Tapasin sattumalta melkein vuosi sitten sitten upean naisen Tahkolla. Hieman tutustuttiin ja illan mittaan jutusteltiin laidasta laitaan eri asioista. Illan lopuksi pyysin häneltä puhelin numeron ja yllätyksekseni sain sen. Soiteltiin pitkin kevättä mutta omasta tyhmyydestä johtuen sain hänet perääntymään. Olin liian innokas tutustumaan häneen ja puskin liian kovaa päälle. Innokkuuteni johtui osittain varmaankin jo siitä että luulin olevani tunne kuollut mutta tämä kyseinen nainen herätti minut kuin kuolleista elämään. Aurinkoinen ulkoilma, linnun laulu, kevyt ja hyvä mieli, aloin näkemään elämää aivan uudelta kantilta, tuntui kuin aloin elämään. Sitten jossain vaiheessa tämä nainen ei halunnut olla yhteydessä enää, ei selitystä ei mitään, vain mykistyi kerrasta. Pyysin viestillä kertomaan jos ei halua olla minuun yhteydessä, yritin soittaa ja saada kuulla edes sen että tutustuminen loppuu siihen paikkaan mutta ei. Hän ei vastaa soittoon eikä viesteihin. Olen ymmällään. Omien tunteiden "kiinni" sulkeminen on tuskaista työtä, aurinkoinen päivä ja kevyt hyvä mieli on muuttunut pimeäksi yöksi...huh huh
ihastuminen ja pakolla unohtaminen...
rakastunutmiesoulu
12493
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Olen kokenut ihan saman.
Mut jätettiin hiljaisuuteen myös.
Olen miettinyt ja miettinyt..
Syy on, ei tarpeeksi tunteita hänellä eikä salama rakastumista.
Hän on hitaampi näissä suhdeasioissa, ei halua kiirehtiä ja haluaa tutustua ensin kaverina, tunnesiteen rauhallisesta ja luonnollisesta kehittymisestä.
Kokee ahdistusta mahdollisesti liian tyrkyttävästi itseäni tarjoamisesta ja kaveruus on mahdotonta, se ei olisi luontevaa koska meidän (ap:n ja minun) tilanteessamme pelaisimme omaan pussiin, emme ehkä näyttäisi oikeita miniämme ja haluaisimme miellyttää kaikella tavalla.
Jäitä hattuun, neuvoni.
Toisaalta jos se oli varattu eikä nolona enään viitsinyt vastata sille. Eiköhän joka ei edes vastaa on siihen jokin syy? Taitaa kuule olla niin että varattu oli ja leikki hetken kanssasi.
Itsellekin on tullut mieleen aika vahvasti että tämä nainen halusi vain leikkiä kanssani ja kun uudesta "lelusta" hävisi uutuuden viehätys niin sen voi sitten nakata syrjään ja unohtaa . Sitäkin olen miettinyt että joilla kuilla ihmisillä on tarve hurmata vain sen vuoksi että pystyvät siihen että olinko vain helppo kokeilun uhri hänelle kun minun mielestäni tämä nainen oli ja on edelleen tavattoman kaunis ja kaikin puolin upea...
Käsittääkseni olen ollutkin aivan väärässä...ja olenkin vetänyt liian hätäisesti johtopäätöksiä, no tosin menihän siinä n.6kk asioita miettiessä että olinko liian hätäinen vai en... Mutta nyt asian laita on ratkennut ja ERITTÄIN SUUREKSI ILOKSI VOIN KERTOA ETTÄ OLEMME TAVANNEET KASVOKKAIN JA SAANEET JUTELTU ASIAT SELVIKSI NIIN ETTÄ NYT TAITAA ALKAA AURINKOA NÄKYMÄÄN MEIKÄLÄISENKIN RISUKASAAN. OLOTILA ON NYT JOKSEENKIN MAHTAVA, JALAT ALKAVAT IRTOAMAAN MAASTA JA UNI EI OTA TULLAKSEEN. MIETIN VAIN ILTAAMME SEKÄ SITÄ KUN SAIN VIEDÄ HÄNET KOTIIN JA SAIN PITKÄN HALAUKSEN JA PUSUN POSKELLE. KYLLÄ ELÄMÄ ON SITTENKIN IHMEELLISTÄ JA IHANAA😆👍👍👍👍👍
Ihmeen tutulta vaikuttaa näin oululaisena miehenä mutta no ei kuiteskana ole ihan samanlainen
Ehkä hän koki että olet liian kaikkea, liian täydellinen, liian vaarallinen hänen mielenterveydelleen, elämälleen. Ehkä hän ei kokenut sun tuntevan yhtä väkevästi, ehkä hän tiesi sun yhä vain pillastuvan eniten fyysisten houkutusten edessä.. Ja.. niinhän se meni...
Olisin saanut hänet sänkyyn jo kertaalleen jos olisin halunnut, eipä sillä ettenkö olisi halunnut, mutta olen sen verran vanhan liiton miehiä että haluan hieman tutustua ennen kuin pukkaan melaa mekkoon...ja tämä melan saaminen mekkoon tuli hänen eli naisen ehdottamana...
Olo on edelleen kuin lottovoittajalla...
Olen luvannut tälle upealla naiselle että yritän hillitä itseäni parhaani mukaan enkä olisi niin päälle käyvä kuin aikaisemmin.
Mieleni olisi kylläkin toistamieltä asiasta ja haluaisin tutustua häneen nopeammin kuin on mahdollista mutta yritän oppia virheistäni kerralla, saapa nähdä opinko vai en...
Tällä hetkellä aurinkoiset päivät tuntuvat juurikin siltä mitä tunnen sisälläni olevan->elämä on ihanaa ja yllätyksellistä.
Kun tuntuu että elämä potkii jatkuvasti päähän ja koko ajan joku laittaa kapuloita rattaisiin menon hiljentämiseksi niin yllätyksiä voi sattua. Minun kohdallani tämä yllätys tuli niin oikeaan aikaan kuin vain pystyy.
Olin jo vähällä antaa elämäni tapahtumille, menneille ja tuleville, periksi ja mennä vain mukana ja odotella vailla omaa tahtoa ja halua tulevasta, olin kertakaikkiaan niin väsynyt taistelemaan yksin kaikesta kaikkia vastaan.
Synkistelyt sikseen ja kohti ihanaa huomista. Tämä upea ja ihana nainen on valanut minuun niin paljon uskoa että olen joutunut tarkastamaan ajatuksiani elämästä ja toteamaan toistuvasti että olen onnenpoika kun olen saanut ja saan edelleen tutustua häneen.
SINÄ UPEA NAINEN, KIITOS SINULLE ETTÄ OLET OSA ELÄMÄÄNI🙏
Tietenkin haluan olla osa elämääsi ...aina...jos haluat.
Jos olisitkin tämä kyseinen nainen jolle olen tässä tunteitani ja ajatuksiani vuodattanut sanoisin empimättä, kyllä haluan olla osa elämääsi.
Olen sen sinulle kertonutkin niin puhelimessa, viesteissäni kuin kasvokkainkin...
Mielestäni olet ehdottomasti mielenkiintoisin nainen kenet olen tavannut ja olet saanut sytytettyä minut palamaan sisältä päin....
Miksi kaiken pitää olla niin vaikeaa ja kaikessa ja kaikissa asioissa täytyy olla niin monta muuttuvaa tekijääni. Yksi asia muuttuu niin muut asiat alkavat heittää härän pyllyä alta aika yksikön ja taas paletti menee uusiksi...
Voi vittu kun tunne/rakkaus asiat on vaikeita, asiat/tunteet menevät solmuun...
Aika turhaa täällä tuo.
Olen kanssasi samaa mieltä mutta valitettavasti minulla ei ole muuta keinoa purkaa sisintä kuin tänne kirjoittamalla...