Tänään sunnuntaina Ellen Express -ohjelman pilottijaksossa Ellen Jokikunnas myönsi tehneensä ensimmäisen ulkomaanmatkansa PIKKUPOIKANA rippilahjarahoilla Marokkoon.
Ellen siis vahvisti itse huhut todellisesta sukupuolestaan oikeiksi...
Ellen siis vahvisti itse huhut todellisesta sukupuolestaan oikeiksi...
Vastaukset 17
Vanhimmat
Minäkin vähän ihmettelin tuota pikkupoika-läppää..
Voihan se tietty olla myös pelkkä lipsahdus.
On sen naaman suhteissa jotain ihmeellistä, aivankun se olisi transu, jotenkin ihmeellisen näköinen ,täytyy myöntää...
kuulin sittenkin oikein. Luulin, että itse kuulin väärin, kun se niin kummalliselta kuulosti!
Vai bisse?
aiemmin Salatut Elämät -sarjan "Aki Nikkisen" eli näyttelijä Sami Uotilan kanssa.
sami siis homo?
tehty sukupuolenvaihdosleikkaus?
Kuulemma Sami Uotila on ennen ollut tyttö mutta korjattu alapäätä ja saatu ihan miehen oloiseksi ja näköiseksi.
Eli Ellen ja Sami oli ihan heteropari.
LEPAKOT
----------------------
Lepakkolajeja elää maapallolla kaikkiaan 925 lajia. Suomessa niitä on säännöllisesti kuusi. Lepakko on nisäkäs,
ja kaikenlisäksi ainoa lentävä sellainen.
Lepakoihin on liitetty monia uskomuksia. EUROOPASSA se on yhdistetty paholaisiin. Sitä pidettiin demonisena
olentona; vampyyrien tunnusmerkkinä. Antiikin ajoista lähtien useissa euroopan maissa oli tapana naulata
lepakkoja oviin noitien ja pahojen henkien karkottamiseksi.
Onneksi lepakoihin liitettiin myös hyviä uskomuksia Euroopassa: Espanjan Valenciassa ne ovat hyvän onnen
symboleita.
AMERIKASSA intiaanit suhtautuivat lepakoihin hyvin eri tavoin.Joillekkin heimoille lepakon näkeminen merkitsi
sadetta. Karibialla lepakkoa pidetään hyvänä eläimenä ja sen tappaminen on verrattavissa pyhäinhäväistykseen.
Toisen maailmansodan aikana Yhdysvaltain armeija harkitsi lepakkojen käyttämistä elävinä pommeina.
Asiasta tehtiin jopa kokeita mutta se hylättiin, sillä lepakot karkailivat omille teilleen.
AFRIKASSA on hyvin monenlaisia ennakkoluuloja lepakoita kohtaan. Tietyillä seuduilla lepakon pyydystäminen
merkitsi sairaan sukulaisen parantumista, Mustassa Afrikassa lepakon tappaminen on verrattavissa ihmisen
tappamiseen.
AASIASSA on paljon hyviä uskomuksia lepakoita kohtaan. Kiinassa lepakko on onnen symboli. Indonesiassa
lepakot ovat hyvän maineensa uhreja: kodin suojaamiseksi riittää, että hautaa lepakon talon neljään nurkkaan.
Timorin saarella lepakkoa pidetään taivaan portinvartijana.
Lepakkojen kehityshistorian alkulehtiä ei tunneta. Vanhimmat fossiilit on löydetty Euroopasta ja Australiasta.
Niiden iäksi on todettu 55 miljoonaa vuotta. Lepakkojen fossiililöydöt ovat harvinaisia, sillä ne maatuva nopeasti
kuoltuaan.Saksasta on löydetty maailman vanhimpiin kuuluvat lepakkofossiilit.
Lepakkojen luuranko on hyvin ihmisen luurangon kaltainen. Mutta toki erojakin löytyy. Lepakoiden jalat eivät
ole tarkoitettu kävlemiseen vaan kiinni pitämiseen, ne riippuvat niiden varassa pää alaspäin levätessään.
Jalkojen rakenne on varsin viisaasti muotoutunut sellaiseksi, että lepakon ei tarvitse jännittää mitään lihasta
riippuessaan. Suurin luuston ero ihmisen ja lepakon välillä on kädessä. Lepakon kyynärvarsi on pitkä, mutta
vielä pidempiä ovat sormien luut. Peukalossa on kynsi, jota lepakko käyttää apuna liikkuessaan. Muiden sormien
luut ovat hyvin pitkät. Ne pingottavat lepakon siipipoimun. Mikä se poimu sitten oikein on?
Poimu on pingottunutta ihoa, jossa on tukena päällekkäisiä jänne- ja lihassyykerroksia. Lihasten avulla
lepakot taittavat lentopoimunsa lennon jälkeen.
Lentopoimut ovat eri muotoisia eri lajeilla , mutta perusrakenne on kaikilla sama. Lepakoilla on myös häntäpoimu.
Lepakkolajeista 70% on hyönteissyöjiä.Kaikki Euroopassa asustelevat lajit kuuluvat juuri näihin. Hyönteisiä
syövien lepakoiden hampaat ovat pienet ja terävät.Osa lepakoista saalistaa isompia eläimiä kuten liskoja, hiiriä
pieniä lintuja, sammakoita ja pienempiä lepakoita . Etelä-Amerikassa elelevä kalastajalepakko käyttää
ravinnokseen pieniä kaloja.Vampyyrejä elää Etelä- ja Väli-Amerikassa. Ne ovat hyvin pienikokoisia ja elävät
hyvin paljon piilossa. Vampyyrit käyttävät ravinnokseen lihaa ja verta.
On myöskin hedelmiä syöviä lepakoita. Niillä on isot ja voimakkaat hampaat joilla ne saavat irti hedelmien
kuoret ja pääsevät käsiksi itse hedelmään. Suippokuonoiset lepakot nauttivat ateriakseen kukkisen mettä ja
siitepölyä.Kun lepakot ruokailevat kukassa, niiden turkkii tarttuu siitepölyä ja näin ne toimivat myös tärkeinä
pölyttäjinä.
Lepakko synnyttää muiden nisäkkäiden tavoin poikasia, jotka ovat kehittyneet kohdussa. Suomessa asuvat
lajit pariutuvat usein syksyllä.Koiraat esittävät silloin soidinta, johon kuuluu ihmiskorvin kuultavaa laulua.
Parittelun tapahduttua naaras säilöö ruumiissaan siittiöt hedelmöitystä varten. Hedelmöitys tapahtuu vasta keväällä
talvihorroksen jälkeen.Lepakon kantoaika on 4-8 viikkoa lajista riippuen. Alkukesän aikana naaras hakeutuu
yhdyskuntaan, jossa se perustaa muiden naaraiden kanssa "lastenhuoneen".Koiraat viettävät silloin aivan
yksinäistä elämää. Poikasen synnyttyä emo imettää sitä muiden nisäkkäiden tavoin.
Lepakot elävät varsin pitkään. Keskimääräinen elinikä on 10-vuotias.Vanhin todettu lepakko on elänyt 32 vuotta.
Lepakoilla on hyvä näkökyky. Suurlepakot käyttävät havainnoimiseen yksinomaan silmiä.Pienlepakoiden
ympäristön tarkkailu tapahtuu " kaikuluotaimen" avulla. Lentäessään se päästelee kimeitä ääniä. Kaiun sävystä
ja siitä kuinka pitkä aika kuluu kaiun kuulemiseen lepakko voi päätellä vapaan kulkureitin ja myös saaliin
sijainnin.Lepakon suunnistamiseen käyttämä ääni on hyvin korkea. Sitä ei kuule ihmiskorvalla.
Toki lepakot ääntelevät myös muillakin tavoilla. Nämä äänet ovat myös ihmisen kuultavissa.Näiden äänten
tarkoitus on kanssakäyminen toisten lepakoiden kanssa.
Suomessa elää vain muutamia lepakkolajeja. Pohjanlepakko on pohjoisen metsäalueen asukki.Se on maailman
pohjoisin lepakkolaji. Pohjanlepakon elinalueella on oltava puita joiden lähistöllä se voi saalistaa.
Pohjoisessa sen levinneisyys ulottuu aina napapiirille asti.
Korvayökkö on suhteellisen helppo erottaa. Lajin korvat ovat hyvin kookkaat ja ne näkyvät vaaleaa iltataivasta
vasten selvästi. Luonto on ihmeellinen, sillä korvayökön korvat ovat sopeutuma, jonka avulla se pystyy saalistamaan yökkösiä ja kehrääjiä.Nämä ovatkin sen pääravintoa. Korvayökön lentotapa poikkeaa myös muista lepakoista: se saalistaa usein lentäen ylöspäin tutkien näin puunrungon tarkkaan.Joskus korvayökön saattaa bongata lentämästä paikallaan. Siipat ovat myös yksi ryhmä joita tavataan Suomessa. Niistä yleisimpiin kuuluvat vesi-, viiksi- ja isoviiksisiippa. Vesisiipan käyttäytymisestä ja elintavoista voi jo hieman päätellä nimestäkin. Usein se lentelee aivan vedenpinnan yläpuolella laajoin kaarroksin. Viiksisiipat saalistavat metsissä, mutta viihtyvät myös peltojenlaitamilla. Joka tapauksessa alueella, jossa on ravintoa runsaasti saatavilla. Isoviiksisiippa viihtyy syvemmällä metsissä . Sen saalistusreviirinä toimii usein metsäaukea tai metsäniitty. Ovatko lepakot uhanalaisia? Hyvin vähän on tietoa siitä, miten uhanalaisia lepakot ovat. Keski-Euroopassa ollaan sitä mieltä, että lepakkojen määrä on romahtanut. Suomessa kaksi lajia luetaan uhanalaisiksi: korvayökkö ja Suomessa harvinainen ripsisiippa.
Bisse eli olut on monipuolinen ruokajuoma
Olut on seurustelujuoma mutta myös janojuoma, nautiskelujuoma ja ruokajuoma. Oluttyyppien kirjoa riittää moneen lähtöön, niin myös niiden käyttömahdollisuuksia. Vaalea pilsner tai lager on maailman yleisin seurustelujuoma. Lasillinen tai pari ystävien parissa kuuluu kiinteästi sosiaalisiin kontakteihin. Vaalea olut toimii myös mainiona janonsammuttajana ja on monipuolinen ruokajuoma. Hyvin tehty pilsner on antoisa ja palkitseva sitä tarkastelevalle nautiskelevalle oluenystävälle.
Aperitiivi ennen ateriaa
Kuiva pilsner on erinomainen, ruokahalua kiihottava aperitiivi. Nimenomaan aperitiiveina ennen ateriaa ovat omiaan belgialaiset lambic-oluet sekä kirkkaat vehnäoluet. Ne virkistävät hedelmäisinä makuaistia ja piristävät raikkaina juomina mieltä.
Ruokapöydän yleisjuoma
Ruokapöydässä vaalea pilsner tai lager on hyvä yleisjuoma. Tummia oluita suositaan maultaan tukevien ruokien kuten patojen kanssa, kun taas vaalea vehnäolut sointuu paremmin kevyempään keittiöön, kuten kala- ja kasvisruokiin. Portteri ja stout ovat herkuttelijoiden perinteisiä suosikkeja osterien kanssa.
Suomalaista gastronomiaa
Suomi on tunnetusti panimoiden eikä viinitarhojen maa. Näin mallasjuomat - kotikaljasta sahtiin - kuuluvat olennaisesti suomalaiseen gastronomiaan, joka on kehittynyt rinnan kotimaisten juomien kanssa. Arki- tai kotiruualle olut on erinomainen kumppani kaikkialla maailmassa kulttuurin erikoispiirteistä riippumatta (jos uskonto ei kokonaan kiellä alkoholijuomia). Perinteiset suomalaiset reseptit noudattavat sopusuhtaisesti oluen makua. Sama pätee pitkälle venäläiseen ja ruotsalaiseen keittiöön, joista meille on läpi vuosisatojen saatu paljon vaikutteita. Esimerkiksi silakalle, vorschmakille, mädille ja yleensä voimakkaasti suolaisille tai etikkaisille ruuille on vaikea keksiä olutta parempaa juomaa. Näin monesti myös kansainvälisesti.
Maustetun ruuan kanssa
Olut istuu parhaiten niin englantilaiselle pubilounaalle, saksalaiseen ravintolaan kuin alsacelaisen keittiön antimille, vaikka viiniseudulla liikutaankin. Tai tanskalaisten voileipien ja pohjoismaisen voileipäpöydän kanssa. Voimakkaasti maustettujen ruokien kanssa olut on omiaan, piristää ja jäähdyttää ehkä tulisiakin makuja. Näin esimerkiksi kiinalaisen (varsinkin szechuanilaisen), thaimaalaisen ja etenkin pohjoisintialaisen ruuan kera. Olut on erittäin suositeltava - ja suosittu - kumppani myös japanilaiselle ruualle, vaikka se ei välttämättä ole voimakkaasti maustettua.
Erikoisolut on yömyssy
Juustojen kanssa sopivat erinomaisesti hedelmäiset alet. Eikä sopivan oluen löytäminen ole vaikeaa jälkiruuallekaan: nyt tuodaan pöytään vehnäoluita. Onnistuneen aterian päälle ovat tuhdit erikoisoluet mallasjuomien viskejä ja konjakkeja - huomattavasti matalammilla alkoholipitoisuuksilla. Olutasteikolla nämä digestiivit ovat joskus liki kymmenprosenttisina todellisia yömyssyjä eikä niitä nautita yhdellä istumalla useampaa pullollista . Nämä belgialaiset luostarioluet ja muut erikoisuudet, saksalaiset doppelbockit ja brittiläiset vahvat alet ovat yleensä todella nautinnollisia, rakkaudella ja huolella tehtyjä, monipuolisia oluita. Suomessa digestiiviolueksi sopii portteri.
Olut sopii ruuanlaittoon
Olutta voi myös käyttää ruuanlaitossa. Näin ennen muuta marinadeissa ja kastikkeissa. Luonnollisesti ruokajuomaksi sopii sama olut, jota on käytetty ruuanvalmistuksessa. Portteri ja stout sopivat piparkakkutaikinan lisäksi muihinkin jälkiruokiiin, esimerkiksi jäädykkeisiin.
En ole ikinä kuulluutkaan mistään sami uotilasta...?
ex-poikaystävä ja näytteli Salatuissa elämissä Aki Nikkistä. Oli vastaamassa puhelimeen, kun TV:stä tuli se hyväntekeväisyyskonsertti Aasian uhrien auttamiseksi. Ohjelma, jossa Ellen juonsi. Samia kuvattiin usein ohjelman aikana.
siis vitsinähän se ellen sen sanoi......
Ei Ellenillä tosiaan mitkään järin naiselliset piirteet ole, mutta kaiketi näin pienessä maassa tuollainen asia selviäisi eikä jäisi vain huhun asteelle. Kaiketi Ellen on siis syntynyt tyttöseksi yli 50% kansalaisista kanssa :) ! Ellen on muuten todella symppis persoona! Vitsinä aika huono kuitenkin ja lipsahduksenakin hieman outo.
..viime talvena Ellenin lähistöllä koko pitkän lentomatkan Brasiliaan, siinä oli aikaa ihmetellä hänen jotenkin ihmeellisiä mittasuhteitaan oikein lähietäisyydeltä. Naama todellakin on kuin transsulla ja tissit pitkät ja roikkuvat. (tämän totesin myös nähtyäni Ellenin bikineissä Brasiliassa rannalla) En suoraa voi väittää häntä transsuksi, mutta jotain outoa jutussa on.
Voisiko ollaihan tosi transu. Ja tuo poikamainen olemus. Jopa tuo pukeutuminen.Saappaita ja värit ja ihme hihnoja.
miten te ihmiset jaksatte levitellä täysin typeriä huhuja ja jauhaa PÄIVÄ TOISENSA perään täysin turhia juttuja??? En ymmärrä...:D!!!