tällaisella hienosto alueella. Ilmapiiri on erittäin rauhallinen ja aluetta kuvaa ehkä se että vaikka ollaa pääkaupunkiseudulla niin yhtä ainoaa pakolaista en ole täällä nähnyt ei sillä että olisi jotai. Pakolaisia vastaan vaan. Että alue on niim järjettömän kallis ettei täällä pysty asumaan kuin rikkain 10-20 % suomalaisista. Ainoita paikkoja pk seudulla jossa voi jättää pyörät lukitsematta pihalle eikä takuulla kukaan pölli niitä. Tämä on niin monen mutkan takana ettei huligaanit löydä tänne vaikka yritystä olisi
ai että on mukava asua vaihteeksi
Meollaansankareitaelämän
22309
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Soukka?
Parempi ;)
Kävin siinä soukassa yksi pv katselemassa mestoja lähellä kun on niim vähän samanlaista on. tämän status kuitenkin hieman korkeampi soukka on ilmeisesti lähiö tyyppiä enemmän ?
Joku paikka siä saaressa...?
Ei vaan siitä länteen
Ei vaan itään. Soukasta itään. Mitä mä nyt sekoilen
No sano ny!
No en sano sä asut siellä soukassa niinkö? Aika kiva varsinkin ne vanhat pientalo alueet löytyy mummonmökkejä yms aika tunnelmallista kuin maaseudulla
Siitä kun ajaa etelään syvemmälle niitä rantateitä niin tiiän että hienommaksi muuttuu... En vitussa asu siä. Riihimäki-cityssä koti mulla, ja parhaalla paikalla keskustan slummissa.
Juuri niitä rantateitä tarkoitin kävin yksi päivä siellä niitä pitkin pääsee aika kätevästi tänne mutta joo onnea jos asut siellä ei voi muuta sanoa kun varmaan että hyvin viihdyt siellä suvisaariston lähellä se on upeaa aluetta tästä muuten näkee ihan vähän suvisaaristoa
Jos oikeasti on arvoaluetta niin kyllä rikolliset sen tuntevat. Ne on sitten ammattivarkaita eikä pikkutekijöitä joita kiinnostaa.
Täällä näkee joskus illalla todella hämäriä tyyppejä se on totta mutta ne kyttää noiden miljonäärien linnoja tuossa vieressä ei niitä kiinnosta polkupyörät yms
Hieman olen kyllä kateellinen, lähinnä naapureiden tasosta. Täällä lähiössä vain juoppoja, mamuja ja paskapäitä. Omassa talossaankin joutuu kärsimään stalkkereista.
Ite olrn asunut myös oikein. Todella karussa lähiössä mutta onneksi taloyhtiössä joka oli vähän parempaa tasoa ei ollut häiriöitä naapureista juurikaan
Mutta nämä 60 luvun isot kerrostalot, se voi olla kamalaa joskus
Hienostoalueella olen joskus asunut ja en tykännyt siitä että kaikki asukkaat on jotenkin samanlaisia, erilaisuutta ei oikein suvaita. Ihmiset linnoittautuvat omiin oloihinsa ja vain tietynlainen näkemys elämään tuntuu olevan sallittua. Kynnys valittamiseen on matala ja naapurisopu erittäin epätodennäköinen jos elämäntapa on erilainen vaikka ei muuten häiriötä aiheuttaisi. Suomessa en sellaisessa enää asuisi, koska täällä ei ole oikeasti vaarallisia asuinalueita. 80-luvulla moni epämääräinen lähiö on siistiytynyt kun rettelöintiporukat ovat tulleet vanhoiksi. Kehitys saattaa toki mennä taas huonompaan suuntaan jos ulkomaalaisia ei saada kotiutettua, siitä kun seuraa pahoja sosiaalisia ongelmia.
No täällä ei ole mitään epäsopya hyvin porukka tulee toimeen ja on sellaista kaikki yhdessä jee jee meininkiä olen nimittäin asunut oikein hyvällä Keski luokkaisella omakoti talo alueella ja siellä oli sitä kinaa vaikka oli upea alue sekin. Täällä ei ole mitään aggressioita jengillä koska rahaa on niin sairaasti. tämä on luultavasti yksi Suomen rikkaimpia alueita ihan sieltä listan kärjestä. Suomen hienoimpia taloja täällä. Itse en millään tavalla kuulu tänne vaan erikoisten vaiheiden jälkeen päädyin tänne. Tämä on aivan erityislaatuinen paikka en ole tiennyt että tällaisia edes on....
Asuin siis ennen tönne muuttumista yhdessä Helsingin pahimmista lähiöistä ja se muuttui koko ajan pahemmaksi ja oli myös todella vaarallinen piilevästi eli viattomia sivullisia saatettiin hakata sairaalaan. eräälle veljen tutulle kävi näin. Helsinkiläinen olen syntyjäni ja ottaa joskus päähän se mitä synnyinkaupungille tapahtuu. Sinun pitäisi siis päivittää tietojasi. Siinä lähiössä oli paljon hyviä puolia mutta se lisääntyvä väkivalta ja rikollisuus oli hälyttävää.
Luin juuri Aku Ankalta saadun joululahjan "Joulumantelin - Carl Barksin Tyhjälän joulu sarjishelmen". Surulliseksi veti. Kyllä elämä on niin eriarvoista ja niin epäoikeuden mukaista. Jotenkin tuli niin voimaton fiilis. Ihminen ei ole oikeasti "oman onnensa seppä", se jos mikä on varmaa. Me emme valitse itse, mihin maahan tai maanosaan synnymme, mihin perheeseen synnymme, puhumattakaan kaupungin osista tai kylistä tai rantateistä. Sillä ole edes väliä enää tässä raihnaisessa ja kylmässä maailmassa. Me emme voi valita geenejämme, emme voi loputtomiin varjella terveyttämme (ei psyykettä, ei fyyssistä terv.) Emme voi valita omaa älykkyyden tasoa, kehittää sitä tietysti voimme niin kuin paljon muutakin itsessämme.
Jotenkin tuli niin syntinen olo, että ite sitä tuhlaa ihan älyttömyyksiin, kun maailmassa ja vain pelkästään jo suomessa on paljon köyhyyttä. Lapsilla ei ole varaa pienempiinkään iloihin, vaikka esim. Linnanmäelle. Ruuasta on pulaa, uskokaa tai älkää myös Suomessa. Olen itsekkin kokenut köyhyyttä, mutta nykyään se köyhyyskin on jotenkin raaempaa - ihmiset eivät enää välitä kovin paljon muista tai vähäosaisista, kun kaikki kyttää vaan "omaa etuaan ja omaa napaansa".
Voitaisko me palstalaiset perustaa/aloittaa jokin hyvin konkreettinen tapa auttaa vähäosaisia ihmisiä ympärillämme? Itse ajattelin lähteä Uuden vuoden aattona (aamupäivällä) Mellunmäen/Kontulan ostarille. Menen ruokakauppaan ja katson lapsiperheitä, joille maksan ruuat ja pakenen paikalta, niin kenenkään ei tarvitse sen enempää jäädä "kiittelemään". Lähteekö joku/jotkut mukaan? Ihan oikeasti.
Kuule ihan kaikella ystävyydellä kaikki Helsingin köyhien lähiöiden asukkaat eivät ole köyhiä ja jos sinne menee vaan pällistelemään saattaa saada turpaansa, joten joku muu auttamisen kanava voisi olla hyvä. Tiedän mistä puhun ;)
köyhiä on Suomessa se on ihan totta mutta niitä on pieni vähemmistö siellä itä Helsingin puolellakin. Tämä hienosto alue jolla asun on siis aivan erityinen paikka tässä jääjotkut Tapiolat, munkkivuoret, pakilat ja lauttasaaretkin kakkoseksi niim että helähtää....
Kun joku haluaa kuvitella itsensä sankarilliseksi hyväntekijäksi...
Jos sitä vaan ahdistaa vähä osaisuus
Pitääkö kaikista asioista vetää vain se negatiivinen skenaario? En ajattele niin, että lähiössä asuvat tai idässä asuvat olisivat kaikki köyhiä. Enkä halua leikkiä sankaria, päinvastoin. Olen itse kokenut todellista köyhyyttä ja suorastaan nähnyt nälkää, joten tiedän miltä se tuntuu. Ja luulen myös vaistoavani juuri ne ihmiset, jotka apua eniten kaipaavat, niin onko se nyt jotenkin sitten ongelma, jos menee antamaan uuden vuoden lahjaa vaikka jollekin lapsiperheelle? Ei ole. Olen jotenkin aika kyllästynyt näihin avustusjärjestöihin, koska en vain yksinkertaisesti ole vakuuttunut siitä, että ne rahat oikeasti menisivät sinne minne ne kuuluisi tai ainakaan reilusti lyhentömättömänä, joten olen jo pidempään "käyttänyt oman käden oikeutta" ja tukenut suoraan niitä ihmisiä, jotka oikeasti sitä apua tarvitsevat. Niin läheisiä kuin tuntemattomiakin.
On se jännä, kun ihmiset vetää kaikesta vain sen huonon ajatuksen. Se on itseasiassa sitä todellista köyhyyttä. Ihminen joka on itse kokenut ja elänyt köyhyydessä ei tarvitse enää "päteä tai leikkiä sankaria", koska silloin ihminen oikeasti ymmärtää miltä tuntuu, kun on nälkä ja ei ole ruokaa.
Osan elämästäni olen elänyt kuin ristillä naulittuna, kärsinyt elävänä, mutta selvinnyt siitä. Luojan kiitos. En tarvitse keneltäkään kysellä, miltä nälkä tuntuu, miltä tuntuu, kun ei ole mitään, ei edes sitä kuihtunutta leivän murusta. Mutta olen kokenut myös sen toisen puolen, miltä tuntuu, kun onnistuu ja selviää, ja saa vielä kaiken kateuden ja katkeruuden ja puukon selkään, vaikka heiltä en ole koskaan mitään vienyt. Mutta joskus ihmisten on vaikeampi vain hyväksyä ns. samoista lähtökohdista jaloilleen "ponnistanutta" (en omieni ansioiden tähden vaan siunauksesta) ja siitäkös puukko alkaa heilumaan, vaikka yrittää näitä puukon heiluttajiakin vielä auttaa. Paskaa jauhetaan, ja jos erehdyt ostamaan vaikka heille lahjan, jonka tiedät heidän tarvitsevan, niin saattaapi ensimmäinen kommentti olla vaikka että: "yritätkö ostaa minua rahalla?" Ihan käsittämätöntä! En yritä, kaiken mitä teen ja mitä sanon, sanon sen sydämestäni, en mistään muusta. Miksi ylipäätän teen yhtikäs mitään, on se, että olen itse kokenut äärimmäistä köyhyyttä, niin tiedän miltä se tuntuu, osaan toisin sanoen asettua toisen ihmisen asemaan. Ja minun mielestäni näissä tapauksissa teot ratkaisevat, ei se "nyyhkyttäminen".