Olen sisäistänyt asian jaa tiedän että noihin ei ole mahdollisuuksia...aika pitkään olin todella masentunut asiasta,mutta nyt pitäisi löytää elämälle suunta toista kautta.Miten te olette pärjänneet asian kanssa ja mikä elämän sisältö on löytynyt muista asioista?Yksinäinen olen myös.Itsemurha oli pitkään mielessä mutta niitä ajatuksia ei enää paljoa ole.
Miten unohtaa seksi ja läheisyys.
27vmies
19389
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Aika tekee lopulta tehtävänsä, lähdöt vaalenee joka tapauksessa omalla kohdalla pikemminkin ennemmin kuin myöhemmin. En ole pärjännyt asian kanssa kovinkaan hyvin, toisten ihmisten kanssa tekemisissä oleminen on jo rajoittunut aika minimiin lähinnä pakolliset ruuan haut kauppareissuilla ym.
Enkä tiedä noista elämän sisällön muista asioista löytymistäkään, muuta ei juuri ole paljoakaan kuin neljän seinän sisällä mitä vielä jaksaa ja silloin tällöin ulkona liikkumiset. Toisia ihmisiä siihen kuvioon ei enää juurikaan kuulu, enkä oikein enää osaa edes kaivata, päänuppi vissiin sen verran vintsollaan jo ettei jaksa innostaa.
Jaksaminen minimissä ja kaikki loppu rippeet menee oikeastaan yhdenlaiseen selviämistaisteluun, jos ei ihan vielä se lopullinen syvä uni koittaisi.
Vaan loppuu tuo, vaikka miten pyristelisi vastaan. Eipä jaksa enää paljoa kiiinnostaa.
Ohan se tuskallista nähä kauniita vieraita, kuka tietää vaikka vapaitakin, vieraita naisia tai lähes tyttösiä ku pitää itseänsä niin tylsän näköisenä ja luonteettomana ettei jaksa pukahtaa, saati ees hymyillä kellekään. Se lisää itsevihaa, mikä taas ei kannusta tsemppaamaan siedettävän ulkonäön eikä vuorovaikutustaitojen ylläpitoon. Menee johonkin vainoharhatilaan eikä ees muista miten ihmisisuhteita luodaan, ihmettelee vaan että miten sitä on oppinut tuntemaan niinkin monia ihmisiä, joskus.
Vuosi sitten vielä kuvittelin että kyllähän tässä yksin jaksaa elää ja yritystä hoitaa, mutta ei ristuksen "kokovehnän kokovehnä" taitaa olla mahotonta. Joskin pakko. Kehon terveyttähän kyllä piisaa (pariin vuoteen ainakaan en oo tainu kunnolla sairastaa, siis näitä lunssia ja muuta peruskamaa), puuttuu lääkittävät sairaudet ja muutkin kolotukset, rahaa on varsin pirusti ja aikaa myös. Mutta on se yksin tekeminen vaan silti aika mautonta ja mieletöntä, alan vissiin mennä jo hyvää vauhtia maanisdepressiiviseen ja hälläväljään tilaan, muunmuassa
Painin näitten samojen mietteiden kanssa.
Vittuako esimerkiksi ton rahan perässä juoksee kun itekseen on. En mä kaipaa mitään mitä rahalla voi ostaa. Paitsi tietenki nämä perustarpeet, ruoka.
Oon tehny paljon töitä että on kämppä ja säästöjä, miksi tekisin enemmän että saisin enemmän jotain mistä en edes välitä.
Miksi ajattelet, ettei sinulla ole mahdollisuutta seksiin ja läheisyyteen? Olet kovin nuori uskomaan noin.
Harrastuksia. Liikunta harrastukset poistaa haluja. Muutkin harrastukset ovat hyvä, koska keräytyy jonkinlaisia sosiaalisia kontakteja ihmisiin.
Kursseja - koulutuksia- kerhoja tms.
Jos ei muuta niin sukankutojakerho! Voi olla hauskoja paikkoja ja hauskoja ihmisiä?
Jonkin aikaa kun vetää masennuslääkkeitä niin ei enää ole tarvetta seksille ikinä. Ei meinaan toimi enää.
Mulla on mennyt ton läheisyyden ja seksin kaipuukin jo pois kokonaan ja elelen lähes erakkona.En noita asioita enään osaa kaivatakkaan.Olen muuttunut todella ujoksi.Pitäisi keksiä jokin tarkoitus elämälle.liikunta tosiaan voisi olla mihin purkaa paineita.Kaikki tuntuu turhalta..no se kuuluu masennukseen ja se minulla on.Aiemmin tein paljon töitä ja siihen yritin keskittää kaiken energian mutta ei siitäkään hyvää seurannut.
Tai ei se kaipuu ole kadonnut,mutta olen yrittänyt "unohtaa".Jos niitä ajattelee tulee vaan entistä surullisemmaksi.
Oikein! Ja jos niitä (naisia) näkee, tulee vielä sitäkin surullisemmaksi. Ei saata kadota niin suuri voima kuin seksuaalisuus. Sitä on muuan entinen sielunterapeutti pappismiesi Eriw Ewalds https://youtu.be/Sr7UwBMecz4?t=9 kutsunut muistaakseni vitaalivoimaksi.
Tuntuu jokainen päivä ihan turhalta.Sitä ajattelutapaa pitäisi saada muutettua...valoa ei näy kyllä tunnelin päässä..tuntuu että vain suorittamista on elämä päivä päivältä.
Tuli mieleen että oisitko muuan Teemu? No pelkkää paprikointia vaan mutta mietin tässä että voisiko se tällä hetkellä kuvittelemani hlö kirjoitella näille sivuille täämmösiä juttuja..
En ole:D
no jaa, harha-arvaus taas, mutta Teemu on kyllä toisaalta yleine nimi ikäsilläsi
Ei ole konstia. Aika tekee tehtävänsä. Kuvittelen, että päävärkki on ohjelmoitu ajan saatossa tottumaan ja turtumaan siihenkin mihin ei pitäisi.
Rupesin erakoitumaan ja samaan aikaan pikkuhiljaa inhoamaan ajatustakin toisen ihmisen läheisyydestä ... puhumattakaan että harrastaisin seksiä jonkun kanssa. Siitä tulee nytkin inhottava olo vaikken muuta kuin kirjoitan aiheesta.
Ymmärtääkseni seksi on tervettä mut ei kait sentään pakollista. Kyllä on menny perseelleen elämä mut helpompi on olla näin sairas kun ei ystäviä tai kumppaniakaan ole. Kaikkeen tottuu ja se on armollinen asia.
Onko kuitneki niin että "terveeksi" tuleminen oiski aika huomattavan rankkaa, että on kivuttomampaa pysyä sairaudessaan tai siinä tilassa johon on ajautunut.
Voisko parantuminen ollakin niin tuskallista että sitä pelkää enemmä ko mitää muuta?
En lue itteänikään enää ihan mieliterveiden sakkiin, ja tässä nyt reilun vuoden yksin asuttuani huomaan potevani koko ajan yhä hullumpaa ja tuskasempaa oloa. Johtuu varmasti paljon unenpuutteesta ja kaikkein tarpeiden tukahduttelusta. Fyysisiesti kyllä aivan terve oon eikä oo risaset elämäntavatkaan mutta jonkulaine ahistus on kuitenki kehittymässä sietämättömäksi.
Juuri niin. On parempi olla näin ja pikkuisen sairaana, kun ei normaalielämästä enää vuosikausiin ole ollut tietoakaan.
Piti viel sanoa, että pari vuotta oli yhtä ahdistuneisuutta ja elämä täyttä tuskaa.
Univaikeuksia oli, mut ne on nyt korjautumassa kun sain kammettua itteni lääkäriin. Helpottaa siltä osin. Ja itsestä on kuitenkin pidettävä huolta.
Yksin oon kuitenkin ja haluan jo pysyäkin. Tunnustan tappioni.
Ei kannata unohtaa, jos todella haluaa jotain, siitä kannattaa taistella.
Jos mä yrittäisin vielä elellä jonkun naisen kans jolla lapsi / lapsia, lopputuloksena niiden ihmispoloisten elämänalkujen elämät menis luultavasti aika lailla persiilleen.
Enkä jaksaisi näitä nykyajan femakko psykopaatejakaan enää. Myös mahdollisesti vielä säilyneelle terveydelleen saisivat luultavasti sanoa hyvästit, sekä henkiselle että fyysiselle.
Yksi asia mikä monella tämän tyylin juopolla jää, on omasta terveydestä huolehtiminen. Vaikka myöhemmin lopettaisikin, vauriot on jo kerinneet tulla ja tuskin enää kovinkaan kummoiseen kuntoon saa. Julkinen terveydenhoitojärjestelmä kun on mitä on - pelkkä suuri vitsi - lopputuloksena on se oman terveydentilan heikentyminen siinä kierteessä melko huonoon jamaan.
Jotenka painukoot vaan helvettiin näiden paskaläpipaikkakuntien kuppikunnat, julkisen terveydenhoitopuolen säästötalkoo paskansa kera.
Vaikka vanhemmiten olis jotain onnistunut saamaan jäämään säästöönkin - kun lopettaa ne juomiset ja kaiken muunkin rahanmeno elämäntyylin - niin sen jo huonoon jamaan päässeen tilan yhteydessä ei niitä enää ole kiinnostusta lähteä kylvämään jonnekin yksityislääkäreille. Ja mikä järki siinäkin sitten olis, säästää kituuttaa ensin vuosikausia ja hävittää ne säästöt vuoden aikana kustantaakseen jollekin yksityisvastaanottoa harjoittaville tahoille sen heidän 5 -10 kertaa parempituloisen jopa luksustasoisen elämäntyylin ja todeta parin vuoden päästä olevansa joka tapauksessa samassa jamassa terveydentilansa kanssa. Huonokuntoisena kun ei enää mitään yksityisiä vakuutuksia terveydenhoitotakuilla saa, tai siis joutuu ainakin maksamaan vuotuisia maksuja huomattavasti enemmän kuin mitä kykenee vuodessa säästämään.
Julkisella puolella se homma on joku aspiriinipurkki tms. kouraan ja ulos, siinä se resepti periaatteessa on ja terveydenhoito. Kyllä ne siellä lopuksi lahtaavat hengiltä niillä kipulääkecoctaileilla, tiedottomuuden rajamailla sängyssä lojuen.
Sitä ennen parhaansa mukaan koetetaan toimia niin, että mitään hoitoja mistä vähänkään meinaa tulla jotain kuluja, niitä ei järjestetä. Hoida itse perkkele vaivas, mitä niistä tänne tulet vinkumaan. Esim. syöpähoitojen ja myöskin sydän-ja verisuonisairauksien ja monien muidenkin vaivojen kohdalla sinne on pesiytynyt niitä pyöveleitä mitkä koettaa joka välissä toimia niin, että ei tulisi niitä kustannuksia. Kuolkoot vaikka ennemmin pois kunhan vaan niitä kustannuksia ei tule.
Seksi ja läheisyys ovat tietyissä elämäntilanteissa toissijaisia asioita silloin kun puhutaan näiden pyöveleiden kanssa toimisesta. Silloin ajatukset ovat vain ja ainoastaan elämässä ja kuolemassa, selviytymistaistelussa. Nuo tuon tyypiset pyövelit pyrkii toimimaan niin, että se matka täällä ajassa päättyisi mieluummin ennemmin kuin myöhemmin, se on niiden motto julkisen terveydenhoidon puolella kustannus säästövimmansa kanssa.
Ja kun ei ole terveyden hoitoa, mitä väliä on enää millään muullakaan ?
Paskaläpiseutukunnilla tulee lisäksi vielä tämä sontasakin "tuo se tartuttaa heihinkin vielä kaikki tauditkin" asenne, sitä on erityisesti näissä ns. alemman profiilin työpaikoissakin täynnä. Voisikin kärjistäen sanoa että tämä amistaustainen porukka kunnostautuu tälläkin saralla, muodostetaan sitä omaa paskaläpipiiriä keskinäiseen paskanjauhamiseen omanhenkisessään ympäristössä. Pyrkyri osa vaan pyrkii äkkiä hankkiutumaan muuten vaan eroon ja pois, joka tapauksessa kaikenlainen sosiaalinen eristäminen on myös vahvasti kuvioissa mätipaskalauma piireissä.
En pidä enää näistä "ihmisistä" näillä seutukunnilla, en ole pitänyt enää pitkiin aikoihin. Täältä juurikin löytyy myös niitä setalepakoita, jos ne pesiytyy johonkin paskalehteen töihin niin aloittavat sieltä kautta kans sitä omaa paskomis sotaansa, mielen sairautensa levittämisen ja henkilökohtaisen ajojahdin sen paskakuvionsa kautta, pyrkivät myös värväämään muitakin mukaansa siihen omaan paska-ajojahtiinsa. Sairaita otuksia myös nämä, ja nämäkin on sitä mieltä että heissä ei ole mitään vikaa. Toivottavasti jotkin terroristit listivät jokaisen tällaisenkin tapuksen homosteluklubeilleen tai johonkin muuhun vastaavaan miitinkiin.