin saarnaa.
Jumala antoi saulukselle tehtävän samalla, ja Sauluksesta tuli apostoli Paavali, jota sinäkin olet siteerannut aikaisemmassa kirjoituksessasi.
No joo...
Sori, että vähän moitin sinua sun ekasta kommentista. Vaikutat aika nuorelta henkilöltä ja kaikilta meiltä joskus lipsahtaa. Unohda ne moitteeni, varmasti toimit ihan vilpittömin mielin.
Tsemppiä!
"Ja saarnasi Saulille synnit anttekksi."
Tämä on vl-tulkintaa.
eikä Saul mihinkään kaivolle leskivaimon luokse mennyt. Matkalla Damaskoon Jumala pysähdytti Sauluksen. Jumala piti Saulusta alias Paavalia 3 päivää näkemätönnä, syömätönnä ja juomatonna.
Tämän jälkeen Jumala lähetti palvelijansa Ananiaksen Sauluksen luokse. Ananias laski kätensä Sauluksen päälle ja tämä sai fyysisen näkönsä takaisin. Mistään syntien anteeksi saarnaamisesta Raamattu ei puhu.
Sanonta "tulla uskoon" sisältää jollakin tavalla oma vanhurskahtavan ajatuksen, koskan siinä on suunta ihmisestä uskoon päin. Kysytään, milloin sinä olet tullut uskoon? Aivan kuin uskon saaminen olisi ihmisen teossa, tulemisessa.
>>"Ja vielä: tiedättehän tämän ajankohdan, että teidän on jo aika herätä unesta, sillä pelastus on nyt meitä lähempänä kuin silloin, kun tulimme uskoon.” (Rm 13:11.)
"Saitteko Pyhän Hengen silloin, kun tulitte uskoon?" (Apt. 19:2)>>
Edellä olevat Raamatun kohdat ovat käännöksessä, joka on lähempänä alkutekstejä, ajatukseltaa erilainen. Ei puhuta mitään uskoon tulemisesta:
Room. 13:
11. Ja että me sen tiedämme, nimittäin ajan, että nyt on aika unesta nousta; sillä meidän autuutemme on nyt lähempänä kuin silloin, kuin me uskoimme.
Apt. 19:
2. Ja sanoi heille: oletteko te saaneet Pyhän Hengen, sitten kuin te uskoitte? He sanoivat hänelle: emme ensinkään ole kuulleet, josko Pyhää Henkeä lieneekään.
Raamatussa puhutaan tosin uskon tulemisesta eli suunta onkin päin vastain.
Gal. 3:
23. Mutta ennenkuin usko tuli, olimme me lain alla kätketyt ja siihen uskoon suljetut, joka piti ilmoitettaman.
24. Niin on laki ollut meidän opettajamme Kristuksen tykö, että me uskon kautta vanhurskaaksi tulisimme.
Room. 10:
16. Mutta ei he ole kaikki evankeliumille kuuliaiset; sillä Jesaias sanoo: Herra, kuka uskoo meidän saarnamme?
17. Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta.
kaikissa käännöksissä ei ole ilmaistu asiaa noin kuin noissa raamatunkohdissa, jotka laitoin. Olen siitä tietoinen, mutta asian ydin olikin se, että tuon ilmaisun sisältö on aivan oikea! Usko on aina lahja: se ei ole millään tavalla epäselvää, vaikka käyttäisi termiä "tulla uskoon".
Ymmärrät kai mitä tarkoitan?
Vl:n korvaan se saattaa kuulostaa omavanhurskauttavalta ilmaisulta, mutta silti sen sisältö ei sitä ole.
Ja kun kerran Raamatussakin tätä ilmaisua useasti käytetään (sekä nykyisessä että edeltävässä käännöksessä), niin eihän se ole kumma, että on tullut tavaksi ilmaista asia suomenkielessä noin?
Mutta kukin tyylillään, voihan asian ilmaista paremmallakin tavalla, jos haluaa:)
Tampereen helluntaiseurakunnan sivuilta. Siellä käsitellään uskoontuloa näin:
"Uskoontulo on Jumalan teko! Jeesus sanoi Johanneksen evankeliumissa, että "Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä ..." (Joh. 6:44). Jeesus sanoo myös: "Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani." (Ilm. 3:20). Jumala siis vetää ensin ihmistä Jeesuksen luokse, tai toisin sanoen, Jeesus kolkuttaa ihmisen sydämen ovelle. Tällaista aikaa kutsutaan usein etsikkoajaksi (engl. day of visitation = vierailupäivä). Etsikkoaikana koetaan usein voimakastakin synnintuntoa. Ihminen voi vastata Jumalan kutsuun joko myöntävästi tai kieltävästi. Uskoontulo tarkoittaa siis sitä, että ihminen vastaa 'tahdon' Jumalan kutsuun, eli hän ottaa Jeesuksen vastaan (lausuu tervetulleeksi elämäänsä). "
Onko termin sisältö sinusta helluntaiseurakunnalla oikea?
On aivan sama käytetäänkö termiä "tulla uskoon/olla uskossa" vai "olla uskomassa". Kyseessä on yksinomaan ilmaisutekninen asia, jolla ei ole mitään tekemistä varsinaisen asian kanssa. Varsinainen termin asiasisältö ratkaisee:
Onko ihmisellä sydämenusko Jeesukseen?
Näköjään samaan asiaa jauhetaan...
Itse olen lähtenyt VL:stä vuosia sitten ja ymmärrän tämän välimiesasian seuraavasti: Tarvitaan ihmisiä (välimiehiä), jotka kertovat evankeliumin. Miten ihminen voisi muuten uskoa?
Mutta se, että VL:ät tekevät kaavan, että kuuleminen ja uskoontulo tapahtuu ajallisesti lähellä toisiaan, on aika "mekaaninen".
Siis kun ihminen kuulee evankeliumin, että Jeesuksen tähden saa syntinsä anteeksi, voi Pyhä Henki tehdä sen eläväksi vaikka vuoden päästä! Ei siis rajoiteta Jumalan toimintaa kaavoihin!
>>"Uskoontulo on Jumalan teko! Jeesus sanoi Johanneksen evankeliumissa, että "Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä ..." (Joh. 6:44). Jeesus sanoo myös: "Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani." (Ilm. 3:20).>>
Edellä oleva on totta ja pitää paikkansa, mutta se näyttää olevan vain hurskasta teoriaa. Käytäntö onkin sitten jo jotain aivan muuta. Heidän ”uskoon tulonsa” on nelivaiheinen tapahtuma ja alla kopio Tampereen helluntaiseurakunnan ko. sivulta:
>>Mitä siis voit nyt tehdä tullaksesi uskoon? Ilmeisesti olet jo vähintäänkin kohdassa yksi(herääminen, nim.merkin lisäys), koska luet tätä artikkelia.
Olet myös varmasti kuullut evankeliumin tai lukenut sen lyhykäisyydessään tästä artikkelista, joten kohta kaksi on myös toteutunut.
Kohdan kolme voit toteuttaa esimerkiksi rukoilemalla seuraavan 'syntisen rukouksen' (tai vastaavan rukouksen omin sanoin):
"Tunnustan Jeesus, että olen tehnyt syntiä. Tahdon saada syntini anteeksi. Kiitos, että olet sovittanut syntini ristillä. Tahdon vastaanottaa Sinut Herrakseni ja Vapahtajakseni ja antaa elämäni Sinulle. Kiitos, että kaikki syntini on Sinun tähtesi annettu anteeksi. Kiitos, että kuulun nyt Sinulle ja nimeni on kirjoitettu elämänkirjaasi. Aamen."
Jos olet päässyt tähän asti, eli olet tavalla tai toisella antanut elämäsi Jeesukselle sydämestäsi, olet jo uskossa. Toisin sanoen, olet jo Jumalan lapsi ja Jeesus on Herrasi. Tämän todistaa Jeesuksen sana: "...sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos." (Joh. 6:37)
Viimeisenä askeleena on, että annat kastaa itsesi Jeesukseen ja liityt samalla myös seurakuntaan.>>
Käytännössä helluntailaisten ”uskoon tulo” tapahtuu rukoilemalla syntejä anteeksi, antamalla itsensä Jeesukselle ja tekemällä itse päätös, että nyt on synnit anteeksi ja nyt kuulun Jeesukselle. Vanhurskauttaminen tapahtuu siis omalla päätöksellä.
kyse ei ole omasta päätöksestä, että nyt synnit on anteeksi annettu ja kuulun Jeesukselle!
Tuota edellä kuvattua rukousta edeltää aina se, että Jumala on ensin kutsunut ihmistä! Se, että ihminen rukoilee syntejään anteeksi ja haluaa luovuttaa elämänsä Jeesukselle, on PYHÄN HENGEN työtä. Ihminen itse ei voi tuota työtä tehdä.
Ja se ei ole mikään ihmisen oman korvasyyhyn mukainen "päätös", että nyt on synnit anteeksi annettu, VAAN Jumalan sana vakuuttaa rukoilevalle:
"...sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos." (Joh. 6:37)
"Anokaa, NIIN TEILLE ANNETAAN; etsikää, NIIN TE LÖYDÄTTE; kolkuttakaa, niin teille avataan.
Sillä jokainen anova saa, etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan."
(Matt. 7:7-8)
Ja itse Jeesus kehoitti rukoilemaan "anna meille meidän syntimme anteeksi". Oikein teet, jos näin toimit!
Jos tässä puhutaan omista teoista, niin paljon enemmän on oma teko se, että täytyy etsiä vl käsiinsä, pyydellä häneltä uskoa ja syntien anteekisantamusta.
Näin. Miksi kiistätte kun seuraavassa selitätte asian juuri niin olevan?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000006394027
tarkoitat?
Iiris, kukaan ei ole uskovainen syntyessään, sillä RAAMATUN mukaan ihminen on syntyessään "liha" eli tarkoittaa samaa mitä kirkkomme tunnustuskirjat selittävät:
vailla uskoa, luottamusta Jumalaan ja Jumalanpelkoa!
Kasteen kautta tullaan sisälle uskoon varhaislapsuudessa! Juuri siksi kastetaan lapsia että kasteen kautta usko ja Pyhä Henki annetaan ihmiselle, sillä Jumala ei anna Pyhää Henkeä ihmiselle suoraan, vaan aina välikappaleen kautta, jotka ovat Jumalan Sana ja Sakramentit (kaste ja ehtoollinen).
Lestadiolaisten oppi jonka mukaan lapset ovat "syntyessään uskovaisia" , perustuu väärään ja melko erikoislaatuiseen Raamatuntulkintaan. Heidän erikoisoppinsa tarkoituksena on ainoastaan tukea koko vanhoillislestadiolaista oppijärjestelmä-hirviötä joka rakentuu pala palaselta mielivaltaisesti ja ennenkuulumattomasti tulkittuun erikoiskäsitykseen uskosta.
Mutta uskon voi toki hylätä, kuten varmaan tiesitkin ja taitaa valtaosa suomalaisita niin tehdäkin, eli eivät saa lapsena kristillistä opetusta joten hyvä alku kuihtuu hukkaan. Ei liene Jumalan tarkoitus, että KAIKKI kastetaan, -ikäänkuin tavan vuoksi vaan että kristityissä perheissä kastettaisiin lapset ja myös opetettaisiin heitä kristillisyydessä. Nyt kirkkoon kuuluminen ja kaste ovat lähinnä pelkkä muotomeno 90% suomalaisista...
Noniin; uskoon voi siis tulla myöhemmällä iällä uudestaankin tai jos ei ole lapsena kastetta saanut, niin voi tulla ihan ensimmäistä kertaa oikeaan uskoon vaikka vasta vanhuksenakin! :-)
Uskoon tulemisessa on kysysmys siitä että ihminen alkaa uskomaan Jeesukseen Kristukseen, Vapahtajanaan joka on antanut hänen syntinsä anteeksi. Tämän uskon seassa annetaan Pyhä Henki joka meitä vahvistaa ja opettaa, vaikuttaa tahtoa ja tekemistä niinkuin Raamattu opettaa!
Varoittaisin sinua hieman näistä lestadiolaisista:
vanhoillislestadiolaisuus on lahko joka opettaa melko mielivaltaisia Raamatuntulkintoja eikä heitä pidä samaistaa automaattisesti uskovaisiin. Heille tärkeintä ei ole usko Jeesukseen Vapahtajana, vaan erilaisten sääntöjen, kieltojen ym. liikkeensä keksimien ehtojen noudattaminen. Sekä tietysti se, että kuulutaan "heihin"...
Itse asiassa "kuuluminen heihin" onkin heidän "uskonsa" varsinainen ja pääasiallinen SISÄLTÖ! Moni on sairastunut henkisesti tuossa oudossa lahkossa, on melkoisia "selviytymistarinoita" ollut tiedotusvälineissä siitä miten on käynyt tuon liikkeen lumoihin joutuneelle.
Etsiydy perinteisten, "tavallisten" luterilaisten joukkoon ja kysele mieluummin siellä näistä uskonasioista, niin säästyt monelta pahalta asialta! :-) Siunausta!
että kaste ei uudestisynnytä eikä pelasta ketään. Kasteen pelastava oppi on ns. lutherharhaa.
Raamatun mukaan kaste kuitenkin uudestisynnyttää:
Kolossalaiskirje luku 2:
"ollen haudattuina Hänen kanssaan KASTEESSA JOSSA te myös olette herätetyt uskon kautta"
-> tai sanottaisiinko tarkemin näin että KASTE ei uudestisynnytä, mutta kasteessa TAPAHTUU uudestisyntyminen, Raamatun mukaan! :-)
Kiitoksia kaikille vastanneille:)
Kirjoituksistanne sain vastauksia minua askarruttaneisiin kysymyksiin.
Käyn kirkossa nykyään enemmän kuin koskaan aikaisemmin...ja minulla on hyvä tunne siitä,että olen menossa elämässäni oikeaan suuntaan. Olen vasta nuori ja minulla on elämä edessäni joten minulle tulee varmasti sattumaan ja tapahtumaan elämän varrella kaikenlaista mutta tahdon löytää elämälleni oikean suunnan ja toivon että niin tulee tapahtumaan.
Ilahduttaa lukea tuota!
Itselläni kävi aikoinaan vähän samalla tavalla, elikkä aloin käymään kirkossa vaikken ollut koskaan aiemmin sinne mennyt vapaaehtoisesti...
Ensimmäinen ehtoollinen oli mieleenpainuvaa...kirkosta ulos tullessa tunsin että olin lähtenyt hyvälle ja oikealle tielle!
Uskon ymmärtäväni sinua hyvin !
Älä kiirehdi turhia, äläkä anna minkään ryhmän tai herätysliikkeen ohjailla ajatuksiasi. Kun menet kirkkoon, kohtaat siellä Jeesuksen läsnäolevana Jumalan Sanan saarnassa, virsissä, liturgiassa (kuuntele ja veisaa mukana), rukouksissa, synninpäästössä ja ehtoollisessa. Ne ovat välineet joiden kautta Hän tahtoo sinua lähestyä ja vaikuttaa uskoa. usko on tosin meillä kaikilla oikeilla uskovilla aina heikkoa ja vaillinaistakin, mutta siitä ei olekaan kysymys, mitä me olemme, vaan siitä mitä JEESUS ON TEHNYT PUOLESTAMME ja miten Hän antaa itsensä sinulle, muuttaa sydämeesi asumaan. Tutki myös paljon Raamattua ja keskustele vaikka papin kanssa tai jos teillä on joku hyvä Raamattupiiri siellä seurakunnassanne, niin kannattaa mennä mukaan, mutta ole varovainen siinä, mihin tai millaiseen porukkaan menet mukaan. On hyvä ensin vähän haistella vaikka pitempäänkin...
Pääsääntöisesti voin sanoa että "tavalliset" luterilaiset jumalanpalvelukset, seurat jne. jotka tapahtuvat seurakunnan toimesta ja tiloissa, ovat yleensä terveitä ja raittiita, mutta erilaisten herätysliikkeitten kanssa kannattaa ainakin olla varovaisena, mutta on niissäkin ihan terveitä ja kouhkaamattomia vaihtoehtoja. Parhaana pidän herätysliikkeistä SLEY:tä koska siellä ei ole nk. "sääntöjä, kieltoja" eikä mitään erityiskotkotuksia, vaan ihan samanlaista kuin esim. jumalanpalveluksissa.
Itse en kuulu jäsenenä mihinkään liikkeeseen, Meilä on täällä hyvä seurakunta ja hyvät papit ja olen niistä kiitollinen!
Herra siunatkoon sinua! Hyvää jatkoa tielläsi!
Minne menee lapsikasteopin opettajien mukaan pieni lapsi, joka kuolee ja jota ei ehditä "hätäkastaa"?
Kadotukseen?
Siihen ei ole vastausta niillä jotka uskovat Raamatulliseen lasten kaste oppiin, ja vielä vähemmän siihen on vastausta niillä jotka vaeltavat harhoissa joiden mukaan lapsia ei saisi kastaa lainkaan!
Jos jollakin on tähän "vastaus", se perustuu vain hänen omaan olettamukseensa tai toivomisiin, sillä RAAMATTU ei todellakaan puhu asiasta mitään!
On käsketty kastaa, joten se riittäköön meille, emmekä tarvitse retostella poisnukkuneiden kohtaloilla, kun se ei kumminkaan ole meidän käsissämme!
Kiitos kannustuksesta:)En minä kiirehdi, teen sitä mikä tuntuu oikealta ja hyvältä. Ja nyt minusta tuntuu siltä.
Uskon että Jumala ohjaa minua oikeaan suuntaan elämässäni.
Kumppanini ei ole kiinnostunut tällaisista asioista, joten tuntemuksiani en voi vaihtaa hänen kanssaan. Siksi onkin hyvä että voin kirjoittaa tänne.
Olen joskus kauan kauan sitten käynyt vl:ten seuroissa ja olen ollut myös kerran suviseuroissa.
Herran siunausta myös sinulle!
...missään käsketty kastaa "uskovaisia"- mistähän lienee olet moisen näkemyksen ammentanutkaan...
Raamattu käskee kastaa uskoon TULEVIA:
"ollen haudattuina Hänen kanssaan KASTEESSA, JOSSA te myös olette herätetyt uskon kautta!" (Kol. 2. luku)
Kasteessa tapahtuu uudestisyntyminen Raamatun mukaan! Usko tulee kasteen kautta ja kasteessa! :-)
Luepa ylläoleva Raamatunkohta rauhassa ja mietiskellen! ;-)
Mark. 16:16
"Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen."
Järjestys edellä: Ensin usko ja sitten kaste.
Lähetyskäsky:
Matt. 28:
"18. Ja Jeesus tuli heidän tykönsä ja puhui heille ja sanoi: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.
19. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
20. ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti."
Järjestys:
1. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni = evankelioidaan ihmisiä, jonka toiminnan ja Pyhän Hengen työn lopputuloksena
ihmisiä uudestisyntyy elävään uskoon.
Tämän jälkeen:
2. Kastamalla heitä...
Tämän jälkeen:
3. Ja opettamalla heitä... = opetetaan uskoontulleille henkilöille Jumalan sanaa ja Raamatun totuuksia.
Matt. 28:
"19. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
20. ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää.
===>
1. Kaste
2. Opetus
Huomaatko, että jouduit umpikujaan! Raamatussa on siis molempiin sopiva "järjestys"!
Autan sinua hieman:
sanojen "järjestys" ei olekaan kasteopin lähde ja perusta jolla se seisoo tai kaatuu:
***********************************************
Muutamia väärinkäsityksiä luterilaisesta kasteopetuksesta ja kasteen sisällön tutkimisesta:
-On virhe yrittää selvittää kasteen sisällöllistä merkitystä Raamatusta löytyvien esikuvien , tai kastetapahtumista kertovien asioiden tapahtumisjärjestyksen perusteella! -Jos nimittäin jokin esikuva voisi olla opin muodostamisen perusteena, silloin kuka tahansa voisi löytää Raamatusta moniin asioihin liittyviä kymmeniä esikuvia! Raamatussa esim. kerrotaan, kuinka Jeesus "teki syljestä tahtaan ja siveli sen sairaan silmille" -kuka tahansa voisi nyt väittää, että kristillisen seurakunnan on toimittava tämän esikuvan mukaisesti sairaiden suhteen. -Jos joku muodostaa uuden opin esikuvan mukaan, löytyy lähes jokaisesta asiasta kuitenkin muunkinlainen esikuva, ja miten voitaisiin silloin arvostella, mikä esikuva on toista parempi, tai kenen esittämä esikuva olisi pätevä, kenen taas ei?
-Toinen väärä tapa tutkia kasteen sisältöä, on perustella näkemyksiä tai oppeja tietyllä asioiden tapahtumisjärjestyksellä tai asioiden mainitsemisjärjestyksellä Raamatussa:
Näemme esim. Raamatusta, kuinka siellä mainitaan sanat: "joka uskoo ja kastetaan" niin, että ensin mainitaan usko ja vasta sitten kaste! -Muutamat päättelevät tämän sanajärjestyksen perusteella, että kastaa voidaan vain, jos on (todettavissa) ensin usko. -Sanajärjestyspäättely on kuitenkin pettävää, sillä löytyy samasta asiasta myös muunlaisia sanajärjestyksiä: Matteus 28:19 sanoo näin:
"Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää."
Jos sanajärjestys olisi pätevä arvosteluperuste, kuka voisi sanoa kumpiko näistä sanajärjestyksistä olisi oikeampi? Asiaan ei myöskään vaikuta se, kuinka monta kertaa jokin sanajärjestys mainitaan; silloin olisimme edelleen ristiriidoissa, koska toinen sanajärjestys kumoaa toisen, vaikka molemmat löytyvät Jumalan Sanasta!
Asioiden tapahtumisjärjestyksellä perusteleminen taas tapahtuu siten, että "koska Raamatussa tietty asia tapahtui juuri siinä järjestyksessä, on sen myös aina tapahduttava samassa järjestyksessä..."
-Ottakaamme esimerkiksi Pyhän Hengen saaminen ja kaste: Raamatussa löytyy monia erilaisia versioita; joku sai Pyhän Hengen ennen kastetta, toinen taas kasteen yhteydessä, kolmas sai Pyhän Hengen kastamisen jälkeen. Jos taas perustelemme tällä, kuka voi sanoa mikä järjestys olisi oikea?
Kastetta koskeva oppi, niinkuin kaikki muukin Jumalan Sanan oppi on ratkaistava ja tutkittava niiden kohtien perusteella, jotka varsinaisesti puhuvat ko. asiasta! -Olen ylempänä selvittänyt kasteen sisältöä tällä periaatteella. Jos esim. määrittelisimme Jumalan kolmiyhteyden joidenkin sanajärjestyksien tms. perusteella, joutuisimme kohta mitä kummallisimpiin käsityksiin, kuten joutui amerikkalainen hurmaheki Benny Hinn, kun väitti Jumalalla olevan yhdeksän (!) eri persoonaa! Jokainen oppi on siis ratkaistava niiden kohtien perusteella, jotka varsinaisesti puhuvat asiasta!
Tärkeä asia on myös se, että kaste ja opetus kuuluvat yhteen! Luther sanoi eräässä kirjoituksessaan, että sellaisia ihmisiä, jotka niin halveksivat kristillisyyttä ja Jumalan Sanaa, ei edes saisi päästää näkemäänkään(!) yhtään kastetta! -Kuitenkin on tunnustettava, että kaste on Jumalan teko, eikä sitä tee oikeaksi, eikä vääräksi ihmisen usko tai epäusko. Ihminen voi kyllä käyttää väärin kasteen lahjaa! Kasteen syytä se ei ole, eikä asian väärinkäyttö muuta sen olemusta, "vaan vahvistaa sen". Jos siis suomenmaassa kastetut pakanat käyttävät väärin saamaansa kasteen armoa, se todistaa että kasteella on oikeakin käyttö johon sen Jumala tarkoitti!
Emme päättele näin: "koska kastetut elävät jumalattomasti, on kaste itsessään turha ja hyödytön!", emmekä päättele näinkään: "koska kastetut elävät langenneessa tilassa, ei kasteessa voi tapahtua uudestisyntymistä!", -kuten eräs "vapaitten suuntien" edustaja huudahti rienaavasti: "teillä luterilaisilla on uudestisyntyneitä juoppoja, huoria ja varkaita!"
Ei! -Sehän olisi samaa kuin sanoa Jumalaa valehtelijaksi sen takia, että ihminen tekee väärin! -Käyttäväthän monet armoa väärin, -suruttomuuden päänalusena, mutta ei suinkaan armo ole silloin valhetta ja turhaan mennyt? Jos jotkut palvovat aurinkoa jumalana, onko siitä pääteltävä, ettei aurinko enää olekaan aurinko, vaan jumala?
Älkäämme antako mekään järkemme päätelmien tai ihmismielipiteiden vaikuttaa, vaan perustukaamme yksinkertaiseen ja selvään Jumalan Sanaan, joka kukistaa ja masentaa ihmisjärjen ja viisauden!
Raamatun mukaan:
USKO pelastaa ja EPÄUSKO kadottaa.
Kaste ei pelasta eikä kadota ketään.
Tämä on viimeinen kommenttini tähän ketjuun tästä asiasta. Tämä Raamatun mukainen totuus riittää päättämään minun osaltani tämän pienen kinastelun.
Mistähän sinä keksit noita juttujasi?? "Moni on sairastunut henkisesti" ym. ym.
Luuletko että lestadiolainen ihminen ei voi sairastua henkisesti muuten kuin uskonsa tähden??
Tympeä lukea noita sinun ennakkoluuloisia kommenttejasi.
Tietääkseni ihan tavalliset luterilaisetkin uskovat lapsen olevan taivaskelpoinen syntyessään.
Eikös se aika selvästi sanota raamatussa että lasten kaltaisten on taivasten valtakunta. Miten sitä ollaan tulkittu väärin. En kyllä pyydä sinulta vastauksia.
Ei voi vain mitään, että harmittaa tuollaiset ennakkoluuloiset ja valheelliset kirjoitukset vl:sta.
Jos vielä vähän kommentoisin.
On paljon "lahkoja" jotka perustuvat nimenomaan "toiveuskoon". Siis ei edes tiedetä mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Sanotaan että se on Jumalan kädessä. Siis usko perustuu toiveeseen, että voi olla että pelastuu. Asia ratkaistaa ikäänkuin kuoleman jälkeen. Raamattu ei kuitenkaan missään kohti opeta näin.
Jos Raamattu tulkitaan näin, on ihan sama missä "ryöttäsynnissä" sitä elämänsä elää, niin kuin minun mummollani oli tapana sanoa. Ei taivasosuus ole "arvanheittoa", se on omasta elämästä kiinni mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Kun uskoo, niin pelastuu.
Raamatussa on yksiselitteisesti. Lapsi on pyhä (puhdas) sikiämisestään asti. Eli se ei "toiveuskon" alainen asia, vaan yksisekitteisesti Rammatun mukainen että syntymätönkin lapsi on Jumalan oma.
=luottamus
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000217&posting=22000000006412705
...
Uskoon tuleminen, epäuskon laastari?