Onko tilanne muuttunut viime vuosien aikana? GPS kompassi oli hinnakas ja riippuvainen veneen kallistuksesta jne. Tänä päivänä niillä näyttää olevan g-antureita, kallistusantureita jne. Luvatut tarkuudet ovat hyviä.
Onko kellään kokemuksia?
Onko olemassa sellainen joka helposti saa liitetty SeaTalkng:n ja saadaanko Raymarine e97 ymmärtämään sen lähettämät paketit?
Kiitokset asiallisista vastauksista...
Onko kellään kokemuksia?
Onko olemassa sellainen joka helposti saa liitetty SeaTalkng:n ja saadaanko Raymarine e97 ymmärtämään sen lähettämät paketit?
Kiitokset asiallisista vastauksista...
Vastaukset 27
Vanhimmat
Kiihtyvyysantureilla varustettu siru=kompassi, joka on kompensoitu vinoon magneettikenttään, erantoon ja tarkkuus on 1 aste tai parempi löytyy Kiinasta. Samoin gepsejä runsas valikoima. Yhteensä alle 100€.
Mutta mihin tällaista tarkkuutta tarvitaan?. Luultavasti ei etua veneilyssä.
Autopilotin ohjaukseeen, tekee pilotista rauhallisemman ja tarkemman. Ja vähemmän sähköä käyttävän.
Ei välttämättä tarvitse ostaa Kiinasta, Suomestakin löytyy vaikka alkuperämaa lieneekin Kiina, http://robomaa.fi/index.php?route=product/product&product_id=1652
Minulla on projektina autopilotin ohjausyksikkö, joka perustuu em . kompassimoduuliin ja Arduinoon. Ainakaan siinä käytössä kompassin tarkkuus ei ole yhtään liian hyvä. Pöydällä toimii kuitnkin ihan hyvin , veneessä ei vielä kokemusta.
Pilotin kompassin tarkkuus?. Autopilotin parantamiseksi kompassin tarkkuuden parantaminen ei auta. Kiihtyvyysanturit kaikiassa mahdollisisssa tasoissa varmaankin ovat hyödyksi. Itse ajattelen, että suurin ongelma autopilotin kykyjen loppumiseen lenssillä ei ole kompassin tarkkuudessa vaan aaltojen kaaoksessa. Autopilotin ohjausyksikkö ei voi oppia vaihtelevan suuruisia ja nopeuksisia korjausliikkeitä vaan ajaa pahenevaa "käärmekurssia" kelin koventuessa. Kompassikurssin muutokseen reagointi tapahtuu aina liian myöhään ja liian pienellä korjauksella. Siis silloin kun aikaisemnpia isompi aalto osuu perään. G-antureilla tapahtuva ohjaus voisi muistuttaa inertiaohjausta mutta sähköä kuluisi pikemmin enemmän kuin vähemmän. Kuvittelen, että Reiskan EVO väitetyllä 9:llä g-anturilla voisi olla askel tähän suuntaan. Onko jollakulla kokemusta kovasta lenssistä ko anturilla.
Kolme suvea takana ja käsipelilä on EVO:llakin kovassa lenssissä mentävä. Vahinkokäännökset on sen verran hupaa kalustolle ja tuottavat tarpeettomia tilanteita. Riippuu ehkä vähän softasta myös. En ole päivittänyt uusimpaan versioon, jota kehutaan, koska vaatii reiskan plotterin. Täytyisi saada lainaan jostain.
Mitenkä plotteri tähän liittyy?. Ohjauskomennot työyksikölle tulee ACU tietokoneesta.
Raymarine on myynyt autopilotin ohjaustietokoneita sekä gyrolla (yaw sensor) että ilman. Vanhoista malleista mm. 150/400 ja 150G/400G.
Ilman gyroa noissa ohajustietokoneissa ei ole autolearn-toimintoa ja response sekä rudder gain säädät vain arvoille 1-3.
En ollut oikein tyytyväinen ilman gyroa olevan toimintaan, laite pyöritti ruoria merenkäynnissä koko ajan eikä oikein jaksanut ohjata. Tuon gyrokompassin, 'yaw sensorin', lisäämisen jälkeen pilotin ohjauskyky ja -voima parani oleellisesti eikä ruori enää pyöri koko aikaa, vene kulkee suorempaan ja tanakamman oloisesti.
Response ja rudder gain säädöt ovat nyt paljon tehokkaammat, Raymarinen laitteessa nyt arvot 1-9 (1-3 tuntuu vastaavan alkuperäisiä).
Esim. YBW-palstalla on samasta upgradesta keskustelua mm: "Yes I have done that upgrade - I purchased the sensor off ebay - a lot cheaper than the Raymarine upgrade - we have noticed the differece in performance as the boat reacts better in heavy conditions and the AP now has the self learning functions."
http://www.ybw.com/forums/showthread.php?220681-Upgrade-Autopilot-with-Yaw-sensor
Gyron lisäämisen jälkeen myös tutkakuva pysyy heilumatta plotterin kartan päällä.
Gyro on tuossa hyvin oleellinen, sillä kompassi vaatii liikaa vaimennusta, jolloin ohjausliike voi alkaa vasta veneen jo käännyttyä reilusti. Gyro mittaa suoraan kompanssisuunnan muutosta eli sen avulla saadaan heti tieto veneen kurssimuutoksen alkamisesta ja voimakkuudesta.
Omassa veneessä on Raymarine S1 ohjaustietokone ja lineaarinen työykskkö. Päivitin tuon S1G:ksi eli lisäsin gyroanturin. Muutos oli todella suuri. Kyllä tuon voi antaa ohjata melkein kelissä kuin kelissä. Mukaan lukien lenssi 10 m/s reilussa aallokossa keskellä Itämerta tai tiukka spinnuslööri, jossa vene broachailee puuskissa. Ei ohjaa käärmekurssia.
Tuossa S1G:ssä on vain tavallinen kompassianturi ja gyro, joka mittaa vain kompassisuunnan muutosta. Se ei siis tiedä mitään kallistuksesta tai lineaarikiihtyvyyksistä. Evossa on 3-akselinen gyro ja kiihtyvysmittaus, mutta on vaikea sanoa onko siitä oikeasti mitään etua.
Yhdyn ajatuksiinne, lisäisin vielä, että tuhdimpi pumppu vakio pumpun tilalle, tulee lisää nopeutta, tietysti myös voimaa, mutta nopeus päällimmäisenä.
Tässä puhutaan kaiketi nyt kahdesta eri asiasta. Sinä ajattelet asiaa lopputuloksen kannalta, että haittaako jos pilotti ohjailee parin kolmen asteen sektorissa keskimäärin oikeaan suuntaan. Minustakin tuo tulos on hyvä enkä kaipaa suurempaa tarkkuutta.
Minulla on taasen suunnittelun näkökulma asiaan. Minun pilotissani ohjausyksikkö ohjaa venettä kompassitiedon perusteella oikeaan suuntaan. Korjaavan ohjausliikkeen suuruus on verrannollinen siihen nopeuteen jolla kurssi poikkeaa oikeasta, jolloin, kun puhutaan muutaman asteen poikkeamista, sattumanvaraisesti vaihteleva kompassitieto saa helposti aikaan ylisuuria ja jopa vääränsuuntaisia ohjausliikkeitä. Ehkä ammattitaitoisella ohjelmoinnilla voisi kompensoida noita ilmiöitä, mutta yksinkertaisinta olisi joka tapauksessa jos kompassitieto olisi mahdollisimman oikeaa.
Kyllä, ovathan kompassin viiveellä heiluva suuntatieto ja kiihtyvyysanturin tieto 2 eri asiaa, mutta yhdessä niistä ohjaustietokone saa laskettua tarkan suuntatiedon vain millisekuntien viiveellä. Ilman kompassiviivettä toimiva autopilotti ei päästä veneen keulaa sivuun, näin gyrolla varustettu ohjauskone estää veneen keulan vaeltelun, pitää veneen merenkäynnissäkin koko ajan oikeassa suunnassa.
Ilman gyroa ohjaus on aina hiukan myöhässä, keula ehtii karata sivulle ja tarvitaan jatkuvasti suuria korjausliikkeitä. Tähän perustuu myös gyron tuoma autopilotin virrankulutuksen pieneneminen.
Tarvitaanko myö rantaväylillä homeskandilla seilaavat tuollaista tarkkuutta? Eppäillä soppii.
Ehdottomasti ja hydraulineste parhaat päivät kokenut kesällä -92 loma seikkailulla gullgronaan.
Hinnata ovat kyllä tulleet jonkin verran alaspäin. Tämä on halvin löytämäni: http://www.marinea.fi/simrad-hs60-gps-kompassi. Hinta näyttää olevan aikalailla sama ulkomailtakin hankittuna.
Kokemusta on kahdesta eri gps kompassista. Vector hajosi parin vuoden jälkeen ja nykyinen pari vuotta vanha oireilee välillä pätkimällä viestiä eli plotteri herjaa ettei suuntatietoa ole.
Olen siirtynyt käyttämään suunnan määritykseen fluxgate kompassia, joka ei ole ihan yhtä tarkka, mutta ihan riittävä tutkallekin.
Toimiessaan gps kompassit ovat erinomaisia laitteita. Onneksi vika ilmaantuu niin, että sen huomaa.
Miten nuo GPS-kompassit saa sovitettu Raymarine SeaTalkng järjestelmään. Ymmärtääkö järjestelmä GPS-kompassin lähettämät tiedot vai pitääkö olla guru sen mahdollistamiseksi...
Tarvitset Raymarinen SeaTalkNg-verkon ja NMEA2000-laitteen väliin sovitinkaapelin, esim. tämän
http://www.marinea.fi/seatalk_ng_-_micro-c_adapterikaapeli_uros
Katso kytkentä Raymarinen manuaaleista.
Kyllä Reiskan SeaTalkNg-laitteet aika hyvin NMEA2000-lausekkeita ymmärtävät, ainakin ne tavallisesti tarvittavat ihan Ok. Eikä ehkä ole huono idea kysyä anturia ostaessa myyjältä näkemystä sopivuudesta ja vinkkiä asennukseen.
Onko eroa sisältääkö kallistus yms. antureilla varustettu kompassi GPS:n vai ei? Kuitenkin plotterista tulee verkkoon gepsiin liittyvät tiedot (Simrad NSS7 evo 2).
Jos esim. vertaa näitä kahta kompassia.
http://www.simrad-yachting.com/en-US/Products/Compasses/HS60-GPS-Compass-en-us.aspx
http://www.simrad-yachting.com/en-US/Products/Compasses/Simrad-Precision-9-Compass-en-us.aspx
Sijoitus on ainakin GPS-versiolla pulmallisempi. Gepsi haluaa katolle, muut anturit keskelle venettä ja mahdollisimman lähelle vesilinjaa.
Lisäksi tuossa Presicion-9 uudessa päivityksessä näyttäisi olevan mukana auto-kalibrointi. Jos toimii kunnolla, vaikuttaa ihan fiksulta ominaisuudelta. Itsellä ainakin kahden metrin etäisyydellä kompassista tapahtuu muutoksia. Kaasupullo mukana/kotona. Työkalupakki voi mennä eri säilytyslaatikkoon yms.
GPS-kompassi käyttää kahden antennin paikkaeroa suunnan määritykseen. Se osaa aina näyttää tosisuuntaa ja ei häiriinny juuri mistään niin kauan kuin GPS-signaali on riittävän hyvä. Se on täysin eri asia kuin tavallinen GPS.
Se on sitten toinen juttu kuinka tarpeellinen tuo on kenellekin ja huomaako käytössä mitään eroa hyvin kalibroituun tavalliseen kompassiin.
Työkalut ja muut rautaesineet häiritsevät magneettikompassia mukaanluettuna autopiloteissa yleistä fluxgatekompassia muttei gps- signaalia. Gepsi toimii yleensä hyvin sisälläkin muoviveneessä.
Raymarinin Evo- anturia ei ole pakko asentaa keskiveneeseen tai keskilinjaan.
Vesilinjaan asentamisvaatimusta ei ole vielä.tullut vastaan.
Kiitos toimintaperiaatteen selventämisestä.
Minulla on nykyisessä systeemissä kompassina Simrad FC40. Sieltä tulee ainoastaan PGN127250 / HDG. Plotteri eli se NSS7 EVO 2 näyttää sitten COG.
Harvoin ne samoihin menee, onko siinä sitten eranto ja kalibroinnista huolimatta eksymä jotka vaikuttavat?
Pilotti pitää kyllä suunnan hienosti tyynellä ja melko tyynellä. Mutta jos on hieman keliä, ei pilotilla ole mukava ajaa. Keula voi kääntyillä yli 40 astetta. Tämä kyllä näkyy molemmissa, kompassin HDG ja plotterin COG. Pilotti ei vaan pysy mukana.
Peräsinkulma-anturia ei myöskään viime kesänä ollut. Simradin ohjeen mukaan FC40 sen tarvitsee, suomalaisen jälleenmyyjän mukaan ei "välttämättä". Simrad RF25 on odottamassa ensi kevättä, mutta paljonko se auttaa jää nähtäväksi.
Navionics / Simrad julkaisee tammikuussa päivityksen jossa Dock-To-Dock autorouting tulee Navicon laitteisiin. Olisi kiva jos pilotti pelittäisi vähän huonommallakin kelillä. Voi olla että autorouting kasvattaa pilotin käyttöastetta.
COG jas HDG ero periaatteessa merkitsee virtausta.
Todennäköisemmin fluxgate kompassisi kaipaa kalibrointia mutta jos kalibrointi ei auta niin on syytä hakea lähteitä erantoon ei rautaa ja magneetteja kuten kovaäänisiä tms. Tavallisessa magneettikompassissa suoritettaisiin seuraavaksi kompensointi ja eksymätaulukon laatiminen ja sen jälkeen olisi tarkka instrumentti. Mutta flugatekompassista tuskin löydät tällaisisa ohjeita.
Jos on kaksi erillistä navigaattoria ja ne näyttävät ristiin jos toisessa on automaattinen erannon korjaus päällä ja toisessa ei. Kotosuomessa näytön ero olisi n 4 astetta mutta Atlantilla voisi olla yli 15 astettakin.
Sorry, korjaan yo lipsahduksen ennen kuin joku viisastelee. Rauta, magneetti ja sähkölaitteet vaikuttavat kompassin eksymään, ei erantoon.
Kiitos+kommentista.
Vähän vaarallista kovasti kommentoida kun en tunne ko laitteita. Epäilen, että saattaa rahaa palaa ilman oleellista parannusta. Siis olettaen, että intressisi on autopilotin heikon suorituskyvyn parantaminen.
Jos vaihtoehto 2 on kompassi ilman g-antureita, ilman feed backiä peräsinkulmasta niin en investoisi. Kun se tekstisi mukaan se reagoi pitkittäis- ja poikittaisakselin muutoksiin niin ilmeisesti on monta g-anturia?. Silloin muutos on merkittävä ja ehkä 700 perusteltua.
Eksymä 14 astetta on kompassille erityisen huono. Suorastaan vaarallinen virhe ohjailukompassissa esim yöllä mutta ymmärtääkseni merkityksetön autopilotin ohjailukyvyn kannalta. Tosin kiusallinen, jos katselet autopilotin näyttöä ja se on ristissä ohjailukompassin kanssa. Pitäisi löytää parempi paikka ja kalibroida.
Minusta fluxgatea tai muutakaan kompassia ei tarvitse väkisin pistää keskilinjaan, jos eksymä jää noin suureksi. Ohjailukompassia on usein helpompi lukea jos molemmilla laidoilla on omansa. Silloinkin yksinumeroinen eksymä pitäisi saavuttaa kompensoinnin jälkeen.
Kiitos vastauksesta.
Feed back anturi on jo hommattu. Simrad RF25. Se kytketään keväällä.
Simradilla on kaksi mallia RF25 simnet-liittimellä (RF25N nmea2000-liittimellä) ja RF300.
RF25 antaa digiä järjestelmään, joten toivon saavani peräsimen asennon plotterin infopalkkiin. RF300 antaa analogia suoraan pilotin ohjainyksikköön. Hinta molemmilla 300€ paikkeilla.
Kompassin sijoitus on 7m veneessä hankalaa. Kyseessä on siis moottorivene keskimoottoreilla. Matkanopeus alue 10-12solmua. Olen eksynyt väärälle palstalle :)
Nykyinen sijainti taitaa olla muutenkin paras.
Taidan kokeilla pilottia feed backin asennuksen jälkeen. Ja pohtia suunta-anturin vaihtoa sen jälkeen jollei lopputulos tyydytä. Ilman fb-anturia Simrad menee VRF-tilaan (virtual rudder feedback), jossa ainoana mahdollisena asetuksena on liukuva perämoottorivene.
Lueskelin vielä juttua GPS-kompassista Simrad HS60. Laite on päivitettävissä. Ja ilmeisesti uudet päivitykset ovat parantaneet sen suorituskykyä.
1.0.0.16 firmware on korjannut hulltruth-sivuston mukaan monia ongelmia. Nyt on ulkona versio 1.0.0.23
Päivitys ei onnistu plotterin kautta, vaan laite on käytettävä huollossa.
http://www.navico-commercial.com/en-US/Support/Downloads/HS6-GPS-Compass/
Aloittajalle tämä voisi tulla kysymykseen. Ei ole seatalk:ia, mutta ei ole simnet:tiäkään. Laite ei ole Navicon valmistama. Siksi ilmeisesti päivityksetkään eivät tule plotterin kautta. Joten Raymarinen ja Simradin käyttäjät ovat täysin samalla viivalla tämän kompassin kanssa.
Ainakin Raymarinen systeemissä AP-ohjainyksikköön kytketty analoginen peräsinkulma-anturi mahdollistaa peräsinkulman katsomisen kaikilta mittareilta (no siis niiltä, jotka sen osaavat näyttää) eli AP lähettää sen ulos.
Tuossa GPS-kompassissa on NMEA2000, joten ei kai sen kytkentä ole ongelma mihinkään nykyaikaiseen AP:hen? Reamarinen Seatalkng on käsittääkseeni NMEA2000.